Tutultako tauin suanu,
vaiko vennon vierahalta?
Kyll on ukko uuvuksissa,
väsyksissä äijän rähjä.
Ryinnästä rintakipu
heikko olo yskinnästä.
Räkä rännistä valuvi,
lima nuaman onteloista.
Kova jyske kallon alla,
särky piäkuoren sisässä.
Kunto kintuista kaonnut,
koko kropan lihaksista.
Sängynpohjalla potelen,
peiton alla pyöriskelen.
Auta ei pillerit tässä
eikä vaivoja vähennä.
Onpa ukko onnellinen
äijä tosi tyytyväinen
piästyään tauista tästä,
näistä päivistä pahoista.
Ristin ryppyiset käteni
koukkusormeni kohotan.
Pussinpohjan Masa
Kerrassaan mainio runo syntynyt vähemmän mainion olon seurauksena.
Kiitos Masa!
Ei oo meistä seivästäjäks
Ei tappisäkin kantajaksi.
Oisko meistä joutilaaksi.
Auringossa makaamaan.
Sekin piru työstä käypi.
Ei se hapota lihaksia.
Kirvelemään vain ihon saa.
Paraspaikka kotilieden.
Lämmössä on löhöillä.
Siinä löhötessä talvi taittuu.
Valo kevään käpyrauhasen herättelee.
Laittaa löhöäjänkin liikkeelle.
Koivet maisemia katsomaan.
Pöllipinon päällä istun.
Pöllit raivattu on peltomaalta.
Viljaa kasvaneilta vainioilta.
Pellon laidalla polku kulkee.
Metsänhämyyn kadoten.
Siinä muisto kärrytiestä.
Sodanrunnelleesta suomesta.
Palveli se kylän kansaa.
Johdatteli kaupoille.
Sisämaahan hakemahan.
Rohtoja ja särvimiä.
Päivän elon tarpeisiin.
Pienet tarpeet reppuun pantiin.
Suuret kalut kyydin saivat.
Ruunan kärrin lavalla.
Kovat pyörät kolisivat.
Kivet itsestään ilmaisten.
Näitä minä mietiskelin.
Koirani jänisajoa kuunnellessa.
Hetkestä nauttiva ihminen.
Kiva kun kirjoittelitte,
runot kivat rustasitte!
Vähäsen juttua tuosta Sortavalan runonlaulajapatsaasta post festum
Tämä patsashan sijaitsee Seurahuoneen puistikossa Suomen Pankin edessä..Runonlaulaja-
patsas paljastettiin Kalevalan riemuvuoden laulu- ja soittojuhlissa 29. ja 30.P.kesäkuuta 1935.
Kuvanveistäjä Alpo Sailon apureina ja oppilaina veistotyössä olivat Nina Stynkel (myöh.Sailo)
ja Kalervo Kallio. Patsashanke aloitettiin jo 1916, mutta rahoitus varmistui vasta 1927, jolloin
Sailo sai työn.
Patsaassa oli kirjoitus : ” Katselen mennyttä aikaa, näen tulevat ajat.
Näillä ymmärrän nykyhetket. ”
Kakunvaaran Paavo, joka käytti lähteinä : Muistojen Sortavala- kirjaa ja Marjut Kivelän:
Sydämessä kalevalainen kansa.
Kyllä, Paavo, annoit mielenkiintoista tietoa. KIITOS !
Kalevalanpäivä herkisteli jälleen runoja rustailemahan
Pussinpohjan Masa aloittaa