Mielensäpahoittaja taas vaudissa

Tuomas Kyrön uusin
Sysisuomalaisuutta

Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, mielensähoittaja, WSOY 2014

” Kysyin onko heille nyt sitten avioero tulossa. Sellainenhan nykyaikana otetaan, kun vuodet tulevat täyteen. Sitäkö itki? Ennen ostettiin emännälle rintakoru taikka vietiin se lämpimän veden rannalle, nyt annetaan lahjaksi avioero ja yhteishuoltajuus.”

Poika yrittää pitää huolta Mielensäpahoittajasta, jolla on itselläänkin huollettavana vaimo  vuodeosastolla. Vaimo aukaisee suun kuin linnunpoika, kun ruokaan sekoittaa vähän itse ostettua kasleria siivuina. Ei ole helppoa elämä mielensäpahoittajalla, joka rakentelee itselleen ja vaimolleen arkkua aikansa kuluksi.

Mutta elämässä ei saa jäädä suremaan, pitää tietää vanhan kansan niksit ja unohtaa nämä nykyajan sylitelevisiot ja kämmenpuhelimet.

Tuomas Kyrö lataa tummahkon tuntuista tekstiä vanhenevasta miehestä ja hänen vaimostaan, sekä pojasta, jolla taitaa olla aviollisia vaikeuksia. Puhutaan myös naapurin miehestä, jolla on vaimo jostakin kaukomailta. Tuntuu ihan, että ukkopaha on jo hupsahtamassa, mutta kyllä sillä ajatus pelaa kuin partaveitsi.

Lueksin mielensäpahoittajaa useana iltana, mutta tuntuu siltä, että nyt ei Kyrön teksti ole tullut kuin ” löysä kakka” niin kuin hän itse luonnehti edellisen menestyskirjansa tekovaiheita. Nyt kun parhaat mielensäpahoittaja-vitsit on kaluttu ja osa ruutia käytetty keskusteluissa television keskusteluohjelmissa, Kyrö vaikuttaa hivenen puuduttavalta. Voi tietysti olla omakin harhani, mutta joskus haiskahtaa tekstissä väkisin tuottamisen maku.

Kyrö on luettava Huovisen ja Arto Paasilinnan manttelinperijäksi, eikä hän viittaansa ihan huonosti kanna. Tietysti nämä yksinäisen miehen jahkailut eivät vedä vertojaan esim. Arton juonikkaille kudelmille. Aika näyttää, onnistuuko Kyrö karistamaan apinan harteiltaan.

1 comment for “Mielensäpahoittaja taas vaudissa

  1. Useammassakin teatterissa ”pahoitetaan mieltä”
    tänä syksynä. Tampereella syyskuussa 70 v täyttävä
    Esko Roine juhlii näissä merkeissä.
    ”Näytelmä ei ole ikäsidonnainen, sitä katsovat
    nuoretkin” sanoo Roine ET-lehden haastattelussa.

    Näytelmä pyörii ainakin Kuopiossa, Rovaniemellä,
    Oulussa, Mikkelissä ja Riihimäen teattereissa.

    Sehän jo tiedetäänkin, että Antti Litja on
    Karukosken ohjaaman elokuvan pääosassa. Näinköhän
    Torontossa ymmärtävät suomalaista jahkailua?
    *
    Monesti jokin kuvitteellinen romaanihenkilö iskostuu
    koko kirjailijan tuotantoa leimaavaksi. Esimerkkeinä
    Simo Hämäläisen Kätkäläinen, Heikki Turusen Simpauttaja
    ja Aino Räsäsen Helena -sarja.

    Dekkareista tulee mieleen Vares ja Maria Kallio.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *