10. maaliskuuta 2015 Ortodoksisessa Kulttuurikeskuksessa.
Kokouskahvit – ja juttu luistaa. Niin ainakin arvellaan.
Vuosikokouksen rutiiniasiat, toiminta ja tilikertomus hyväksyttiin suuremmitta puheitta ja johtokunnan esittelemät kulumassa olevan vuoden toiminnan ja taloudenpidon suunnitelmat tyydyttivät kokousväkeä. Toimintasuunnitelma on nähtävissä seuran nettisivulla http://www.vartsilaistenseura.fi/ Seuran jäsenmaksu on korotuspaineista huolimatta voitu pitää viidentoista euron suuruisena, mikä nytkin johtokunnan esittämänä hyväksyttiin. Käydyssä keskustelussa kuitenkin toivottiin, mm. vireillä olevan kirjan painattamisen vuoksi, jäsenten tukevan mahdollisuuksiensa mukaan seuran taloutta ja kirjaprojektia vapaaehtoisella ylimääräisellä ”tukimaksulla”, jonka voi halutessaan maksaa joko jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen seuran jäsenmaksutilille FI70 10403000342091. Tilisiirron viestikenttään merkintä tukimaksu ja/tai jäsenmaksu ja maksun euromäärä. Viitenumeroa ei tällöin merkitä. Jäsenmaksut maaliskuun aikana.
Seuran noin kahdestasadasta jäsenestä vuosikokouksessa oli läsnä lähes neljäkymmentä värtsiläistä. Osallistumisaktiivisuutta on pidettävä oikein hyvänä kun muistetaan, että seuran jäseniä on monilla paikkakunnilla maan eri puolilla ja muutamia jopa vieraissa maissa.
Puheenjohtajallakin oli hieman hymyä huulessa.
Toiminta jatkuu lähes entisellä johdolla seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Puheenjohtajana jatkaa edelleen Aulis Kosonen. Johtokunnan jäseninä jatkavat Liisa Lukkarinen, Ilmari Majoinen, Pirkko Tervola, Maija Hiltunen, Reino Näätänen ja johtokunnan uutena jäsenenä Pekka Kupiainen. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin Aune Keränen ja Heikki Tukiainen ja varatoiminnantarkastajiksi Leena Koljonen ja Tuula Toljander.
Huhtikuun kuukausikokouksessa Värtsiläisten Seura juhlii kolmeakymmentäviittä toimintavuottaan ja mahdollisesti värtsiläisten evakkotarinatkin saadaan julki uutena kirjana.
Todella hienoa lukea Värtsistä tällaista kokousuutista.
Se pani taas ajatukset liikkeelle. Mikä on Värtsilä? Se ei ole enää kartalla oleva maa-alue, vaan käsite, kokoava nimike, ns. kolmannen sektorin yläotsake, ensimmäisen ja toisen sektorin rinnalla.
Värtsilä on toimiva osa Tohmajärveä, Pohjois-Karjalaa, Suomea.
Värtsilä ei ole KYLÄ. Se syntyi aikanaan Värtsilän kylästä, muuttui kunnaksi, oli tulla jopa kaupungiksi. Se kitui tynkä- Värtsilän kuntana sotien jälkeen vuoteen 2005. Nyt se on Värtsilän PITÄJÄ, joka kuuluu Tohmajärven kuntaan. Sen raja kunnan kartalla on veteen piirretty. Kartalla näkyvät ”vain” Värtsilän pitäjän KYLIEN nimet: Kenraalinkylä, Kaustajärvi, Tervavaara, Patsola, Pykälävaara, Selkäkylä, Sikkervaara, Niirala. Uusikylä on jäämässä rekisterikirjoihin ja muuttumassa Arppen pihan ympärille hahmottuvaksi ytimeksi. Pihassa sijaitseva Värtsilän Pitäjäyhdistyksen hallinnoima Kylätalo on Värtsilän kylien eli Värtsilän PITÄJÄN ydin. Unohtamatta ensimmäiseen sektoriin kuuluvia Värtsilän koulua ja Värtsilän kirkkoa.
Jatkoa: Värtsilän pitäjään kuuluu monta yhdistystä. Yksi niistä on vilkkaasti toimiva Värtsiläisten seura. Mainita pitää myös Eläkeliiton Värtsilän yhdistys, jonka jäsenmäärä on 103.
Yhdistysten kokoava taho on Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Siihen kannattaa pitää jokaisen yhdistyksen kiinteää yhteyttä. Kylätalon palvelut ovat tärkeitä. Arppen pihaa kannattaa kehittää kaikin tavoin. Värtsilä-päivillä nostetaan sen lipputankoon uusi Värtsilän pitäjäviiri, jonka toivotaan leviävän mahdollisimman moneen pihapiiriin kohottamaan Värtsilä-henkeä.
Tohmajärven kunnalla on rajattomat mahdollisuudet kehittyä myös Värtsilän pitäjän avulla. Onhan sillä idänportti kahden Värtsilän välissä!
Ja Nils Ludvig Arppen pysti muistuttaa päivästä toiseen: ”Joka ei tunne menneisyyttään, sillä ei ole tulevaisuutta”.
Muistakaa tulla Värtsilän koululle su 15.3.2015 klo 18 ja Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen vuosikokoukseen to 19.3.2015 klo 18 Kylätaloon.