VÄRTSILÄ – MITÄ SE ON? Jo pitemmän aikaa olen miettinyt tätä. Mikä ihme siinä vetää ja ikävä kyllä joskus näyttää myös työntävän?
Värtsilä on osa Tohmajärven kuntaa. Myös osa Tohmajärven seurakuntaa. Matkat eri puolilta kuntakeskukseen ovat kohtuulliset ja tiet erinomaisessa kunnossa. On koulu opintien alkuvuosiksi ja kirkko kestävyyden lähteeksi.
Ja on Arppen piha kylätaloineen. Mitä olisi Värtsilä ilman sitä! Vain puheita menneistä ajoista. Vaan onpa enemmän. Kiva paikka asua, alue kunnan itälaidalla, rajattomat (!) mahdollisuudet, ainakin niin kauan kuin raja on auki.
Kyllä Värtsilä on pitäjä uuden kunnan sisällä, kylineen, jokineen, järvineen, mäkineen, asukkaineen. Se on kunnan/seurakunnan ja kauppojen/apteekin rinnalla kolmatta sektoria. Värtsiläiset harrastavat työnsä ohella. Eläkeläisetkään eivät ole toimettomia. Päinvastoin, Eläkeliiton Värtsilän yhdistykseen kuuluu 103 jäsentä.
Tuo eläkeläisten yhdistys paljastaakin olennaisen asian Värtsilästä. Värtsilää eivät hallitse hallinnon hartiat. Raja on veteen piirretty. Nimi vetää ja rakkaus ja mukava yhdessäolon tunne. Jänisjoki on kummallinen suoni tämän elämän sisällä. Henki on peräisin Arppen ajoilta ja Wahlforsin vahvoilta vuosilta.
Eräs seikka koko Värtsilän historian ajan on ollut merkittävä. Tänne on aina jostain tultu ja täältä on aina lähdetty. Muuttoliike molempiin suuntiin on aina ollut vilkasta. Se selittää osaltaan, miksi Wärtsilän laivat kulkevat.
Miksi muuttolintunenkin vuonna 1991 palasi kotikoivulle ja kapsahti Kaustajärvelle!
Mitä Värtsilä sinulle on ja mitä sen toivoisit olevan?
No, niin, ennenkuin Värtsilässå herättiin – tälle palstalle – Jore kommentoi Kisan hiihtoja. Kannattaa lukea!
Tulikin nyt juuri mieleen uusi (?) idea: Mitäpä, jos Jore ja Pera ja Sakari – ja muutkin Värtsilän muinoiset kakarat – istahdettaisiin Värtsilä-päivien jonakin iltana Elinan ja Minnan pöytään kupille. Pantaisiin pakinaksi. Otan esityksiä asian tarpeellisuudesta vastaan.
OLE OMA ITSESI !
Lue, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei lue.
Ajattele, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei ajattele.
Tee, joka päivä jotakin , jota kukaan muu ei ole tarpeeksi
hölmö tehdäkseen.
On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä.
Siinäpä elämän asennetta kerrakseen. Luin sen moneen kertaan ja tallensin vastaisuuden
varalle. Kiitokset Ilmarille!
Kontiolahden ampumahiihtokisat näkyvät jo Joensuun
katukuvassa. Niinivaaralla kadut ovat erittäin sohjoisia
ja vesijumpasta lähtiessäni katselin harmistuneena taivaalle
josta tuli lisää räntää. Ajattelin, ettei kovin suotuisa sää
kisoille.
Aulassa pyöri joukko aasialaisia jotka ryntäsivät edelläni
ulos ovesta. Ajattelin, että onpa kiirus aikataulu. Mitä vielä!
He pyyhälsivät avopäin, takit auki ja kengät sohjossa tirskuen
kuvaamaan seuraavaa, heille eksoottista näkymää:
Kadunkulmassa seisoi traktori jonka edessä oli lumiaura. Heti
sen takana kuorma-auto, jonka kuormana lumikokkareita.
Kuljettajat olivat turvaliiveissään juuri sopivasti tupakkatauolla
ajoneuvojensa sivustalla.
Mikä herkullinen kuvauskohde turisteille! Minäkin asennoiduin
sohjossa rämpimiseen sen jälkeen iloisin mielin.
