Asiaa puun poltosta
Voi meitä pohjoiskarjalaisia! Että jaksattekin urputtaa melkein joka päivä Karjalaisen tekstiviesteissä puun poltosta uuneissa ja jopa hengenmenosta. Taitaapi kallistua jo hysterian puolelle. Olemme, Ake ja minä, ”ite” 88-vuotiaita. Kokeneet sen puulämmityskauden lapsuudesta asti.
Tuohon aikaan oli elämäntilanne muutenkin kokonaan toinen. Syötiin vahvaa ruokaa, eikä tiedetty hydraateista ”höykösen pölähtävää”. Uunissa valmistui monenlaisia karjalaisia ruokia. Pakkaskeleillä saatettiin lämmittää parikin kertaa päivässä, aamuin illoin.
Tässäkö aihetta urputukseen?
Muistan vieläkin kuinka lapsena menin pakkasaamuna Kansakouluun, miten komeat savupatsaat kohosivat korkealle kohti suoraan jokaisesta savupiipusta. Eikä edes kutittanut kurkkua. Tiedämmehän että poikkeuksen teki ainoastaan talvisodan aika, jolloin uuneja sai lämmittää vain pimeän aikaan, johtuen pommitusten pelosta. Hyvin siitäkin hankaluudesta selvittiin.
Tänä päivänä jos jostakin yksinäisestä savupiipusta nousee savua taivaalle, tehdään siitä iso haloo. Tuntuu olevan henkiriepu kallis! Näissä aatoksissa sohaisenkin muurahaispesää!
Hilkka Partanen
Olen ihmetellyt lehteä lukiessani samaa asiaa, kun päivittäin
valittavat puiden polttamisen vaarallisuudesta.
Eilen paloi tuli sekä hellassa että uunissa ja tänään palaa myös saunassa. Lämpimiä terveisiä Hilkalle ja Akelle!
Niinpä.. Kumpihan pahempi paha, uusiutuvan luonnonvaran, puun poltto vai uusiutumattoman öljyn poltto. Puollan puun polttoa! Säästäähän se sähköä, sekin kun on ”kortilla”. Siihen kytkeytyvät eurot ainakin sähkölaskua maksaessa..
Uutta ydinvoimalaakin lobataan.. vai joko se on päätetty tehdä? Saisivat nuo ranskalaiset ensin tuon nykyisen projektin päätökseen =) Niin me veronmaksajat ja sähkökuluttajat nuokin vuosien viivytykset loppukädessä maksamme!