Kirkolla 5.11.2014

Tapasin Hotelli Joessa australialaisen nuoren miehen, joka haluaa tutustua sukunsa edellisiin polviin. Lupasin olla apuna. Hän myös halusi käydä kirkkoa sisältä katsomassa. Sekin sopi minulle. Mutta mistä tulkki? Minä kun en silloin ennen englantia lyseossa opiskellut. Elinakaan ei joutanut ”kirkkomatkalle” kun piti hoitaa jokin tilaisuus. Mutta tarmopesä kun on, komensi Timo Turusen tulkiksi. Ajoimme kirkolle, minä harmaahapsi ja kaksi nuorta miestä.

Värtsilän kirkon ulkoportaat on korjattu Värtsilän Pitäjäyhdistyksen toimesta ja Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen kustannuksella. Rahat kerätty talvella  kootuilla kolehdeilla ja kahvirahoilla.Kuvassa oikealla turisti ja vasemmalla tulkki. Samanlainen toimenpide seurakuntakodin portailla.

Värtsilän kirkon ulkoportaat on korjattu Värtsilän Pitäjäyhdistyksen toimesta ja Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen kustannuksella. Rahat kerätty talvella  kootuilla kolehdeilla ja kahvirahoilla.Kuvassa oikealla turisti ja vasemmalla tulkki. Samanlainen toimenpide seurakuntakodin portailla.

Pääsimme Värtsilän Pitäjäyhdistyksen korjaamia rappusia ovelle ja hallusani – ainakin toistaiseksi – olevilla avaimilla sisälle. Esittelin kirkkosalia, ja Timo käänsi sujuvasti. Sitten avasimme oven seurakuntakodin puolelle. Siellä istui noin 20 virkeää ikäihmistä. He olivat kiivenneet seurakuntakodin, myöskin pitäjäyhdistyksen korjaamia portaita sisälle ilmalämpöpumpun ja vierustoverin lämpöön.

Vasemmalla australialainen vieras ja oikealla kaustajärveläinen tulkki Timo Turunen kahvilla seurakuntakodissa.

Vasemmalla australialainen vieras ja oikealla kaustajärveläinen tulkki Timo Turunen kahvilla seurakuntakodissa.

Pyysin anteeksi sivistymätöntä tunkeutumistamme kesken tilaisuuden. ”Ei se mitään! Käykee kahville!” Kahvi ja pulla maistuivat. Ennen poistumistamme kiitin ja jätin haasteen: ”Jos joku tietää jotain Viljo Kuosmasesta, joka kaatui sodassa v. 1941, niin ottakaa minuun yhteys. Tämä nuori mies Australiasta haluaa tutustua sukuunsa.”

Eläkeliiton Värtsilän yhdistyksen tilaisuuden 5.11.14 osanottajia. Paikalla 20 kiinnostunutta kuulemassa, mistä ja miten ikäihminen saa apua. Ilmalämpöpumppu ja vierellä istuva ystävä lämmönlähteinä ja lisäksi kaksi vierailevaa asiantuntijaa.

Eläkeliiton Värtsilän yhdistyksen tilaisuuden 5.11.14 osanottajia. Paikalla 20 kiinnostunutta kuulemassa, mistä ja miten ikäihminen saa apua. Ilmalämpöpumppu ja vierellä istuva ystävä lämmönlähteinä ja lisäksi kaksi vierailevaa asiantuntijaa.

Vein nuoret miehet hotelliin ja jatkoin turismiani Venäjälle. Palatessani kohti Suomea, huomasin Venäjän tullissa, että olin unohtanut tankata. Selitin tullivirkailijoille: ”Izviniitte, ja stari musiik, idioot, bensin tam”. Viittasin bensa-asemalle. ”Njet probleem!” Mies soitti puomille ja sain luvan pikaisesti käydä tankilla. Sitten turismini jatkui Suomeen ja Jakokoskelle. Kotona keitin kahvit ja avasin ”tyttöin kaupasta” ostamani keksipussin, sen minkä vuoksi unohtui bensan tankkaaminen.

9 comments for “Kirkolla 5.11.2014

  1. Värtsilän kirkosta juttua piisaa. Sopii vilkaista blogistani mitä kyseiseen asiaan vielä voisi lisätä. Osoitehan on : kotipalsta.blogspot.com

  2. Tänään Näin: Ei pidä sotkea miltään osin Värtsiin! Veijo hei
    se tuo aika on jo mennyt kun Taxia ajot ohi.Ymmärrän kyllä jotta harmittaa se.Kirjottele vaan Karjalaiseen,tai kotpalstalles,tai Värtsiin asiallisesti.

  3. Kuten 30.10.2014 kirjoitin Värtsiin, että ”on todella antoisaa laittaa Värtsi-verkkolehteen tunnistusta varten valokuvia”, sama pätee kirjallisiin kysymyksiin. Erkki Lintunen kysyit Viljo Kuosmasesta.
    Ukkini Edvard Juhonpoika Kuosmasen veli oli Juho Juhonpoika Kuosmanen s. 14.4.1879 Ilomantsi, kuoli 22.2.1924 Värtsilässä. Juho Juhonpoika Kuosmasen ja Anna Pekantytär Hämäläisen lapsista (8) yksi oli Viljo Einari Kuosmanen s. 24.1.1921 tehtaan työläinen, kaatui sodassa 9.1941. Onkohan hän kysymäsi Viljo Kuosmanen? Viljo Kuosmasen Aili-sisaren poika Keijo Sistonen asuu ja vaikuttaa Tohmajärvellä. Hänellehän tämä meidän Viljo Kuosmanen on ollut eno. Toivottavasti tutkimuksesi etenee niin, että minäkin saan sukupuuhuni lisämerkintöjä. Mahtoikohan löytyä näin uusi sukulainen, pohtii Paula

  4. Minulle Veijo Tuunasen blogikirjoituksessa ei ole asiallisesti ottaen mitään uutta. Suosittelen silti, että muut lukisivat sen huomatakseen, millainen mies meidän värtsiläisten ”puolesta” puuhastelee.

    Muutama kommentti: Tuunanen vakuuttaa kirjoittaneensa ”tosiasioita Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista”. – Mielestäni kuitenkin kovin valikoivasti ja tarkoitushakuisesti. – Samaa voin sanoa myös syksyllä 2013 seurakunnan järjestämän kuulemis- vai oliko se keskustelutulaisuuden – avauspuheessa. Kirkon seinistä näyteltiin valkokankaalle kuvia. Niiden joukossa ei ollut kuvaa seurakuntakodin ikkunoiden raolleen unohtamisesta.

    On harhaan johtamisyritys kertoa, että Karjalaisen julkaisemassa haastattelussani olisi väitetty, että ”Värtsilän kirkko on hoidettu…talkoiden turvin” – Totta on, että kirkkoA on hoidettu (myös) talkoilla.
    On hoidettu jo Värtsilän seurakunnan itsenäisenä ollessa, esimerkiksi Juhani Kolehmaisen haravan varrella kirkon pihassa ja Leminrinteen hautausmaalla. Talkoilla on molemmille hautausmaille saatu keskusristit lahonneiden tilalle ja portit.

    Se on totta – kiitos Tuunaiselle – että ”talous ei voi pohjautua keräysten varaan, enempää kuin toimintakaan talkootyöhön”. EI voi. Mutta Värtsilästä löytyy roppa kaupalla esimerkkejä molemmista. Keräykset ja talkootyö ovat olleet sulassa sovussa keskenään. Vasta kun toteutettiin seurakuntaliitos, esimerkiksi hautausmaiden siivoustalkoot unohtuivat. Ne piti herättää henkiin seurakuntalaisten taholta. Eikä siihen tarvittu muuta kuin puhelinsoitto kirkkoherranviraston kanslistille, joka laatii kirkolliset ilmoitukset.Paikalle saapui innokkaita talkoolaisia aina Lappeenrannasta asti. – Nyt tilanne on toinen. Esko Romppanen on ottanut homman hoitoonsa. Hän astuu esille virsikirja kädessä ja panee haravakädet töihin. Kas kun hautausmaan siivoustalkoot on ihan hengellinen kokous. Loppuvaiheessa hän tarjoilee kahvia, pullaa ja makkaraa. Hän jatkaa Lukkarisen Irjan vuosikausia talkoona seurakuntakodissa harjoittamaa tarjoilua. – Hyväntuulisuus on seurakunnan hyväntuulisuutta. – Kaustajärvellä ukot raivasivat talkootyönä hautausmaalta koivut, jotta mäntypuusto voisi olla vallitseva roskaamatta hautoja koivunlehdillä. Talkootyönä!

    Tuunanen kuvailee kirkkoa perustuen ”pitkäaikaiseen seurantaan”. V. 2013 elokuun loppuun mennessä: 4+1 tapahtumaa. Kysyn, miksi VAIN? Syy ei ole ainakaan Lintusen. Vähän tilaisuuksia! Vieraantuminen omasta kirkosta? Keskittämisen tuottama autuus? – Seurakuntaliitosvaiheessa oli ainakin puheena, että vähintään kaksi messua kuukaudessa (muistitietoni mukaan). – Perinnöksi Värtsilän seurakunta jätti tavan järjestää messu (silloin joka pyhä)talvikausina SEURAKUNTAKODISSA. KIRKKOSALI oli nipin napin nollan yläpuolella.