Ei paljon vipinää Värtsilästä. Niinpä kirjoitan sitten tupla Wärtsilästä, Oyj Wärtsilä Abp stä. Uutiset ovat tänään toilottaneet, miten Wärtsilän alihankkija Intiassa valmistaa putkiin liittyviä tuotteita alipalkoilla. Murheellista kuultavaa. Onneksi luvattiin puuttua epäkohtaan.
Tuli mieleen jo aiemmin kerrottu tieto, miten rautatehtaan pomoksi tullut Wilhelm Wahlfors pelasti yhtiön kunkussista 1920 luvulla. Yhteistuumin alennettiin palkkoja määräajaki. Kun kriisi oli ohitettu, ne palautettiin ennalleen. Ilman tätä ei nykyisellä Wärtsilällä olisi alihankkijaa Intiassa, eikä olisi paljon muutakaan. Tuskin koko firmaa!
Kuinkahan paljon rahaa pannaann turhiin vempaimiin? Tämä ajatus tuli mieleeni, kun matkustin junalla. Lipun ostin vanhanaikaisesti asemalta. Sitten se piti leimata. Onnistui sekin, kun katsoin, miten toiset tekivät. Menin istumaan. Kohta tulee konduktööri ja saa lipun tarkastettavakseen.Mitä varten tarvittiin sellainen leimauslaite junaan , kun konnari olisi voinut tarkastaessaan leimata lipun? Tueekohan sellaisesta leimaamisesta kenties jännetuppeen tulehdus?
Värtsilän pitäjä -viirihanke etenee reippaasti Hemppa Turusen taitavissa käsissä. Asian käsittely jatkuu Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa 19.3.2015. Värtsilä-päivillä tapahtuu julkistaminen ja ensimmäinen viirin nosto! Alkakaa miettiä hankintaa. Ei ole rahasta kiinni, vaan rakkaudesta kotiseutua kohtaan.
Viikko lähenee loppuaan myös Värtsilässä ja Värtsissä. Tähyilen jo sunnuntaihin 15.3.2015 klo 18 konserttiin, joka pidetään Värtsilän koululla Tapio Rautavaaran 100-vuotissyntymänpäivän merkeissä.
Poikkesin TV:n Teemalla ihan sattumalta katsomaan dokumenttia Tapio Rautavaarasta. Kannatti. Sain tietoa, joka aiemmin oli todella vajavaista. Rautavaara oli paljon isompi suomalainen kuin olen tiennyt. Suosittelen, että voisitte Yle areenalta klikata katsottavaksi e.m. dokumentin ”Tapsa”. Kuka laittaisi osoitteen tarjolle?
Tuon dokumentin jälkeen on pakko mennä Värtsilän koululle su 15.3.2015 klo 18. Ari Mononen on tarjoamassa todella merkittävää tapahtumaa!
Kannattaa myös klikata: tapio rautavaara – wikipedia. Siellä on seikkaperäistä tietoa suomalaisesta suurmiehestä nimeltään Tapio Rautavaara.
Minulle Kaustajärvi on perusta muistojen syövereistä ammentaa juttuja kotikonnuista. Myös kokeneena seuraan aikaani ja mietteet ilmoille laitan päättäjien arvioitavaksi.
Panee minut ajattelemaan. Politikoille kun kysymyksen asetat. Vastaus on mitään sanomaton. Onko valituilla edustajilla hyvätedut, joista ei haluta luopua. Nyt tarvitaan henkilöitä jotka eivät pelkää olla omaitsensä. Päättäjäksi ken on valittu hänellä pitää olla identitetti ja valmius olla päättäjä. Voimikkaita persoinoita tarvitaan. Itsenäinen suomi säilytetään vain olemalla oma itsemme.
Kulkuri ja joutsen, Korttipakka, Exodus ja monta muuta Tapio Rautavaaran esittämää kappaletta Iskelmäradiossa tänään Tapio Rautavaaran syntymän 100-vuotispäivänä. Kuunneltavissa Areenassa kuukauden ajan.
Olin mukana Tapio Rautavaaran 100-vuotiskonsertin harjoituksessa kylätalossa. On tulossa huikea juhla Värtsilän koululle su 15.3.15 klo 18!!!
Uskokaa pois!!! Ari Mononen ja teatterin väki tekevät todella hyvää tulosta. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, että voi saada hyvän kulttuurisaaliin.
VÄRTSILÄ – MITÄ SE ON? Jo pitemmän aikaa olen miettinyt tätä. Mikä ihme siinä vetää ja ikävä kyllä joskus näyttää myös työntävän?
Värtsilä on osa Tohmajärven kuntaa. Myös osa Tohmajärven seurakuntaa. Matkat eri puolilta kuntakeskukseen ovat kohtuulliset ja tiet erinomaisessa kunnossa. On koulu opintien alkuvuosiksi ja kirkko kestävyyden lähteeksi.
Ja on Arppen piha kylätaloineen. Mitä olisi Värtsilä ilman sitä! Vain puheita menneistä ajoista. Vaan onpa enemmän. Kiva paikka asua, alue kunnan itälaidalla, rajattomat (!) mahdollisuudet, ainakin niin kauan kuin raja on auki.
Kyllä Värtsilä on pitäjä uuden kunnan sisällä, kylineen, jokineen, järvineen, mäkineen, asukkaineen. Se on kunnan/seurakunnan ja kauppojen/apteekin rinnalla kolmatta sektoria. Värtsiläiset harrastavat työnsä ohella. Eläkeläisetkään eivät ole toimettomia. Päinvastoin, Eläkeliiton Värtsilän yhdistykseen kuuluu 103 jäsentä.
Tuo eläkeläisten yhdistys paljastaakin olennaisen asian Värtsilästä. Värtsilää eivät hallitse hallinnon hartiat. Raja on veteen piirretty. Nimi vetää ja rakkaus ja mukava yhdessäolon tunne. Jänisjoki on kummallinen suoni tämän elämän sisällä. Henki on peräisin Arppen ajoilta ja Wahlforsin vahvoilta vuosilta.
Eräs seikka koko Värtsilän historian ajan on ollut merkittävä. Tänne on aina jostain tultu ja täältä on aina lähdetty. Muuttoliike molempiin suuntiin on aina ollut vilkasta. Se selittää osaltaan, miksi Wärtsilän laivat kulkevat.
Miksi muuttolintunenkin vuonna 1991 palasi kotikoivulle ja kapsahti Kaustajärvelle!
Mitä Värtsilä sinulle on ja mitä sen toivoisit olevan?
No, niin, ennenkuin Värtsilässå herättiin – tälle palstalle – Jore kommentoi Kisan hiihtoja. Kannattaa lukea!
Tulikin nyt juuri mieleen uusi (?) idea: Mitäpä, jos Jore ja Pera ja Sakari – ja muutkin Värtsilän muinoiset kakarat – istahdettaisiin Värtsilä-päivien jonakin iltana Elinan ja Minnan pöytään kupille. Pantaisiin pakinaksi. Otan esityksiä asian tarpeellisuudesta vastaan.
Haastava tilanne.
Kahvi tosin kiinnostaisi.
Merikotka rakentaa pesää
http://pontu.eenet.ee/player/juras-erglis.html
OLE OMA ITSESI !
Lue, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei lue.
Ajattele, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei ajattele.
Tee, joka päivä jotakin , jota kukaan muu ei ole tarpeeksi
hölmö tehdäkseen.
On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä.
Siinäpä elämän asennetta kerrakseen. Luin sen moneen kertaan ja tallensin vastaisuuden
varalle. Kiitokset Ilmarille!
Kontiolahden ampumahiihtokisat näkyvät jo Joensuun
katukuvassa. Niinivaaralla kadut ovat erittäin sohjoisia
ja vesijumpasta lähtiessäni katselin harmistuneena taivaalle
josta tuli lisää räntää. Ajattelin, ettei kovin suotuisa sää
kisoille.
Aulassa pyöri joukko aasialaisia jotka ryntäsivät edelläni
ulos ovesta. Ajattelin, että onpa kiirus aikataulu. Mitä vielä!
He pyyhälsivät avopäin, takit auki ja kengät sohjossa tirskuen
kuvaamaan seuraavaa, heille eksoottista näkymää:
Kadunkulmassa seisoi traktori jonka edessä oli lumiaura. Heti
sen takana kuorma-auto, jonka kuormana lumikokkareita.
Kuljettajat olivat turvaliiveissään juuri sopivasti tupakkatauolla
ajoneuvojensa sivustalla.
Mikä herkullinen kuvauskohde turisteille! Minäkin asennoiduin
sohjossa rämpimiseen sen jälkeen iloisin mielin.
Ei paljon vipinää Värtsilästä. Niinpä kirjoitan sitten tupla Wärtsilästä, Oyj Wärtsilä Abp stä. Uutiset ovat tänään toilottaneet, miten Wärtsilän alihankkija Intiassa valmistaa putkiin liittyviä tuotteita alipalkoilla. Murheellista kuultavaa. Onneksi luvattiin puuttua epäkohtaan.
Tuli mieleen jo aiemmin kerrottu tieto, miten rautatehtaan pomoksi tullut Wilhelm Wahlfors pelasti yhtiön kunkussista 1920 luvulla. Yhteistuumin alennettiin palkkoja määräajaki. Kun kriisi oli ohitettu, ne palautettiin ennalleen. Ilman tätä ei nykyisellä Wärtsilällä olisi alihankkijaa Intiassa, eikä olisi paljon muutakaan. Tuskin koko firmaa!
Mainioita nämä Viron pönttökamerat. Pöllö on aloittanut pesinnän. Pöntössä on valo
http://www.eenet.ee/EENet/kakk.html
Kuinkahan paljon rahaa pannaann turhiin vempaimiin? Tämä ajatus tuli mieleeni, kun matkustin junalla. Lipun ostin vanhanaikaisesti asemalta. Sitten se piti leimata. Onnistui sekin, kun katsoin, miten toiset tekivät. Menin istumaan. Kohta tulee konduktööri ja saa lipun tarkastettavakseen.Mitä varten tarvittiin sellainen leimauslaite junaan , kun konnari olisi voinut tarkastaessaan leimata lipun? Tueekohan sellaisesta leimaamisesta kenties jännetuppeen tulehdus?
Värtsilän pitäjä -viirihanke etenee reippaasti Hemppa Turusen taitavissa käsissä. Asian käsittely jatkuu Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa 19.3.2015. Värtsilä-päivillä tapahtuu julkistaminen ja ensimmäinen viirin nosto! Alkakaa miettiä hankintaa. Ei ole rahasta kiinni, vaan rakkaudesta kotiseutua kohtaan.
Viikko lähenee loppuaan myös Värtsilässä ja Värtsissä. Tähyilen jo sunnuntaihin 15.3.2015 klo 18 konserttiin, joka pidetään Värtsilän koululla Tapio Rautavaaran 100-vuotissyntymänpäivän merkeissä.
Poikkesin TV:n Teemalla ihan sattumalta katsomaan dokumenttia Tapio Rautavaarasta. Kannatti. Sain tietoa, joka aiemmin oli todella vajavaista. Rautavaara oli paljon isompi suomalainen kuin olen tiennyt. Suosittelen, että voisitte Yle areenalta klikata katsottavaksi e.m. dokumentin ”Tapsa”. Kuka laittaisi osoitteen tarjolle?
Tuon dokumentin jälkeen on pakko mennä Värtsilän koululle su 15.3.2015 klo 18. Ari Mononen on tarjoamassa todella merkittävää tapahtumaa!
Kannattaa myös klikata: tapio rautavaara – wikipedia. Siellä on seikkaperäistä tietoa suomalaisesta suurmiehestä nimeltään Tapio Rautavaara.
Minulle Kaustajärvi on perusta muistojen syövereistä ammentaa juttuja kotikonnuista. Myös kokeneena seuraan aikaani ja mietteet ilmoille laitan päättäjien arvioitavaksi.
Panee minut ajattelemaan. Politikoille kun kysymyksen asetat. Vastaus on mitään sanomaton. Onko valituilla edustajilla hyvätedut, joista ei haluta luopua. Nyt tarvitaan henkilöitä jotka eivät pelkää olla omaitsensä. Päättäjäksi ken on valittu hänellä pitää olla identitetti ja valmius olla päättäjä. Voimikkaita persoinoita tarvitaan. Itsenäinen suomi säilytetään vain olemalla oma itsemme.
Kulkuri ja joutsen, Korttipakka, Exodus ja monta muuta Tapio Rautavaaran esittämää kappaletta Iskelmäradiossa tänään Tapio Rautavaaran syntymän 100-vuotispäivänä. Kuunneltavissa Areenassa kuukauden ajan.
http://areena.yle.fi/radio/2640400
Olin mukana Tapio Rautavaaran 100-vuotiskonsertin harjoituksessa kylätalossa. On tulossa huikea juhla Värtsilän koululle su 15.3.15 klo 18!!!
Uskokaa pois!!! Ari Mononen ja teatterin väki tekevät todella hyvää tulosta. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, että voi saada hyvän kulttuurisaaliin.