Laulun taikaa

”Laulu se on ollut minun iltojeni ilo, ihana kuin unennäköyöni. Laulu se on ollut päivieni ratto.” näin sävelsi ja sanoitti aikanaan Alfred ”Affu” Tanner viime vuosisadan alkupuolella. Meillä nykyajan suomalaisilla ei liene hajuakaan moisesta musikantista. Alfred syntyi vuonna 1884 Artjärvellä, muutti Helsinkiin ja opiskeli rakennusmestariksi. Antoi kuitenkin ”piut paut” rakennusmestarin ammatille ja innostui musiikista ja laulamisesta. Hänestä tuli huippuluokan ammattilainen, säveltäjä, sanoittaja ja kuplettilaulaja. Kohosi sittemmin lyömättömäksi kuplettikuninkaaksemme, niin kuin kirjansa esipuheessa kerrotaan. Mainitaan vielä että hän oli erinomainen telinevoimistelija. Itselleni lienee sadoista sävellyksistään kaikkein tutuimmat Orpopojan valssi, Linnoissa kreivien häät jne. Erinomaisia yhteislauluina vielä tänäkin päivänä. Muistelmista kävi selville että Tanner oli vieraillut esiintymässä myös Värtsilässä. No, tästä laulamisesta minun pitikin kertomani.

Lehdistössä ja monilla muillakin kanavilla puhutaan paljon laulamisesta ja sen terapeuttisesta voimasta, ikään katsomatta. Omalla kohdallani sen mieluusti alleviivaan. Ihan pikkutytöstä asti rakastin laulamista. Ala- ja kansakouluissa sain laulaa opettajieni johdolla sydämen kyllyydestä. Duettoja poikienkin kansaa, sekös ujostutti. Teatterimme musiikkinäytelmät ne vasta mielestäni ”mannaa” olivat.
Jatkosodan aikana sain olla laulamassa sankarihautajaisissa kanttori Antilan johtamassa pikakuorossa. Tuli eteen evakkoon lähdön aika. Muutimme äiti, isä ja minä rajan yli Kaurilaan. Isoksi ilokseni Kaurilan koululla toimi sekakuoro Parkkulaisen Einin johdolla. Laulutaitoiset kyläläiset tulivat innolla mukaan. Se oli hienoa aikaa. Joensuuhun muutettuamme jatkoin kuoroharrastusta erinomaisen kuoronjohtajan Pentti Huikurin johdolla, kaikkineen reilut 30 vuotta.

Vierailtiin laulujuhlilla kaikissa pohjoismaissa, viimeiseksi jäi ”tarujen saari” Islanti. Kiitos Alpo Aalto matkaseurasta. Laulaminen on mielestäni edelleenkin hieno harrastus, iästä riippumatta. Laulaahan voi vaikka kahdestaankin, niin kuin Leenan, sydänystäväni kanssa teemme. Tunnit menevät yhdessä ”hujauksessa”. On sitten jälkeenpäin ihanan kevyt olo.
Joensuun kaupunki on tarjonnut lauluhaluisille kaupunkilaisille yhteislaulutilaisuuksia keskuspuistossa jo usean vuoden ajan. ”Tupa” on ollut aina täynnä. Verrattomana vetäjänä on toiminut Arto Pippuri. Hyvällä mielellä sieltä kotiin tullaan.
Joensuussahan toimii useita kuoroja, taitaa syyskausi olla jo aluillaan. Tervemenoa vain laulamaan mukaan, suosittelen lämpimästi! Löytyy uusia ystäviä, itsellenikin, elämän ikäisiä.

Värtsiläisten Seura pitää joka syksyisen laulutapahtuman rajan Värtsilän kylätalolla  3.9.  kello 12, teemana sota-ajan laulut.

Tukijoen tunnelmissa: pojat joutumassa tyttöjen helmoihin Soihtukuoro Karjalan talolla 1985 - Ohjaus: Ahti Ahonen - Musiikin johto: Pekka Mustonen - Tanssit: Kirsti Louko

Tukijoen tunnelmissa: pojat joutumassa tyttöjen helmoihin
Soihtukuoro Karjalan talolla 1985
– Ohjaus: Ahti Ahonen
– Musiikin johto: Pekka Mustonen
– Tanssit: Kirsti Louko

Hilkka Partanen

2 comments for “Laulun taikaa

  1. On erittäin merkittävää, että Värtsiläisten Seura tulee kylätaloon laulamaan. Tämän päivän aihekin on merkittävä. Ja ajankohtainenkin.

    Lauluaihetta sivuten vihjaisen myös tämän aamuiseen radion aamuhartauteen. Siinä kerrottiin laulaja Jaakko Löytystä. Hän myös lauloi oman laulunsa. Mentiin hyvin syvälle ihmissielun uumeniin laulun sävelin ja sanoin. Kannattaa kuunnella, jos osaa näitä tietokonevempaimia käyttää. Ja nuorethan voivat olla apuna, eikä Jaakko Löytyn kuuleminen heitäkään pahenna.

  2. Laululla onkin voimaa.. Eikös se vanhapoika Vänämöinenkin laulanut eräässä laulukilpailussa toiseksi jääneen suohon.

    Olin kerran eräillä laulujuhlilla Tallinnan laululavalla. Siellä avajaispuheen pitäjä kertoi laulun mahdista. Neuvostoliiton miehitettyä Viron, kansalla ei ollut käytettävissä juuri mitään muuta asetta Neuvostoliiton miehitystä vastaan kuin laulu. Ja nimenomaan yhteislaulu. Laulu yhdisti kansan ja alkoi itsenäistyminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *