Ihanaa kun aurinko näyttäytyy jälleen. Kevättä kohti mennään!
Aloitin viikon käymällä talviverkoille siellä Kaustajärven Joutsenuksella. Saalis pari haukea ja alle puolenkilon ahven. Pääsee hyvästi kalasopalle ja se riittää saaliiksi.
Jäätilanne, pakkanen ei ole lisännyt jään vahvuutta, mutta lumi on painanut jäätä siten, että jäänpäällä on vettä kymmenkunta senttiä. Vähän kohvaa pinnassa ja lunta. Jäällä on nyt hankala keli liikkua.
Kuten tavallista niin vuoden vanha kumisaapas oli pykinyt taivekohdasta ja jalka rupesi kastumaan. Onneksi oli mukana ehjä muovipussi se sukkien paalle ja jalka kenkään takaisin. Näin ei sukat kastuneet sen enempää eikä paleltumaa tullut.
Loppuviikosta on etsittävä uudet hiihtorantilliset Kontiot käyttöönsä jospa niillä selviäisi kevääseen. Kumisaappaiden kestävyyslaatu on heikentynyt viime vuosina kovastikin. Erityisesti niiden pakkaskestävyys.
Päivä oli aurinkoinen eikä juurikaan tuullut joten oli mukavaa touhuta kalalla ja eikä tarvinnut verkkojakaan juuri selvitellä kalojen sotkuista. Jos Alpolla on talviverkot pyytämässä niin loihtisitko hieman pitemmän kertomuksen siitä miten niillä kalastetaan.
Kumisaappaitten kestävyydestä olen samaa mieltä, mutta nyt on saatavilla muovisia 30 asteen pakkaset kestäviä saappaita, eikä maksa paljon.Kevyetkin ovat pitää.Kestävyyttä ei ole vielä testattu, kun hankinta on varsin tuore.
Käytiin Onkamolla kalassa. saaliina 1,725kg matikka. Kaksi perhettä söi ja vielä toisen perheen naapuri. Tähettäkin jäi.
Lauantaina kävin vanhan kalakaverina kanssa ensimmäisen kerran kokemassa talviverkot Hasonselällä Onkamossa. Meillä on vakioverkkomäärä, 2 pitkää 65 millistä ja 2 riimua ( 90 ja 100 mm ). Ja Onkamo antoi heti parastaan – riimuissa 6 lahnaa, suurin 3,5 kg. Mutta suurempi hauki oli jossain muualla. Mutta eiköhän jään pauke ajane ensi yönä hauetkin liikkeelle.
Aurinkoista loppiaista,pakkanen paukkuu.
Viinijärvessä on raudusjäätä 5 senttiä ja sen päällä kohvajäätä 15 senttiä. Paksulti lunta ja vesi nousi paikoin jäälle. Nyt kova pakkanen jäädyttänee kastuneen lumen. Lisää kohvajäätä. Parempi sekin kun ei mitään. Kalansaaliita ei voi vielä kehua, mutta ainakin suuria toiveita on.
Ihan vaan kyläläisille taas kerran tiedoksi…
Täällä rannalla ei ole laiminlyöty koirien hoito! Kaksi vuorokautta läpeensä yötä päivää hirviä huuto täältä taas vaihteeksi kuulunut.
Nartulla on juoksussa juuri nyt ”tärppipäivät” ja urokset syystä siten aivan kahjoina omissa tarhoissaan!
Pahoittelut häiriöstä – tuskin meteli kylällä asti kuitenkaan ihan yhtä karmealta kuullostaa kuin tässä muutaman kymmenen metrin päässä tarhoilta 😉
Kerron tässä vuoden 2015 loppiaisen kokemuksesta. Ei tarvitse lukea, jos ei tunnu kiinnostavan.
Olin nukkunut yön hyvin huonosti. Krampit jaloissa valvottivat. Haudoin jalkoja kuumassa vedessä. Laiton suolaa kielen päälle. Välillä torkuin vähän, ja taas piti nousta kävelemään.
Olin suunnitellut Kontiolahden kirkkoon menoa. Mutta ei ollut lähtijäksi. Menin sänkyyn pitkälleen ja aloin kuunnella messua Lahden Salpausselän kirkosta. Se imaisi minut mukaan. Käsittämätöntä, jumalanpalvelus on elävää todellisuutta Salpausselässä! Miten osuvaa ja ajankohtaista! Tuttu kaava, mutta uudet sanat ja sävelet!
Entä saarna! 2000 vuotta – ja sitä vanhempikin – sanoma tuli tähän aikaan. Teologina nimitän sellaista saarnaa sakraaliseksi saarnaksi. Ja myös saarnaa ympäröinyt liturginen meno käytti nykyaikaan sopivaa kieltä. Kaukana oli liturginen ”hepreija”, joka liitää hilseen yli, niin ettei se tunnu ollenkaan mieltä liikuttavalta. Olen sitä harjoittanut koko virkaurani ajan. Mutta nyt tunnen, että kirkon jumalanpalvelus, messu, on tullut kaukaa alkukodistaan kuin muuttolintu pesäpuulleen.
(Tuo ilmaisu tuli mieleen, kun tänä aamuna ilmestyi iso parvi tilhiä pihlajan oksille).
Radion äärellä minulle tapahtui myös psyko-fyysinen ihme. Siinä makuulla alkoi vatsa heräillä, jaloista katosivat krampit ja aivoissa virisi ilo. Hengitys helpottui. Silmänurkat herkistyivät .
Ainoa harmittava seikka tämän loppiaisen kokemuksessa oli se, etten voinut astella kirkon käytävää pitkin leivän ja viinin pöytään. Olisi ollut tarjolla myös sellaista saattomusiikkia, joka olisi siivittänyt jalkoja iloisesti rientämään. Ihan totta: iloisesti, ei naama myrtsällään, vaan iloisesti, niinkuin ehtoollisen alkuperäinen nimikin eukharistia eli kiitosateria on iloa täynnä.
Soitan saarnan pitäneelle pappi Antti Kettuselle ja pyydän koko messun tekstikopiona tutustumista varten ja myös pappi Nina Tetri-Mustoselle kiittääkseni palveluksesta, jossa – sydän – oli mukana.
Varmaankin joku Värtsin nörtti voi antaa vinkin, voiko e.m. messun kuunnelle vielä jälkikäteen netistä, ja jos voi niin miten.
Hyvää loppiaista! Älkää urheilko heikoilla jäillä kalojen perässä!
Meinasin tehdä päivän hyvän työn ja linkittää messun Lahden kirkosta, mutta eipä se näytä olevan Areenasta kuunneltavissa.
Minusta Lahden kirkon messussa häiritsi bändin osuus, etenkin rumpujen pauke. Tuli sellainen tunne kuin istuisi ”soittoruokalassa.” Miksi pitää pilata kauniit joululaulut bändillä?
Muu osuus urkujen säestyksellä oli harrasta kuunneltavaa. Messu olisi ollut kokonaan urkujen säestyksellä mahtipontinen.
Varmasti papeilla ja messun toimittajilla oli sydän mukana, kuten Rovasti Erkki totesi.
Kovin tämä on yleistynyt monissa kirkoissa, että bändit ovat osana messuissa. Mielestäni on jo monia eri messuja, tuomasmessu ja taize, olkoot bändit niissä.
Laitoin Uudenvuodenaattona kaksi 55 mm riimuverkkoa Sääperiin Hiidenvaaran kallion viereen n. kolmen metrin vedelle.
Eilen maanantaina iltapäivän pakkasessa läksin suurin toivein kokeilemaan, tuleeko pelkkä pyynti- vaiko peräti saantireissu?
Erittäin löysälle jätetty verkkojata olikin nyt kireällä kuin vilulun kieli; jännityksen aiheuttajaksi paljastui kaksi haukea, yhteispainolleen karvan yli kuusi (6) kg!
Tappioksi luettakoon se, että nyt on ainakin toistaiseksi vähemmän leikattavaa; en edes heti huomannut kohmeiselle etusormelle tapahtunutta haaveria, vaikka sen kynsi näyttikin lähteneen ns. juurimutineen!
KADONNUT PUUKKO
Lieneekö joku löytänyt koulun pihalta tai läheltä koulua puukon? Minulta katosi viime keväänä puukko ja kokeilen nyt kepillä jäätä, että olisiko se voinut pudota koulun pihalle, kun kantelin tavaroitani kotiin.
Puukko on helposti tunnistettavissa: Tupessa on aliupseeriristi ja teksti KarTR. Puukon terässä lukee Hurri Kimmo ja sen kahva on tehty tuohilevyistä.
Kapistus on vain puukko, mutta minulle sillä on oma arvonsa, sillä se on aliupseerikoulun kurssipuukko vm. 1987.
Löytäjälle vähintään kahvit tarjoan.
Ai joo, jos puukko löytyy, niin siitä voi soittaa numeroon 045 3276110.
Kimmolle, loppiaisenlämmin kiitos! Etsin Salpausselän messun areenasta kuunnellakseni sen uudelleen jälkikäteen. Kiitos myös Lissulle päivän hyvän työn yrityksestä! Ei kaikki aina onnistu. Soitin messun saarnapapille, pyysin koko menojen kulkua paperilla haltuuni ja hän lupasi lähettää.
Tarkoitukseni on perehtyä perusteellisesti siihen, miten parin tuhannen vuoden takaa alkanut kristittyjen koolle tulemisen perinne on laman jälkeen palaamassa takaisin ja saamassa juuri tähän aikaan soveltuvia muotoja. – Juuri nyt, kun eroakirkosta.fi -ovea pidetään aktiivisesti auki!
Messun musiikki – rummut ja muut instrumentit – ei ole olennainen näkökulma siinä, mistä nyt kirjoitan. Messujahan voi olla – ja pitäisikin olla – moni ilmeisiä. Mutta itse asian ydin onkin siinä, että messun tehtävä on kuljettaa sanomaa – evankeliumia – iloa – alkulähteeltä tähän päivään. Tässä mielessä Salpausselän messu oli raamatullinen jokaista yksityiskohtaa myöten. Se ei ollut rituaalista rutiinia.
No, nyt joku moittii taas Värtsiä. Eikö tällaisille jutuille pitäisi olla oma verkkolehti! Ei, nimenomaan ei! Kirkko ja kristillinen meno on olennainen osa länsimaista kokonaiskulttuuria. Emme ymmärrä nykyaikaa tulevaisuudesta puhumattakaan, jos leikkaamme aivoistamme, silmistämme ja korvistamme pois kirkon ja sen osuuden kokonaisuudessa. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi kirkko ja puoluepolitiikka olisi sekoitettava toisiinsa. Herra meitä siitä varjelkoon! Politiikka on järjen asia. Mutta järjen on meille antanut Jumala. Niillekin jotka eivät usko Jumalaan.
Järkeen se Jeesuskin vetosi. Ja Johannes Kastaja, kun viittasi häneen sanoen: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”. Miten paljon Jeesus puhuikaan järjen sanoilla esimerkiksi rakkaudesta ja toisten tuomitsemisesta!
Minä ainakin haluan ajatella, puhua ja kirjoittaa järkevästi. Mutta haluan myös kohdata Pyhän Kolminaisuuden messussa: sanansaarnassa, leivän ja viinin ateriassa. Siitä on hyvä lähteä – apostolin neuvon mukaan – järjelliseen jumalanpalvelukseen – arkeen, tämänhetkiseen kulttuuriin, jolla on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Tavallisena ihmisenä.
Päättyneestä joulusta uuteen jouluun: toivottavasti ruokajoulusta, kaupallisesta joulusta, pikkujouluista kasvamme ylemmäksiKIN – Jumalan ihmiseksi tulemisen juhlaan! Niinkuin Salpausselän messussa tapahtui loppiaisena 2015.
Veteraani Hannes Hynönen täyttää 102 vuotta lauantaina 10 päivä. Halutessasi voit onnitella häntä adressilla. Tähän mennessä adresissa oli hetki sitten yli 11300 nimeä.
Mielestäni hän, jos kuka, ansaitsee tälläisen julkisuuden. Siinä meille esimerkillinen asenne elämään.
Ensimmäinen pilkkireissuni Saimaalla oli pakkasenpurema. Olin hyvien kalakaverieni kanssa ja meillä on kilpailu kuka saa ensimmäisen kalan.
Tällä reissulla ei Ahti antanut antimiaan. Kala ei edes antanut nykyä olemassaolostaan. Harvinaista mutta totta. Tuli lapsuuden Syvän kalareissu mieleeni, kun Saarivaaran kesäkioskinpitäjä Ilmari Karppinen oli ongella. Kysyin häneltä lammelle mentyäni miten kala on tullut. Hän vastasi: eilen nykäisi kerran. Tänään ollut vähän hiljaisempaa.
Onko sopivaa irvailla toisten uskontoa pilakuvilla? Miltä kristitystä tuntuisi pilakuvat jumalasta tai jeesuksesta esim Värtsin sivuilla..? Sekö sananvapautta? Kunnioittakaamme muita ihmisiä, uskovat he mihinkä tahansa.
Ei voi kun ihmetellä sitä miten viisaasti Hannes Hynnönen puhuu. Ei siinä puheessa tarvitse olla mitään monimutkaisuuksia, vaan yksinkertaisesti niinkuin asiat ovat. Ei yhtään ihme, että hänestä on tullut niin suosittu julkkis.
Olen omg:n kanssa samaa mieltä. Korjaisin ainoastaan kirjoitusvirheet: pari tekstissä olevaa sanaa isoilla kirjaimilla.
Pari vanhaa sanontaa, niin metsä vastaa kuin sinne huutaa ja minkä taakseen jättää sen edestänsä löytää..
Sananvapauden nimissä moukkamainen käyttäytyminen on pelkkää typeryyttä. Samoin pilkkaajien surmaaminen osoittaa tekilöiltään kieroutunutta persoonallisuutta.
Pariisin tapausta voisi verrata jalkapallofanien toisiinsa kohdistamaan väkivaltaan. Siinäkin surmataan ihmisiä ja ainakin yhtä typerien motiivien kautta. Heillä jalkapallo on tullut uskonnon paikalle ja toisen joukkueen kannattajat vihollisiksi joita saa surmata. Nämä jalkapallohulikaanit ovat Eurooppalaisia kunnon kansalaisia?
Eurooppalaisilla on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa rienaamista ja saada lisää vainajia. Tai lopettaa islamin pilkkaaminen. Islam uskotona sisältää käsityksen ”uskonsoturin ja martyyrin” pääsystä suoran paratiisiin. Joten itsemurhaiskijöitä tulee olemaan jatkossakin.
Uutiset kertovat terroristien kuolleen ja myös panttivankeja. Jossakin lähiaikoina tapahtuu seuraava itsemurhaisku. Siinäkin kuolee ihmisiä ja onkin kysyttävä onko tässä laajemman likaisen sodan alkulaukaukset. Varsinaiset syyt terroritekoihin ovat kehittyneet pikkuhiljaa vuosien saatossa. Sijoittaisin tämän konfliktin alun Iranin vallankumoukseen 1970 luvun lopulle. Persianlahden sodat Irak – Iran, kaksikertaa USA – Irak ja Afganistan. Kaikissa näissä on ollut osallisena USA ja sen liittolaiset länsimaissa.
En halua maalata ”pirua seinälle” mutta nyt näitä islamin sotureita on varmaankin jokaisessa Euroopan maassa ja Venäjällä ihan ikioma ryhmittymänsä. Sieltä turhautuneiden nuorten miesten joukosta löytyvät nämä iskujen tekijät. He ovat valmiiksi maassa tarvitaan vain radikalisoituminen ja uusi terroristi ryhmä on valmis toimimaan.
Ikävä tapaus. ”Hyvänä puolena” voisi ajatella ns. täsmäiskua jonka tekivät. Eivät täysin ulkopuoliset kuolleet. Terroritekojen uhrit ovat yleensä täysin viattomia uhreja. Toivottavasti tästä kommentista ei kukaan pillastu. Suomalaisen sananvapauden nimissä kirjoitan, en piirtäen!
Lapsuuteni yksi muisto on kun Isäni rintamieskaveri Eero, jolla luoti oli mennyt keuhkonläpi. Eero käveli meille yskien. Kotini oli Eeron lenkin käännepiste. Eero oli positiivisesti ajatteleva huumorin kertova ihminen.
Yksi hänen tarinansa oli osoitettu minulle ja testi miten poika reakoi tarinaan.
Eero kertoi ensimmäisen pesälammen saaressa oli kaksi teertä männyssä oksilla päällekkäin. Oli lampi pienessä riitteessä ja hänellä oli yhdesti laukeava metsästyskivääri. Eero sanoi: hän tähtäsi alinta teertä ja roilautti ylöspäin. Molemmat teeret putosi. Vaatteet riisui meni hakemaan saaliin. Uidessa saalista noutaessa hän jään rikkoi.
Joskus kauan sitten luin jostakin yhteiskuntapolitiikan tenttikirjasta, että tuleva sota käydään ilman rintamalinjoja. Kirjoittaja väitti ,että se käydään köyhät vastaan rikkaat eli karkeasti etelä vastaav pohjoinen. En muista kuka oli kirjoittaja. Niinhän nyt näyttää käyvän.Uskontoa on aina käytetty kiihoitettaessa sotaan: ristiretket, 30-vuotinen sota, vain muutamia mainiten.Kuitenkin aina on pohjimmiltaan ollut kysymyksessä maallinen mammona ja valta.
Kalevin ja Irenen jatkoksi. Jokohan alamme ymmärtää, että kaiken takana on USA. Tähtilippuun kaivataan lisää tähtiä. Ja teekutsunaiset ne vain hymyilevät kuin hulluvatin marilynit. Ja meilläkin on ainakin yksi siellä oppinsa ottanut. Kaiken takana on dollari. Sen varjoon jäävät eurot ja ruplat. Kato, se on Nato, joka meidät pelastaa! Etkö usko, p…le!!!
Putinin toimia ei tarvitse puolustaa. Mutta niiden motiivien ymmärtäminen ei olisi pahasta.
Ruuti on keksitty Kiinassa. Nyt Kiinan valuutta valoittaa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa.
Kyllä teekupin äärellä ladyillä riittää pälätystä. Tulee kiire peilin eteen kampausta tarkistamaan. Ja sitten Obamaa kampittamaan. Niin niitä terroristeja sinne vapauden ihannemaahankin saadaan.
Tämän päiväinen, siis viimeisin pelastuslaitoken kartta tieto vahvistaa sen mitä kukaan ei ole vielä oikealla nimellä sanonut.
Rajantien nimeksi pitäisi muuttaa nimeksi Raatteentie, sillä siellähän alkaa romumäärä olla kohta enemmän, kuin aikoinaan Raatteessa.
Ikävä puoli vain, että kohta uhrien määräkin yltää samalle tasolle.
Tosin syitäkin on monia. Pahin ja suurin on autoilijoiden asenteissa ja ajokulttuurissa, joka on höltynyt sitten Enska Itkosen ajoista.
Tuntuu siltä, että onko nämä nyky Raatteentien autoilijat saaneet ajokorttinsa jostain Anttilan ale myynnistä, kun liikenne sääntöjäkään ei kunnioiteta enää.
Tälläkin viikolla tultiin Tohmajärveltä Niiralaan ja Uuden Värtsilän tienoilla lähes suoralla kohtaa vastaan tuleva Suomalainen joku pikku auto ryntäsi yks kaks vasemman kaistan puolelle meidän edellä ajavaa kolhimatta. Minä jouduin ohjaamaan autoni ihan oikeaan lumipenkkaan kiinni ja varauduin jo sukeltamaan syvemmällekin.
Katsoin peileihin ja huomasin takana tulevankin tekävän saman homman.
Vastaan tullut jatkoi vain samaa kouhotustaan eteenpäin kättä korvaan painaen. Vai olisiko siinä käden ja korvan välissä ollut puhelin.
Ainakaan kuskin korvien väli liennee melko tyhjä.
Että sellaisia terveisiä rauhalliselta Runon ja Raatteen tieltä.
Hemppa.
Rytinää on tällä ysitien loppu- tai alkupätkällä totisesti riittänyt; viikon sisällä kolme onnettomuutta ja jo aiemmin syksyllä ainakin vielä pari muuta. Ihmishenkien menetyksiltä on nyt onneksi (vielä) vältytty; parin vuosikymmenen aikana ”vain” kolme kuolonkolaria!.
Asuinpaikkamme vuoksi sekä luottamustoimien ja harrastusten myötä tulee sukkuloitua mainitulla tiepätkällä miltei päivittäin, joskus jopa useita kertoja saman vuorokauden aikana. Jotenkin viime aikoina on vaikuttanut siltä, että mitä kaameampi keli vallitsee, sitä enemmän suomalaista porukkaa on tien päällä matkalla joko ”ihanuuksien ihmemaahan” tai sieltä pois. Onnettomuus tietenkin voi sattua tälläkin tiellä kenelle meille tahansa olosuhteista riippumatta.
Tien ominaisuudet ovat nykyisellään kiistattomasti liikennemääriin nähden alamittaiset. Perusparannussuunnitelmahan on olemassa, realistinen aikataulu remontille lienee aikaisintaan v:sta -18 alkaen. Tien kunnostus maksaa maltaita, halvempikin konsti löytyisi jos valtakunnan tasolla voitaisiin siihen vaikuttaa: polttoaineen, tupakan ja viinan hinta tulisi saada samaksi molemmilla puolilla rajaa!
Mikä tämä hintataso pitäisi sitten olla, siihen en ota sinällään kantaa koska asialla ei ole meille mitään suoranaista merkitystä, mutta mainitun toimenpiteen seurauksena nimenomaan suomalaisten liikenne vähenisi varmaan varovastikin arvioiden n. 90 %. Loppuosa, joka on ehkä oikeasti kiinnostunut jostakin kulttuurivaihdosta, mahtuisi hyvin ajelemaan nykyistäkin väylää.
Venäläisten liikkumiseen hintamuutoksilla ei ole merkitystä. He tulevat, sikäli kun enää yleensäkään tulevat, ja kuljettavat ”ruplansa” Suomeen arvostamiensa asioiden perässä huonompaakin tietä myöten.
Mie yritin tehä runoo
sanoja riviin punoo.
Kyllä se kävis toisin
jos mie taitava oisin.
Olen syntynyt savusaunassa
järven kaislikko rannassa.
Tämä tapahtui Kaustajärvellä
ei sitä kukaan aijo tärvellä.
Paljon on ollut paginaa tällä viikolla 42. Monenlaista aihettakin. Äsken suljin telkkarin katsottuani ohjelmaa ”avec Tastula”. Maarit Tastula on taitava TV-toimittaja. Hän oli puhuttelevasti kätkenyt paljon pahaa suuren hyvyyden keskelle.
Valitettavasti vain lienee niin, etteivät ohjelmaa ole nähneet ne, joiden se olisi pitänyt nähdä. TV kun on kielletty synnin lähteenä.
Tämänkin ohjelman voinee katsoa arenalta jälkikäteen.
Onneksi ei V. Putin vielä toistaiseksi määrää bensan, tupakan eikä kossun hintaa Suomessa ! 9-tien korjaus välillä Kemie- Niirala saatava käyntiin pikaisesti.
Piti oikein katsoa TV ohjelmasta mitä ohjelmaa Erkki on katsonut. Siellähän olivat vanhat ”tuttavat Vuokko ja kumppanit.” He ovat kyllä julistaneet ilosanomaansa jo monta vuotta, joten heidät tunnetaan ja heidän kertomuksensa.
Oliko Tastula varannut puheoikeutta paikallisen kiista toiselle osapuolelle eli kyseisen Rauhanyhdistyksen hallituksen jäsenille tai muille asian osaisille.
Minun käsitys on sellainen, jotta kun lähtee valtataisteluun ja sen häviää niin katkeramieli siitä jää jäljelle ja eroaminen yhdistyksestä.
Enpä tiennyt harrastaneeni ”Retro hiihtoa” .. Tänä aamuna Pohjois-Karjalan radiosta sen nimen kuulin. Vuosikaudet olen omat latuni tallonut. Nyt sille oikein hieno nimikin. Tietysti valmis latukin kelpaisi, mutta lähistöllä ei satu sellaista olemaan. Eikä niitä itsestään synny.
Ihanaa kun aurinko näyttäytyy jälleen. Kevättä kohti mennään!
Aloitin viikon käymällä talviverkoille siellä Kaustajärven Joutsenuksella. Saalis pari haukea ja alle puolenkilon ahven. Pääsee hyvästi kalasopalle ja se riittää saaliiksi.
Jäätilanne, pakkanen ei ole lisännyt jään vahvuutta, mutta lumi on painanut jäätä siten, että jäänpäällä on vettä kymmenkunta senttiä. Vähän kohvaa pinnassa ja lunta. Jäällä on nyt hankala keli liikkua.
Kuten tavallista niin vuoden vanha kumisaapas oli pykinyt taivekohdasta ja jalka rupesi kastumaan. Onneksi oli mukana ehjä muovipussi se sukkien paalle ja jalka kenkään takaisin. Näin ei sukat kastuneet sen enempää eikä paleltumaa tullut.
Loppuviikosta on etsittävä uudet hiihtorantilliset Kontiot käyttöönsä jospa niillä selviäisi kevääseen. Kumisaappaiden kestävyyslaatu on heikentynyt viime vuosina kovastikin. Erityisesti niiden pakkaskestävyys.
Päivä oli aurinkoinen eikä juurikaan tuullut joten oli mukavaa touhuta kalalla ja eikä tarvinnut verkkojakaan juuri selvitellä kalojen sotkuista. Jos Alpolla on talviverkot pyytämässä niin loihtisitko hieman pitemmän kertomuksen siitä miten niillä kalastetaan.
Kumisaappaitten kestävyydestä olen samaa mieltä, mutta nyt on saatavilla muovisia 30 asteen pakkaset kestäviä saappaita, eikä maksa paljon.Kevyetkin ovat pitää.Kestävyyttä ei ole vielä testattu, kun hankinta on varsin tuore.
Käytiin Onkamolla kalassa. saaliina 1,725kg matikka. Kaksi perhettä söi ja vielä toisen perheen naapuri. Tähettäkin jäi.
Lauantaina kävin vanhan kalakaverina kanssa ensimmäisen kerran kokemassa talviverkot Hasonselällä Onkamossa. Meillä on vakioverkkomäärä, 2 pitkää 65 millistä ja 2 riimua ( 90 ja 100 mm ). Ja Onkamo antoi heti parastaan – riimuissa 6 lahnaa, suurin 3,5 kg. Mutta suurempi hauki oli jossain muualla. Mutta eiköhän jään pauke ajane ensi yönä hauetkin liikkeelle.
Aurinkoista loppiaista,pakkanen paukkuu.
Viinijärvessä on raudusjäätä 5 senttiä ja sen päällä kohvajäätä 15 senttiä. Paksulti lunta ja vesi nousi paikoin jäälle. Nyt kova pakkanen jäädyttänee kastuneen lumen. Lisää kohvajäätä. Parempi sekin kun ei mitään. Kalansaaliita ei voi vielä kehua, mutta ainakin suuria toiveita on.
Ihan vaan kyläläisille taas kerran tiedoksi…
Täällä rannalla ei ole laiminlyöty koirien hoito! Kaksi vuorokautta läpeensä yötä päivää hirviä huuto täältä taas vaihteeksi kuulunut.
Nartulla on juoksussa juuri nyt ”tärppipäivät” ja urokset syystä siten aivan kahjoina omissa tarhoissaan!
Pahoittelut häiriöstä – tuskin meteli kylällä asti kuitenkaan ihan yhtä karmealta kuullostaa kuin tässä muutaman kymmenen metrin päässä tarhoilta 😉
Kerron tässä vuoden 2015 loppiaisen kokemuksesta. Ei tarvitse lukea, jos ei tunnu kiinnostavan.
Olin nukkunut yön hyvin huonosti. Krampit jaloissa valvottivat. Haudoin jalkoja kuumassa vedessä. Laiton suolaa kielen päälle. Välillä torkuin vähän, ja taas piti nousta kävelemään.
Olin suunnitellut Kontiolahden kirkkoon menoa. Mutta ei ollut lähtijäksi. Menin sänkyyn pitkälleen ja aloin kuunnella messua Lahden Salpausselän kirkosta. Se imaisi minut mukaan. Käsittämätöntä, jumalanpalvelus on elävää todellisuutta Salpausselässä! Miten osuvaa ja ajankohtaista! Tuttu kaava, mutta uudet sanat ja sävelet!
Entä saarna! 2000 vuotta – ja sitä vanhempikin – sanoma tuli tähän aikaan. Teologina nimitän sellaista saarnaa sakraaliseksi saarnaksi. Ja myös saarnaa ympäröinyt liturginen meno käytti nykyaikaan sopivaa kieltä. Kaukana oli liturginen ”hepreija”, joka liitää hilseen yli, niin ettei se tunnu ollenkaan mieltä liikuttavalta. Olen sitä harjoittanut koko virkaurani ajan. Mutta nyt tunnen, että kirkon jumalanpalvelus, messu, on tullut kaukaa alkukodistaan kuin muuttolintu pesäpuulleen.
(Tuo ilmaisu tuli mieleen, kun tänä aamuna ilmestyi iso parvi tilhiä pihlajan oksille).
Radion äärellä minulle tapahtui myös psyko-fyysinen ihme. Siinä makuulla alkoi vatsa heräillä, jaloista katosivat krampit ja aivoissa virisi ilo. Hengitys helpottui. Silmänurkat herkistyivät .
Ainoa harmittava seikka tämän loppiaisen kokemuksessa oli se, etten voinut astella kirkon käytävää pitkin leivän ja viinin pöytään. Olisi ollut tarjolla myös sellaista saattomusiikkia, joka olisi siivittänyt jalkoja iloisesti rientämään. Ihan totta: iloisesti, ei naama myrtsällään, vaan iloisesti, niinkuin ehtoollisen alkuperäinen nimikin eukharistia eli kiitosateria on iloa täynnä.
Soitan saarnan pitäneelle pappi Antti Kettuselle ja pyydän koko messun tekstikopiona tutustumista varten ja myös pappi Nina Tetri-Mustoselle kiittääkseni palveluksesta, jossa – sydän – oli mukana.
Varmaankin joku Värtsin nörtti voi antaa vinkin, voiko e.m. messun kuunnelle vielä jälkikäteen netistä, ja jos voi niin miten.
Hyvää loppiaista! Älkää urheilko heikoilla jäillä kalojen perässä!