    Vuoden 2012 toimintamenojen, toimintatulojen (?), sähkö- ja lämmityskulujen tilastotiedot herättävät kysymyksiä. Tähän kyselyyn Tuunanen sallii minulle luvan: ”Erkki Lintunen tietää tarkalleen seurakunnan toimet Värtsilän kirkon käytöstä ja kunnosta. Hänen pitäisi myös tietää mitä kirkon ylläpito maksaa.” Tiedänpä hyvinkin, enkä vain Värtsilän kirkon vaan myös ylipäätänsä KirkkoJen ylläpidosta. On kokemusta monelta kirkkomme eri tasolta. Myös tietoa ja kokemusta ja näkemystä siitä, MIKSI on kirkkorakennuksia, mitä varten.

    Entä sitten, mitä olisi sanottava ns. kolmannen sektorin ja seurakunnan yhteistyön mahdollisuuksista? Tämän asian johdannoksi Tuunanen voisi selvittää itselleen, mitä kaikkea Värtsilän seurakunta on saanut siitä suunnasta ja erityisesti Wärtsilä Oyj Abp:ltä (sen jauhaessa tulosta eri nimimuotojen alla). Värtsilän kirkolle voisi perustellusti antaa uuden nimen: LAHJAKIRKKO.

    Tuon nimen voisivat hyväksyä nekin, joille kirkon hengellinen merkitys ei ole merkittävä tai on peräti tarpeeton.

    ”Seurakunta ei käy taistelua Värtsilän kanssa kirkon maalaamisesta. Seurakunnalla on virka- ja luottamushenkilöt, jotka hoitavat kirkkoja parhaan älynsä ja osaamisensa puitteissa.” Hyvä niin. Mutta sallittakoon ”vanhan” neuvo: Hoitamista voi toteuttaa LUOVAN PÄÄTÖKSENTEON tavalla!!! Siihen malliin kuuluu yhä enemmän kolmannen sektorin avun vastaanottaminen, jopa sen pyytäminen.

  5. Paulalle monien kiireiden keskeltä väliaikatietoa: Viljo Einari Kuosmanen s. 24.1.1921 ja kuollut sodassa 9.10.1941 naimattomana, siis 20-vuotiaana. Nimi Värtsilän kirkon eteisessä jatkosodassa kaatuneiden joukossa. Todennäköisesti haudattu rajan taakse jääneeseen sankarihautausmaahan, jota Suomi-Venäjä Seuran Värtsilän osasto hoitaa Tohmajärven seurakunnan avustuksen ja talkootyön avulla. Sinne muistokiven juurelle voi sytyttää muistokynttilän.

    Hautausmaa on aidattu Wärtsilä Oyj Abp:n avustuksella. Siellä on monta tehtaalla työssä ollutta, ehkä myös Viljo, joka tietosi mukaan oli tehtaan työläinen.

    Mainittakoon, että hautausmaa pelastui vuoden 1990 vaiheilla kauppias Oiva Tikan ansiosta. Liikematkallaan hän oli saanut tietoonsa, että paikalle oli suunnitteilla jokin rakennus. Oiva oli neuvotellut silloisen työläisasutusneuvoston toimeenpanevan komitean puheenjohtajan Juri Panovin kanssa ja siten saanut aikaan kotiseutu-urotyön.

  6. Värtsilän ”LAHJAKIRKON” riittävään korjaukseen tarvitaan saadun tiedon mukaan 29.775 euroa.

    Kotiseutuyhdistyksen tilillä nyt noin 5 000 euroa. Puheenjohtajan tavoite on kasvattaa ja koota varoja yhdistyksen osuudeksi 15 000 euroa. Myyytävää on nyt noin 10 000 euron edestä.

    29 775 miinus 15 000 = 14 775 euroa. Siinä summassa seurakunnan uusille luottamushenkilöille purtavaa.

    Vaihtoehtoja luovalle päätöksenteolle:

    1. Jos jokin taho / jotkin tahot yhdessä – esimerkiksi Wärtsilä Oyj Abp – antaa 15 000, ei tarvitse lähteä kirkkohallituksen byrokratian polkua tallustamaan (mikä siirtäisi korjauksen vuoteen 2016 tai 2017). Eikä olisi edes varmaa siitä, tulisiko sieltä mitään tai minkä verran.

    2. Jos 15 000 euroa (kotiseutuyhdistyksen avun lisäksi) saadaan kokoon ilman kirkkohallitusta, on seurakunnan mahdotonta siirtää korjaustoimia kirkon 65-vuotisjuhlaa(6.8.2014) myöhempään aikaan!!!

    Kirkkohallituksen byrokraattinen avustusten myöntämistapa on hidas ja anomuksen tekeminenkin maksaa seurakunnalle. Kuitenkin Tohmajärvellä on asiantuntemusta ja rakennustaitoa yhtä paljon kuin Helsingissäkin. Ja varmaankin myös vastuuntuntoa, jos saadaan rahaa kasaan. Ja pätevyyttä tarpeen harkintaan.

    3. Jos 15 000 euroa ei saada kirkkohallitukselta/ muilta tahoilta, on seurakunnan laitettava talousarvioon se itse, jolloin ainakin osittainen lainaraha voi tulla kysymykseen.

    Siinäpä uusille luottamushenkilöille pähkäilemistä. Mistä se 15 000 euroa? Olisko jotain myytävää, erityisesti sellaista, mikä nyt vaatii ylläpitokulujen maksamista? Siis pääoman siirtämistä momentilta toiselle. Toisella momentilla menojen vähenemistä. Toisella potentiaalia käyttää rahaa siihen, mihin nyt ei näytä olevan.

    Toisen papinsäkin pääomaa rahaksi ja rahat toiseen papinsäkkiin. Ensin mainittu säkki kaappiin ja jälkimmäisestä suun – ei pohjan – kautta kirkon seurakuntakotiin.

  7. Tohmajärven seurakunnalla on Värtsilän keskustassa rivitalokaksio johon kuuluu myös autotalli. Asunto on vajaakäytöllä, koska em. asunnossa toimii kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan lastenkerho vain muutamalle lapselle. Olen jo aiemin kirjoittanut ja ihmettelen, miksi ”varattomalla” Tohmajärven seurakunnalla on varaa pitää Värtsilässä omistamaansa asuinhuonistoa tyhjänpanttina, kun muutama lapsi pari tuntia viikossa käy seurakunnan kerhoa?? Vuokra ym. kuluja seurakunnalle siitä kyllä on ja siksi se olisi jo aikapäivää sitten pitänyt laittaa myyntiin.
    Värtsilän kirkolla on seurakuntasalin puolella toimivat tilat, jossa nykyään jotkin yhdistykset pitävät erilaisia kokouksia / tapaamisia ja tilaisuuksia / tapahtumia. Näille esim. eläkeläisyhdistyksille tai kaikille avoimien tilaisuuksien järjestämispaikaksi seurakuntasalin tilat kyllä kelpaavat. Miksi ne tilat eivät kelpaa lasten kerhotoiminnalle, joka toiminta kuitenkin on seurakunnan järjestämää? He sopivat hyvin olemaan Värtsilän kirkon seurakuntasalin ja kerhotilojen puolella. Seurakunnan sääntönä ja periaatteena pitää olla, että srk:n kerhot toimivat kirkon tiloissa! Siten myös lapset jo pienestä pitäen oppisivat pitämään kirkkoa omana kotikirkkonaan. ”Kirkkotie tutuksi”- periaatteella.
    Paikkakunnalta varmaan löytyisi sille kaksiolle myös ostajia, jos ei hintaa tarkoituksellisesti pidetä ylimitoitettuna, kuten edellisen myyntiyrityksen aikana oli ollut.

  8. ”Värtsilän ”LAHJAKIRKON” riittävään korjaukseen tarvitaan saadun tiedon mukaan 29.775 euroa”
    Asiasta paljonkaan ymmärtämättä,jos tuo tosiaan on koko korjauksen hinta, niin luulisi seurakunnan omasta pussista tuon rahan löytyvän.

    Kyse lienee valinnoista.

    Sinikan mainitseman asunnon myynnillä kattaisi kai koko tähän mennessä puuttuvan summan. Eikä tarvitsisi edes myydä alihintaan, tai pyytää enempää kuin hintataso kseisessä taloyhtiössä nyt on ollut.

  9. Olen oppinut ymmärtämään Tuulan mieliteitä. Mutta kommentoin nyt siitä huolimatta. Tohmajärven seurakunnan talous on – kuralla! Jotenkin on velka saatava kuriin. Mutta juuri siksi kotiseutuyhdistys tarjoaa apuaan. Se on saanut rohkaisevaa mallia esimerkiksi Salosta, mistä Värtsissäkin olemme saaneet lukea.

    Asia kirkkomme korjauksesta etenee. Nyt on VAIN tahdosta – ja TAHDISTA – kiinni. Voi, jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, niin ostaisin sen rivitalokaksion. Tietysti edellyttäen, että seurakunta sen myisi. Olishan siinä vierellä myös kolmio, jota kunta tarjoaa halukkaille ostettavaksi tai vuokralle.

    Taotaan nyt, kun rauta on JO lämmin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *