Auringonpimennys

kuva2

Kenellekään perjantainen auringonpimennys ei liene tullut yllätyksenä, niin paljon siitä kerrottiin eri tiedotusvälineissä, mm. seuraavaa:
Perjantaina noin kello 11–13.30 Suomessa voidaan nähdä, kun Kuu peittää Auringon lähes kokonaan. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan Auringosta pimenee Kilpisjärvellä jopa 94 prosenttia. Kuitenkin myös etelässä Kuu peittää suurimman osan Auringosta. Esimerkiksi Helsingissä Auringosta pimenee 82 prosenttia.

Täydelliset auringonpimennykset ovat harvinaisia: Vaikka täydellinen auringonpimennys tapahtuu jossain päin Maapalloa noin 18 kuukauden välein, samalla paikkakunnalla pimennys havaitaan keskimäärin kerran 400 vuodessa, Ursa tiedottaa. Viimeksi täydellinen auringonpimennys on Suomessa nähty vuonna 1990 ja seuraavan kerran sellainen nähdään lokakuussa 2126. Osittainen auringonpimennys nähtiin edellisen kerran toukokuussa 2012 ja seuraavan kerran sellainen nähdään elokuussa 2018.

Koettu auringon pimentyminen sattui tällä kertaa koulupäivän keskivaiheille. Oppilaat kyselivät jo heti aamulla välituntien viettämisestä, ollaanko sisällä vai ulkona? Lisäksi pimennyksen alkamisen ajankohtaa pohdittiin ja tunteja sen alkamiseen laskettiin. Jännitystä tuntui olevan ilmassa tavallista enemmän, liekö aiheuttajana ollut tuleva auringonpimennys vai partion yöleiri?

Olimme päättäneet koulun henkilökunnan kesken, että auringonpimennys huomioidaan ja sitä pyritään seuraamaan turvallisesti, esim. tietokoneen ruudulta netin kautta. Oppilaiden kysymyksiin pyrittiin vastaamaan ja erityisesti korostettiin, etteivät silmämme kestä auringon katselua (vaikka pimentyneenäkin) ilman hitsauslasia tms. riittävää tummennusta. Joissakin kouluissa ja päiväkodeissa lapset/oppilaat olivat sisällä pimennyksen ollessa suurimmillaan. Meillä tämä järjestely ei ollut mahdollinen, sillä osa oppilaistamme pääsi koulusta jo klo 12.00 ja loputkin klo 13.00.

kuva3Niinpä olimme välitunneilla normaalisti ja luotimme oppilaiden ”maalaisjärkeen”, ettei pimentyvää aurinkoa katsella, vaan aistitaan pimennystä muuten. Huomattiin, että hämärtyy ja varjot ovat jotenkin erilaisia normaaliin aurinkoiseen keskipäivään verrattuna. Ilma tuntui viilenevät nopeasti lämpimästi paistaneen auringon säteiden jäädessä kuun taakse meiltä maapallolaisilta piiloon. Erään perheen lapset olivat tuoneet kotoaan hitsausmaskin pimennettyine laseineen ja niinpä vaan jono valmiiksi ja kaikki halukkaat pääsivät vuorollaan katsomaan osittain pimentynyttä aurinkoa hitsauslasin läpi. Jännältähän se ”auringonsirppi” näytti!

Välitunnin päätyttyä ennen sisälle menoa suuntasin kameran auringon suuntaan ja otin muutamia kuvia arviolta katsomatta kameran ruutuun. Olin lukenut myös mahdollisesta kameran vahingoittumisen vaarasta ja siitä, ettei kuvista kuitenkaan tule kunnollisia auringon kirkkauden takia. Mutta tietokoneen ruudulta kuvia katsoessani olin iloisesti yllättynyt; kuvassahan näkyy kirkkaan auringon yläpuolella varjoa! Lisäksi kuvaan on tallentunut erikoisia valoisia kohtia; liekö kameran ruudun epäpuhtauksia? Saadakseni kuvan rakennuksen vähän suorempaan, kiersin kuvaa ja näin kuva on nyt erikoisesti kulmittain. Tästä kuvastahan (otettu 20.3.2015 klo 12.21) tuli itselleni mukava muisto vuoden 2015 osittaisesta auringonpimennyksestä!

Vuokko Väänänen

Share

1 comment for “Auringonpimennys

  1. Esko Tarvainen
    24.3.2015 at 19:29

    On hienoa, kun tämä meidän valon ja energiantuoja saa huomion osakseen ympäri maailmaa pimentyessään hetkeksi. Varjo ja valo ovat silloin läsnä.
    Lainattuna lasten laulu: Elämässä aina varjo seuraa kulkijaa, kun päivä laskee pilveen niin varjo katoaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *