15 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 23

  1. Esko Tarvainen
    1.6.2015 at 18:59

    Lehdet on koivu kasvattanut, ensi vihdan ainekseksi. Ensivasta rupsahtaa saunan kovassa lämmössä. Tuoksun kesän tulosta antaa pesuvadissa lojuvat varvut. Monet rohdot ensi varvut ihon terveydelle antaa kun niitä iholla viiletteleepi.

  2. Matti Jaatinen
    1.6.2015 at 21:00

    Värtsilän Nuorisoseuran kierrätystori kesäteatterin alakerrassa avoinna Ma-Pe klo 10-15(myyjä paikalla) klo 15-18 myynti kylätalon kautta.Muuna-aikana puh.050 3084859 Joke tai 040 5863803 Matti.Tervetuloa ostamaan tai myymään.

  3. Eero-Matti
    2.6.2015 at 10:32

    Kanadalainen matkabloggari Laurel Robbins vieraili myös Värtsilässä pyörämatkallaan kohti Lappia.

    Linkkien takana Laurelin matkakertomuksia sekä muutama upea kuva myös Värtsilästä

    https://www.facebook.com/MonkeysandMountains

    http://monkeysandmountains.com/adventure-cycling-finland

  4. Janne Aaltonen
    2.6.2015 at 20:48

    Kävin lukemassa tuon Eero-Matin linkkaaman pyöräilytarinan ja siinä on kyllä todella hyvää mainosta Suomelle. Ei voi kun kiittää Laurelia ja toivoa, että hänen matkansa sujuu myös Värtsilästä ylöspäin ongelmitta.

  5. Pentti Pakarinen
    3.6.2015 at 7:35

    Kesän sadon korjaus on alkanut,vaimo keitti ensimmäiset raparperihillot
    purkkiin.

  6. erkki lintunen
    3.6.2015 at 10:14

    Ensi sunnuntaina 7.6. saapuu Värtsilän pitkäaikainen opettaja Elina Luukkainen miehensä Eeron kanssa Värtsilään. Klo 10 alkaa messu kirkossa ja sen jälkeen kirkkokahvit ja arpajaiset Värtsilän kirkon hyväksi. Kahvitusta seuraa alkukesän musiikkituokio, jota vetää Esa A Luukkainen yhdessä pianisti Esa Mustajärven kanssa. Tilaisuudessa julkistetaan Elinan Jaakko Haavion runoon säveltämä syvällinen laulu ”Kastemaljaan heijastuu”. Erkki Lintunen kertoo, mikä on kaste ja mitä se merkitsee. Entiset oppilaat, kuorolaiset, ystävät ja kaikki muutkin, ovat joukolla tervetulleita Elinaa tapaamaan. Viedään kutsua eteenpäin.

  7. erkki lintunen
    3.6.2015 at 12:21

    Voishan sitä juttuu viäntee siitäkin, kun Kiihtelysvaara on saanut julikisuutta pitäjyyvellään. On niin mahtavoo, kun Joensuun kaupunki on hyväksynyt entisen Kiihtelysvaaran kunnan pitäjäksi.

    Vähemmälle huomiolle on jiäny se, että Tohmajärven kunnassa toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys, joka ylläpitää Arppen pihassa kylätaloa. Tumput suorina on .myönnytty siihen, että Värtsilää nimitetään vain kyläksi. Olen yrittänyt inttää vastaan, mutta omatkin joukot vain vinosti hymyilevät. Värtsilä on pitäjä, jossa on muutamia kyliä. Värtsilän pitäjä on kolmannen sektorin ”alue”, veteen piirretty alue kartalla. Se on yhdistysten käytössä oleva nimike ja värtsiläisyyden henkinen vaalija.

    Eikä se Värtsilän perintö ihan mitätön olekaan. Sen varaan voi myös ideoida elämänmakuista menoa yhdistystoiminnan, vapaaehtoisen toiminnan ja talkootyön avulla. On myös mahdollista ajaa täällä asuvien tarpeita kunnan ja seurakunnan hallintoon. Tohmajärvellä on rajattomat mahdollisuudet.

    Tämmösii tuumii potaattipappi, joka asuu Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjän Kaustajärven kylässä, joka taas on Universumin Helmi liki rajaa nipin napin Suomen puolella, ja näitä ajatuksia jalosti eilisiltana savusaunan hautova helle ja virkisti Kaustajärven kipakka vesi.

  8. erkki lintunen
    5.6.2015 at 9:16

    On pakko jatkaa edellistä, ei pakkomielen vuoksi, vaan johdonmukaisuuden.
    Kun Värtsilän Pitäjäyhdistys aikanaan syntyi – eikä kyläyhdistys – niin sääntöihin ja muuhunkin nimikkeistöön valui kuitenkin käsite: kylä. Miksei kirjoiteta ujostelematta: pitäjä, jossa on kyliä, ja pitäjä on osa kuntaa? Kiihtelysvaarassa on alettu ajatella uudesti. Ja kuitenkin jos otetaan huomioon ihan lähi menneisyys, on Värtsilän nimellä paljon suurempi ”markkina-arvo” imagon säilymisen ja kehityksen kannalta.

    TÄMÄ EI OLE MITÄÄN JÄKÄTYSTÄ JOLLE VOI VAIN HYMÄHDELLÄ (kun on alistunut kohtaloon: tyhjentyköön koko värtsilä).

  9. Mirja Pusa
    5.6.2015 at 9:49

    Veneily ja kalastus on alkanut.
    Arvaa harmittaako allekirjoittanutta, kun ei enää voi mennä veneilemään, eli toisin sanoen ihan oikeesti puoliso ei ota enää minua veneeseen. Olen koko ikäni ollut veneissä ja eri mökeillä joen varrella ja suurillakin järvillä eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Se on ollut mukavaa – isältä opittua.
    Lapset ja lastenlapsetkin ova saaneet nauttia samoista jutuista ja telttayöpymisestä – no, jos ovat nauttineet.
    Laitanpa tähän yhden kuvan niiltä ajoilta, kun olemme menossa saarimökille Rääkkylään.
    Vaari huolehti turvallisuudesta hyvin.

    Kiitos hyvät naapurit saaduista kaloista!
    Kesäterveisin Mirja-mummo

  10. Telle
    5.6.2015 at 10:15

    Kalastuksen ympärillä pyörii meidänkin
    loppuviikon puheenaiheemme. Jo monta
    päivää on mennyt setviessä.

    Kun Pohjanmaanpoika olisi lähtenyt vesille,
    huomattiin, että veneen sähkömoottori ei
    käynnisty, onko vika laturissa, akussa vai
    jossain muussa?

    Ekana epäiltiin laturia, hankittiin jopa uusi
    Tohmajärveltä. Vaan ei viisari värähtänytkään.
    Sitten kutsuttiin apuun naapurin Monitaito-Mies.
    Hän saapui kuin tohtori ikään ”lääkelaukkunsa kanssa”.
    Diagnoosi oli, että akku on sökö.

    Sit taas Tohmikseen akkua ostamaan. Myyjä sanoi,
    että akkua kannattaa ladata ainakin kerran talvellakin.
    Se opiksemme otettiin.

    Uusi laturi ja uusi akku laitettiin tekemään yhteistyötä.
    Katiskoille lähdettiin airojen voimalla.
    Koko ilta vilkuiltiin asettuuko vihreä vilkkuvalo paikoilleen.
    Heti herättyä syöksyin katsomaan: Vihreä valo paloi!

    Kun vain nyt tuuli tyyntyisi, pääsisi poika mielipuuhaansa.

  11. Maija Varonen
    5.6.2015 at 15:03

    Näiden lakkautettujen kuntien nimen yhteydessä pitäjä- sana
    on minusta kannatettava ajatus. Onhan meitä Pälkjärven pitäjääkin
    vaalimassa huomattava joukko jäseniä, vaikka pitäjää ei varsinaisesti
    ole enää olemassakaan.

    Kiihtelysvaara on pitäjä nimensä ansainnut vanhana kauppapaikkana.
    Oravannahkojen kaupassa ja verotuksessa kiihtelys oli 40:n oravannahkan nippu,
    jolloin 10 oravannahkaa oli tikkuri. Suomen raha- sanan sanotaan
    tarkoittaneen alkujaan oravannahkaa.

    Kun Kiihtelysvaara liitettiin vuoden 2005 alussa Joensuuhun, jäi Joensuun
    maantieteellinen keskus jonnekin Keskijärven paikkeille. (Oltu kaukaa viisaita)

  12. Eero-Matti
    6.6.2015 at 20:24

    Huomenna sunnuntaina (7.6.) olisi kiinnostuneilla oiva tilaisuus osallistua Piia Pippurin vetämään LUONTOJOOGAAN.

    Melontaryhmämme saapuu Jänisjoen Tupien rantaan Niiralaan klo 14.30. Tupien rannassa tapahtuvaan retkemme joogaosuuteen voivat liittyä kaikki halukkaat mukaan.

    Luontojooga kestää n. tunnin, osanottomaksu on 10 €. Ei mitään ennakkoilmottautumista, hiippaile vaan avoimin mielin paikalle ja tuo myös ystäväsi mukana 🙂

  13. Hemppa Turunen
    6.6.2015 at 23:07

    PITÄJÄ VAI KYLÄ?
    Kiihtelysvaara on on aikoinaan saanut ideansa Värtsilältä. (Värtsilän Pitäjäyhdistys ry)
    Kiihtelyksen kylien rakenneidea on hieman toisenlainen, kuin mitä se oli Värtsilän silloin, kun kuntakin lakkautui.
    Värtsilä on pitäjä jo ollut pitkään, aivan niistä ajoin, kun Pitäjäyhdistys perustettiin.
    Värtsilän pitäjään kuuluu sen sääntöjen, kuin perustamisajatuksenkin myötä eri kyliä, kuten Kaustajärvikin.
    Pitäjäyhdistys on yhdistysten ja yhteisöjen yhteistoimintaelin ja toimenkuvaan kuuluu myös kylätoiminta-asiat. Sekä lisäksi monet muutkin velvoitteet, kehittämisasioita unohtamatta.

    Niin kuin Erkki painottaa: -olkaamme Värtsilän pitäjäläisiä.
    Mielenkiinnolla seuraan Kiihtelyksen statuksen toimivaltaa.
    Onko niillä kunnan siunaamana nimikkeenä sitä toimivaltaa enemmin, vai vähemmin, kuin Värtsilällä rekisteröityneenä yhdistyksenä.

    Muutenkin ilmiö Pitäjä on noussut pinnalle muuallakin. Sille ei sen nimen varjossa ole vielä minkäänlaista keskusorganisaatiota, kuten kyläyhdistyksillä. Meitä lähinä Pohjois-Karjalan Kylät ry. jonka jäsenenä Värtsilän Pitäjäyhdistyskin on.

  14. erkki lintunen
    7.6.2015 at 7:42

    Tärkeä puheenvuoro Hempalta! Värtsilän Pitäjäyhdistys ry oli aikakaan tulevaisuuteen suuntautuva toimenpide, vaikka sana ”pitäjä” sinänsä onkin perinteinen. Pitäjä-nimen kanssa sana ”kylä” toimii hyvin rinnakkain. Niinpä pitäjäyhdistusten rinnalla voivat elää sulassa sovussa kyläyhdistykset, kuten esimerkiksi Kaurila-Muskon Kyläyhdistys ry. Sanonen käyttö perustuu pelkästään käytännön tarkoituksenmukaisuuksiin. Kylätalo voi aivan hyvin olla pitäjän keskus, kuten Arppen pihassa on. Värtsilän Pitäjäyhdistys ry voi olla edelleenkin Pohjois-Karjalan Kylät ry:n jäsen. Tärkeää on vain se, että Värtsilässä vaalitaan perinnettä olla värtsiläisiä, vaikka hallinnollisesti kuulummekin Tohmajärven kuntaan. Ja samalla eri kylät voivat samaistua Värtsilän pitäjään ja sitä kautta Tohmajärven kuntaan.

    Mutta Värtsilän pitäjän käsite on paikallaan ennen muuta siksi, että se yhdistää monia yhdistyksiä, niiden joukossa mm. Värtsiläisten Seura ry, jonka kotipaikka on Joensuu.

    Arppen piha on Värtsilän pitäjän henkinen keskus ja Värtsilän Pitäjäyhdistys ry yhteistoiminnan tärkeä toimija. Värtsiläpäivät, Värtsilän kesäteatteri, Värtsilän Myllymuseo, verkkolehti vartsi.net, Niiralan rajanylityspaikka, Värtsilän koulu, Värtsilän kirkko ja kaksi hautausmaata, rajan taakse jäänyt Värtsilä sankarihautausmaineen, Värtsilän pitäjäviiri, maatiaisperuna Wärtsilän mustakin jne. Eikö tässä ole aineksia yhdelle pitäjälle, sen perinteiden vaalimiselle ja tulevaisuuden kehittämiselle – kolmannen sektorin voimilla!

    Ilokseni olen todennut, että Tohmajärven kunta on viime aikoina ollut myönteinen Pitäjäyhdistyksen toimintaa kohtaan. Samaa on syytä odottaa myös seurakunnalta, jonka kanssa Värtsilän Kotiseutyhdistys ry on ollut pari vuotta yhteistyössä arvokkaan kirkomme säilyttämiseksi sekä kiinteistönä että kokoontumisten paikkana.

  15. Maija Varonen
    7.6.2015 at 12:08

    Puolustin Kiihtelysvaaran pitäjää myös siksi, että ei kuulosta
    luontevalta puhua Kiihtelysvaaran kylästä, eikä siitä voi Joensuuhun
    liitettynä puhua enää kuntana. Kiihtelysvaarassa on lukuisia kyliä,
    joista Oskolan sanotaan olevan vanhin. Pitäjä on käyttökelpoinen
    sana ja käsite.

    Vanhaan ”hyvään aikaan” Kiihtelysvaarasta kuljettiin jalkaisin, hevospelillä
    sekä vesireittejä pitkin asioille Tohmajärvelle ja Wärtsilään. Kiihtelysvaaran
    kunnan alue kuului 1600 luvulla laajaan Tohmajärven pitäjään ja erosi siitä
    v. 1857. Kiihtelysvaaran tiedetään saaneen vakituisen asutuksen 1400- luvulla,
    jolloin muuttajia on tullut Jänisjokea pitkin Sortavalasta.

    Kaikkine rajankiroineen näillä mainituilla kunnilla on ollut paljonkin
    yhteistä historiaa. Koko ajan tilanne elää lisää.

    Viime kesänä kiersin eri henkilöiden kanssa Tohmajärvellä, Värtsilässä
    ja Kiihtelysvaarassa retkeilemässä ainakin kolme kertaa. Jokainen retki
    oli hyvin antoisa kokemus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *