Kävin tänään pitkästä aikaa Tohmajärven kirjastossa, joka muuten on eräs lempipaikoistani. Oli hienoa ja koskettavaa huomata, että sinne oli perustettu kokonainen nurkkaus, joka oli omistettu Otto Rummukaiselle. Pöydällä oli Oton kirjoja, seinillä lukuisa määrä lehtileikkeitä, joissa sanoin ja kuvin kerrottiin tästä hienosta kirjoittajastamme. – Lieköhän tämäkin upea idea kirjastotäti – Arjan virittämä? Lämpimät kiitokset kirjastoon!
Kiitos, Päivi, antamastasi tiedosta! Ei olisi muuten tullut asiaa Tohmajärven kirjastoon!
Joku nyt naureskelee, että se lintunen on lopullisesti seonnut, kun Värtsi pullistelee sen kommentteja. Selitys on kuitenkin ihan järjellä ymmärrettävä. Istun nimittäin Kontiolahdella. Auto on Rikun Autohuollossa ja minä hänen veljensä Samin ja tämän vaimon Hilun baarissa. Tapan aikaa, kun autoa trimmataan katsastusta varten. Ja mukavahan tässä on värtsiläisten Rikun ja Samin yrityksen suojissa olla. Menestystä pojille!
Eilen meillä Pälkjärven pitäjäseuran tarinaillassa
oli esitelmöitsijänä Veijo Sykkö. Hänen aiheenaan
oli Lenigradin matkailu. Esitelmän alussa hän kertoili
paljonkin siitä, kuinka sen aikaiset maakuntamme vaikuttajat
tekivät työtä, jotta rajanylityspaikka saatiin Värtsilän
Niiralaan.
Nyt odottelenkin, että Veijo Sykön esitelmä ilmaantuisi vaikkapa
pitäjäseuramme kotisivuille/puheet osioon ja mikäpä ettei
Värtsiinkin. Ainakin se alkuosa.
Todella ajankohtainen asia, kun Etelä-Karjalan puolella kovasti puuhataan rajanylityspaikkaa Parikkalaan, jonne Nurminen Locistic on jo mennyt. Ja rajan itäpuolella luonnollisesti ollaan nykyisin samaa mieltä. Onneksi on kuitenkin Petroskoin ja Joensuun puolivälissä Värtsilän Niirala.
Kyllähän se Otto Rummukaisen muistoksi tehty nurkkaus kirjastolla oli minun ajatukseni ja toteuttamani ja jo kauan sitten Värtsiläpäivillä toteuttamani näyttelyn jatkumo. Jo silloin Värtsilän kirjaston aikana kirjaston yläkerrassa Värtsiläpäivien aikana toteutettu näyttely sai aikaan ihmetystä Oton aikaansaannoksista ja halusin tällä tavalla kunnioittaa hänen muistoaan. Samaista pienimuotoista näyttelyä on jo pyydetty Värtsiläpäiville ja olen sen valmis toteuttamaan jos vain pientä näyttelytilaa järjestyy ja eiköhän se ole järjestettävissä.
Kävin tänään pitkästä aikaa Tohmajärven kirjastossa, joka muuten on eräs lempipaikoistani. Oli hienoa ja koskettavaa huomata, että sinne oli perustettu kokonainen nurkkaus, joka oli omistettu Otto Rummukaiselle. Pöydällä oli Oton kirjoja, seinillä lukuisa määrä lehtileikkeitä, joissa sanoin ja kuvin kerrottiin tästä hienosta kirjoittajastamme. – Lieköhän tämäkin upea idea kirjastotäti – Arjan virittämä? Lämpimät kiitokset kirjastoon!
Kiitos, Päivi, antamastasi tiedosta! Ei olisi muuten tullut asiaa Tohmajärven kirjastoon!
Joku nyt naureskelee, että se lintunen on lopullisesti seonnut, kun Värtsi pullistelee sen kommentteja. Selitys on kuitenkin ihan järjellä ymmärrettävä. Istun nimittäin Kontiolahdella. Auto on Rikun Autohuollossa ja minä hänen veljensä Samin ja tämän vaimon Hilun baarissa. Tapan aikaa, kun autoa trimmataan katsastusta varten. Ja mukavahan tässä on värtsiläisten Rikun ja Samin yrityksen suojissa olla. Menestystä pojille!
Eilen meillä Pälkjärven pitäjäseuran tarinaillassa
oli esitelmöitsijänä Veijo Sykkö. Hänen aiheenaan
oli Lenigradin matkailu. Esitelmän alussa hän kertoili
paljonkin siitä, kuinka sen aikaiset maakuntamme vaikuttajat
tekivät työtä, jotta rajanylityspaikka saatiin Värtsilän
Niiralaan.
Nyt odottelenkin, että Veijo Sykön esitelmä ilmaantuisi vaikkapa
pitäjäseuramme kotisivuille/puheet osioon ja mikäpä ettei
Värtsiinkin. Ainakin se alkuosa.
Todella ajankohtainen asia, kun Etelä-Karjalan puolella kovasti puuhataan rajanylityspaikkaa Parikkalaan, jonne Nurminen Locistic on jo mennyt. Ja rajan itäpuolella luonnollisesti ollaan nykyisin samaa mieltä. Onneksi on kuitenkin Petroskoin ja Joensuun puolivälissä Värtsilän Niirala.
Kyllähän se Otto Rummukaisen muistoksi tehty nurkkaus kirjastolla oli minun ajatukseni ja toteuttamani ja jo kauan sitten Värtsiläpäivillä toteuttamani näyttelyn jatkumo. Jo silloin Värtsilän kirjaston aikana kirjaston yläkerrassa Värtsiläpäivien aikana toteutettu näyttely sai aikaan ihmetystä Oton aikaansaannoksista ja halusin tällä tavalla kunnioittaa hänen muistoaan. Samaista pienimuotoista näyttelyä on jo pyydetty Värtsiläpäiville ja olen sen valmis toteuttamaan jos vain pientä näyttelytilaa järjestyy ja eiköhän se ole järjestettävissä.
Hienoa, Arja!
Telle tuossa ylempänä mainitsi Veijo Sykön esitelmästä Pälkjärven pitäjäseuran tarinaillassa keskiviikkona Joensuussa.
Lisäsin juuri seuramme kotisivuille Veijon esitelmän ”Matkailua Neuvostoliitossa 1970- ja 1980-luvulla”
http://www.palkjarvi.fi/sisalto.php?id=111
On se ollu pikkuisen monimutkaisempaa tuo matkailu itärajan taakse silloin. Mielenkiintoista luettavaa!
Tänään on Kaustajärvellä kuultu peipposen laulua.
Viinijärvellä on ollut peippoja muutaman päivän mutta eivät ole virkkaneet mitään. Kyllä on mukava kun näitä pitkämatkalaisia vieraita alkaa ilmestyä.
Ensimmäiset sinivuokot kukkii seinvierustalla.