Meinasin tehdä päivän hyvän työn ja linkittää messun Lahden kirkosta, mutta eipä se näytä olevan Areenasta kuunneltavissa.
Lahden kirkon messu tältä päivältä, olkaa hyvä.
http://areena.yle.fi/radio/2585952
Minusta Lahden kirkon messussa häiritsi bändin osuus, etenkin rumpujen pauke. Tuli sellainen tunne kuin istuisi ”soittoruokalassa.” Miksi pitää pilata kauniit joululaulut bändillä?
Muu osuus urkujen säestyksellä oli harrasta kuunneltavaa. Messu olisi ollut kokonaan urkujen säestyksellä mahtipontinen.
Varmasti papeilla ja messun toimittajilla oli sydän mukana, kuten Rovasti Erkki totesi.
Kovin tämä on yleistynyt monissa kirkoissa, että bändit ovat osana messuissa. Mielestäni on jo monia eri messuja, tuomasmessu ja taize, olkoot bändit niissä.
Laitoin Uudenvuodenaattona kaksi 55 mm riimuverkkoa Sääperiin Hiidenvaaran kallion viereen n. kolmen metrin vedelle.
Eilen maanantaina iltapäivän pakkasessa läksin suurin toivein kokeilemaan, tuleeko pelkkä pyynti- vaiko peräti saantireissu?
Erittäin löysälle jätetty verkkojata olikin nyt kireällä kuin vilulun kieli; jännityksen aiheuttajaksi paljastui kaksi haukea, yhteispainolleen karvan yli kuusi (6) kg!
Tappioksi luettakoon se, että nyt on ainakin toistaiseksi vähemmän leikattavaa; en edes heti huomannut kohmeiselle etusormelle tapahtunutta haaveria, vaikka sen kynsi näyttikin lähteneen ns. juurimutineen!
KADONNUT PUUKKO
Lieneekö joku löytänyt koulun pihalta tai läheltä koulua puukon? Minulta katosi viime keväänä puukko ja kokeilen nyt kepillä jäätä, että olisiko se voinut pudota koulun pihalle, kun kantelin tavaroitani kotiin.
Puukko on helposti tunnistettavissa: Tupessa on aliupseeriristi ja teksti KarTR. Puukon terässä lukee Hurri Kimmo ja sen kahva on tehty tuohilevyistä.
Kapistus on vain puukko, mutta minulle sillä on oma arvonsa, sillä se on aliupseerikoulun kurssipuukko vm. 1987.
Löytäjälle vähintään kahvit tarjoan.
Ai joo, jos puukko löytyy, niin siitä voi soittaa numeroon 045 3276110.
Kimmolle, loppiaisenlämmin kiitos! Etsin Salpausselän messun areenasta kuunnellakseni sen uudelleen jälkikäteen. Kiitos myös Lissulle päivän hyvän työn yrityksestä! Ei kaikki aina onnistu. Soitin messun saarnapapille, pyysin koko menojen kulkua paperilla haltuuni ja hän lupasi lähettää.
Tarkoitukseni on perehtyä perusteellisesti siihen, miten parin tuhannen vuoden takaa alkanut kristittyjen koolle tulemisen perinne on laman jälkeen palaamassa takaisin ja saamassa juuri tähän aikaan soveltuvia muotoja. – Juuri nyt, kun eroakirkosta.fi -ovea pidetään aktiivisesti auki!
Messun musiikki – rummut ja muut instrumentit – ei ole olennainen näkökulma siinä, mistä nyt kirjoitan. Messujahan voi olla – ja pitäisikin olla – moni ilmeisiä. Mutta itse asian ydin onkin siinä, että messun tehtävä on kuljettaa sanomaa – evankeliumia – iloa – alkulähteeltä tähän päivään. Tässä mielessä Salpausselän messu oli raamatullinen jokaista yksityiskohtaa myöten. Se ei ollut rituaalista rutiinia.
No, nyt joku moittii taas Värtsiä. Eikö tällaisille jutuille pitäisi olla oma verkkolehti! Ei, nimenomaan ei! Kirkko ja kristillinen meno on olennainen osa länsimaista kokonaiskulttuuria. Emme ymmärrä nykyaikaa tulevaisuudesta puhumattakaan, jos leikkaamme aivoistamme, silmistämme ja korvistamme pois kirkon ja sen osuuden kokonaisuudessa. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi kirkko ja puoluepolitiikka olisi sekoitettava toisiinsa. Herra meitä siitä varjelkoon! Politiikka on järjen asia. Mutta järjen on meille antanut Jumala. Niillekin jotka eivät usko Jumalaan.
Järkeen se Jeesuskin vetosi. Ja Johannes Kastaja, kun viittasi häneen sanoen: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”. Miten paljon Jeesus puhuikaan järjen sanoilla esimerkiksi rakkaudesta ja toisten tuomitsemisesta!
Minä ainakin haluan ajatella, puhua ja kirjoittaa järkevästi. Mutta haluan myös kohdata Pyhän Kolminaisuuden messussa: sanansaarnassa, leivän ja viinin ateriassa. Siitä on hyvä lähteä – apostolin neuvon mukaan – järjelliseen jumalanpalvelukseen – arkeen, tämänhetkiseen kulttuuriin, jolla on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Tavallisena ihmisenä.
Päättyneestä joulusta uuteen jouluun: toivottavasti ruokajoulusta, kaupallisesta joulusta, pikkujouluista kasvamme ylemmäksiKIN – Jumalan ihmiseksi tulemisen juhlaan! Niinkuin Salpausselän messussa tapahtui loppiaisena 2015.
Veteraani Hannes Hynönen täyttää 102 vuotta lauantaina 10 päivä. Halutessasi voit onnitella häntä adressilla. Tähän mennessä adresissa oli hetki sitten yli 11300 nimeä.
http://www.adressit.com/sotaveteraani_hannes_hynonen_102_vuotta_101__onnitteluadressi
Mielestäni hän, jos kuka, ansaitsee tälläisen julkisuuden. Siinä meille esimerkillinen asenne elämään.
Ensimmäinen pilkkireissuni Saimaalla oli pakkasenpurema. Olin hyvien kalakaverieni kanssa ja meillä on kilpailu kuka saa ensimmäisen kalan.
Tällä reissulla ei Ahti antanut antimiaan. Kala ei edes antanut nykyä olemassaolostaan. Harvinaista mutta totta. Tuli lapsuuden Syvän kalareissu mieleeni, kun Saarivaaran kesäkioskinpitäjä Ilmari Karppinen oli ongella. Kysyin häneltä lammelle mentyäni miten kala on tullut. Hän vastasi: eilen nykäisi kerran. Tänään ollut vähän hiljaisempaa.
Onko sopivaa irvailla toisten uskontoa pilakuvilla? Miltä kristitystä tuntuisi pilakuvat jumalasta tai jeesuksesta esim Värtsin sivuilla..? Sekö sananvapautta? Kunnioittakaamme muita ihmisiä, uskovat he mihinkä tahansa.
Ei voi kun ihmetellä sitä miten viisaasti Hannes Hynnönen puhuu. Ei siinä puheessa tarvitse olla mitään monimutkaisuuksia, vaan yksinkertaisesti niinkuin asiat ovat. Ei yhtään ihme, että hänestä on tullut niin suosittu julkkis.
Olen omg:n kanssa samaa mieltä. Korjaisin ainoastaan kirjoitusvirheet: pari tekstissä olevaa sanaa isoilla kirjaimilla.
Pari vanhaa sanontaa, niin metsä vastaa kuin sinne huutaa ja minkä taakseen jättää sen edestänsä löytää..
Sananvapauden nimissä moukkamainen käyttäytyminen on pelkkää typeryyttä. Samoin pilkkaajien surmaaminen osoittaa tekilöiltään kieroutunutta persoonallisuutta.
Pariisin tapausta voisi verrata jalkapallofanien toisiinsa kohdistamaan väkivaltaan. Siinäkin surmataan ihmisiä ja ainakin yhtä typerien motiivien kautta. Heillä jalkapallo on tullut uskonnon paikalle ja toisen joukkueen kannattajat vihollisiksi joita saa surmata. Nämä jalkapallohulikaanit ovat Eurooppalaisia kunnon kansalaisia?
Eurooppalaisilla on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa rienaamista ja saada lisää vainajia. Tai lopettaa islamin pilkkaaminen. Islam uskotona sisältää käsityksen ”uskonsoturin ja martyyrin” pääsystä suoran paratiisiin. Joten itsemurhaiskijöitä tulee olemaan jatkossakin.
Tästähän se alkoi Muhammad-pilapiirrosjupakka
Lue lisää sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Muhammad-pilapiirrosjupakka
Uutiset kertovat terroristien kuolleen ja myös panttivankeja. Jossakin lähiaikoina tapahtuu seuraava itsemurhaisku. Siinäkin kuolee ihmisiä ja onkin kysyttävä onko tässä laajemman likaisen sodan alkulaukaukset. Varsinaiset syyt terroritekoihin ovat kehittyneet pikkuhiljaa vuosien saatossa. Sijoittaisin tämän konfliktin alun Iranin vallankumoukseen 1970 luvun lopulle. Persianlahden sodat Irak – Iran, kaksikertaa USA – Irak ja Afganistan. Kaikissa näissä on ollut osallisena USA ja sen liittolaiset länsimaissa.
En halua maalata ”pirua seinälle” mutta nyt näitä islamin sotureita on varmaankin jokaisessa Euroopan maassa ja Venäjällä ihan ikioma ryhmittymänsä. Sieltä turhautuneiden nuorten miesten joukosta löytyvät nämä iskujen tekijät. He ovat valmiiksi maassa tarvitaan vain radikalisoituminen ja uusi terroristi ryhmä on valmis toimimaan.
Ikävä tapaus. ”Hyvänä puolena” voisi ajatella ns. täsmäiskua jonka tekivät. Eivät täysin ulkopuoliset kuolleet. Terroritekojen uhrit ovat yleensä täysin viattomia uhreja. Toivottavasti tästä kommentista ei kukaan pillastu. Suomalaisen sananvapauden nimissä kirjoitan, en piirtäen!
Lapsuuteni yksi muisto on kun Isäni rintamieskaveri Eero, jolla luoti oli mennyt keuhkonläpi. Eero käveli meille yskien. Kotini oli Eeron lenkin käännepiste. Eero oli positiivisesti ajatteleva huumorin kertova ihminen.
Yksi hänen tarinansa oli osoitettu minulle ja testi miten poika reakoi tarinaan.
Eero kertoi ensimmäisen pesälammen saaressa oli kaksi teertä männyssä oksilla päällekkäin. Oli lampi pienessä riitteessä ja hänellä oli yhdesti laukeava metsästyskivääri. Eero sanoi: hän tähtäsi alinta teertä ja roilautti ylöspäin. Molemmat teeret putosi. Vaatteet riisui meni hakemaan saaliin. Uidessa saalista noutaessa hän jään rikkoi.
Joskus kauan sitten luin jostakin yhteiskuntapolitiikan tenttikirjasta, että tuleva sota käydään ilman rintamalinjoja. Kirjoittaja väitti ,että se käydään köyhät vastaan rikkaat eli karkeasti etelä vastaav pohjoinen. En muista kuka oli kirjoittaja. Niinhän nyt näyttää käyvän.Uskontoa on aina käytetty kiihoitettaessa sotaan: ristiretket, 30-vuotinen sota, vain muutamia mainiten.Kuitenkin aina on pohjimmiltaan ollut kysymyksessä maallinen mammona ja valta.
Kalevin ja Irenen jatkoksi. Jokohan alamme ymmärtää, että kaiken takana on USA. Tähtilippuun kaivataan lisää tähtiä. Ja teekutsunaiset ne vain hymyilevät kuin hulluvatin marilynit. Ja meilläkin on ainakin yksi siellä oppinsa ottanut. Kaiken takana on dollari. Sen varjoon jäävät eurot ja ruplat. Kato, se on Nato, joka meidät pelastaa! Etkö usko, p…le!!!
Putinin toimia ei tarvitse puolustaa. Mutta niiden motiivien ymmärtäminen ei olisi pahasta.
Ruuti on keksitty Kiinassa. Nyt Kiinan valuutta valoittaa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa.
Kyllä teekupin äärellä ladyillä riittää pälätystä. Tulee kiire peilin eteen kampausta tarkistamaan. Ja sitten Obamaa kampittamaan. Niin niitä terroristeja sinne vapauden ihannemaahankin saadaan.
Tämän päiväinen, siis viimeisin pelastuslaitoken kartta tieto vahvistaa sen mitä kukaan ei ole vielä oikealla nimellä sanonut.
Rajantien nimeksi pitäisi muuttaa nimeksi Raatteentie, sillä siellähän alkaa romumäärä olla kohta enemmän, kuin aikoinaan Raatteessa.
Ikävä puoli vain, että kohta uhrien määräkin yltää samalle tasolle.
Tosin syitäkin on monia. Pahin ja suurin on autoilijoiden asenteissa ja ajokulttuurissa, joka on höltynyt sitten Enska Itkosen ajoista.
Tuntuu siltä, että onko nämä nyky Raatteentien autoilijat saaneet ajokorttinsa jostain Anttilan ale myynnistä, kun liikenne sääntöjäkään ei kunnioiteta enää.
Tälläkin viikolla tultiin Tohmajärveltä Niiralaan ja Uuden Värtsilän tienoilla lähes suoralla kohtaa vastaan tuleva Suomalainen joku pikku auto ryntäsi yks kaks vasemman kaistan puolelle meidän edellä ajavaa kolhimatta. Minä jouduin ohjaamaan autoni ihan oikeaan lumipenkkaan kiinni ja varauduin jo sukeltamaan syvemmällekin.
Katsoin peileihin ja huomasin takana tulevankin tekävän saman homman.
Vastaan tullut jatkoi vain samaa kouhotustaan eteenpäin kättä korvaan painaen. Vai olisiko siinä käden ja korvan välissä ollut puhelin.
Ainakaan kuskin korvien väli liennee melko tyhjä.
Että sellaisia terveisiä rauhalliselta Runon ja Raatteen tieltä.
Hemppa.
Rytinää on tällä ysitien loppu- tai alkupätkällä totisesti riittänyt; viikon sisällä kolme onnettomuutta ja jo aiemmin syksyllä ainakin vielä pari muuta. Ihmishenkien menetyksiltä on nyt onneksi (vielä) vältytty; parin vuosikymmenen aikana ”vain” kolme kuolonkolaria!.
Asuinpaikkamme vuoksi sekä luottamustoimien ja harrastusten myötä tulee sukkuloitua mainitulla tiepätkällä miltei päivittäin, joskus jopa useita kertoja saman vuorokauden aikana. Jotenkin viime aikoina on vaikuttanut siltä, että mitä kaameampi keli vallitsee, sitä enemmän suomalaista porukkaa on tien päällä matkalla joko ”ihanuuksien ihmemaahan” tai sieltä pois. Onnettomuus tietenkin voi sattua tälläkin tiellä kenelle meille tahansa olosuhteista riippumatta.
Tien ominaisuudet ovat nykyisellään kiistattomasti liikennemääriin nähden alamittaiset. Perusparannussuunnitelmahan on olemassa, realistinen aikataulu remontille lienee aikaisintaan v:sta -18 alkaen. Tien kunnostus maksaa maltaita, halvempikin konsti löytyisi jos valtakunnan tasolla voitaisiin siihen vaikuttaa: polttoaineen, tupakan ja viinan hinta tulisi saada samaksi molemmilla puolilla rajaa!
Mikä tämä hintataso pitäisi sitten olla, siihen en ota sinällään kantaa koska asialla ei ole meille mitään suoranaista merkitystä, mutta mainitun toimenpiteen seurauksena nimenomaan suomalaisten liikenne vähenisi varmaan varovastikin arvioiden n. 90 %. Loppuosa, joka on ehkä oikeasti kiinnostunut jostakin kulttuurivaihdosta, mahtuisi hyvin ajelemaan nykyistäkin väylää.
Venäläisten liikkumiseen hintamuutoksilla ei ole merkitystä. He tulevat, sikäli kun enää yleensäkään tulevat, ja kuljettavat ”ruplansa” Suomeen arvostamiensa asioiden perässä huonompaakin tietä myöten.
Mie yritin tehä runoo
sanoja riviin punoo.
Kyllä se kävis toisin
jos mie taitava oisin.
Olen syntynyt savusaunassa
järven kaislikko rannassa.
Tämä tapahtui Kaustajärvellä
ei sitä kukaan aijo tärvellä.
Paljon on ollut paginaa tällä viikolla 42. Monenlaista aihettakin. Äsken suljin telkkarin katsottuani ohjelmaa ”avec Tastula”. Maarit Tastula on taitava TV-toimittaja. Hän oli puhuttelevasti kätkenyt paljon pahaa suuren hyvyyden keskelle.
Valitettavasti vain lienee niin, etteivät ohjelmaa ole nähneet ne, joiden se olisi pitänyt nähdä. TV kun on kielletty synnin lähteenä.
Tämänkin ohjelman voinee katsoa arenalta jälkikäteen.
Onneksi ei V. Putin vielä toistaiseksi määrää bensan, tupakan eikä kossun hintaa Suomessa ! 9-tien korjaus välillä Kemie- Niirala saatava käyntiin pikaisesti.
Piti oikein katsoa TV ohjelmasta mitä ohjelmaa Erkki on katsonut. Siellähän olivat vanhat ”tuttavat Vuokko ja kumppanit.” He ovat kyllä julistaneet ilosanomaansa jo monta vuotta, joten heidät tunnetaan ja heidän kertomuksensa.
Oliko Tastula varannut puheoikeutta paikallisen kiista toiselle osapuolelle eli kyseisen Rauhanyhdistyksen hallituksen jäsenille tai muille asian osaisille.
Minun käsitys on sellainen, jotta kun lähtee valtataisteluun ja sen häviää niin katkeramieli siitä jää jäljelle ja eroaminen yhdistyksestä.
Enpä tiennyt harrastaneeni ”Retro hiihtoa” .. Tänä aamuna Pohjois-Karjalan radiosta sen nimen kuulin. Vuosikaudet olen omat latuni tallonut. Nyt sille oikein hieno nimikin. Tietysti valmis latukin kelpaisi, mutta lähistöllä ei satu sellaista olemaan. Eikä niitä itsestään synny.