Kuva: ymparisto.fi
Tämän kesän Salakalastajien retkellä ei juurikaan puhuttu kalastuskisan ideasta. Sen sijaan yksi osanottajista kysyi, että “Eikös tuo Sääperi ole aika tunnettu lintujärvi?” Veksi ei ole mikään erityinen lintuharrastaja ole, ihan tavallinen tallaaja kuin me muutkin mutta hänkin tiesi Sääperin lintujärveksi. Alan harrastajapiireissä Sääperi tunnetaan paremmin ja varmaan jotkut harrastajat tarkkailevat aktiivisestikin alueen linnustoa ja luontoa.
Yllättävä kysymys sai miettimään Sääperin ja Värtsilän Laakson mahdollisuuksia – varsinkin kun olin keväällä käväissyt Limingan Luontokeskuksessa. Lintuja bongaamaan en sinne toki mennyt vaan sunnuntairetkelle ja ennenkaikkea katsomaan kiinnostavaa valokuvanäyttelyä. Siellä olikin iso luontoväen tapaaminen meneillään ja rakennus täynnä vipinää: luontokuvaajia, lintuihmisiä, alan yrittäjiä ja tavallistakin väkeä. Aterioin itseäni paremmassa seurassa ja katselin häikäisevän hienoja kuvia.
Internetin perusteella Tohmajärven kunnalla, Ely-keskuksella ja muilla tahoilla on selkeä tietämys Värtsilän laakson ja Sääperin lintujärven luontoarvoista ja erityisluonteesta. Muistankohan oikein että jossakin Sääperin mainittiin olevan Pohjois-Karjalan neljänneksi arvokkain lintuvesistö?
Tietämättä kenties meneillään olevia hankkeita alueen tunnetuksitekemiseksi voisi näin umpitollona ulkopaikkakuntalaisena yhtyä Salakalastaja-Veksin repliikkiin nro 2: “Tuossa Sääperissä vois olla tekemisen paikka!” Mitään pilvilinnoja, luontokeskuksen rakentamista hankkeiden ei tarvitse olla. Aluksi riittäisi lintuharrastajien ja asiasta kiinnostuneen yleisön paripäiväinen tapaaminen vaikkapa Arppen pihapiiriä hyödyntämällä.
Poikkeuksetta asiat vyöryvät ja menestystarinat syntyvät aktiivisten asianharrastajien alullepanemina. Kukaan ei hoida sen enempää suomalaisten, värtsiläläisten kuin kreikkalaistenkaan asioita kuntoon asianomaisten tikkua ristiin laittamatta, mutta yllättäviä apuvoimia yrittäville aina löytyy. Tärkein resurssi tietenkin on tiedonjanoisten luontoihmisten runsaslukuinen joukko, Värtsilän tapauksessa todennäköisesti myös rajantakaisen Karjalan väki.
Leo Härkönen
Leo Härkösen ammattitaitoa ja kokemusta olisi kyllä hyödynnettävä Värtsilän kehityksen hyväksi. Värtsilän laakso, sen läpi luikerteleva mystinen Jänisjoki, ympäröivät vaaramaisemat metsineen, puroineen ja lampineen, Kaustajärvi, ovat potentiaalia, jota emme ole osanneet oikein hyödyntää. Arppen piha kokonaisuutena. Useita majoitusmahdollisuuksia. Tyhjiä rivitalohuoneita. Voi, itku, mikä ilo ryhtyä ideoimaan ja tekemään jotain, Värtsilä voi olla ihan hyvä matkailun kohde. Lentokoneet laskeutuvat Onttolaan ja linnut Sääperin rannoille. Kirkkoakin voisi viritellä käyttöön eikä vain tyhjentää.
Värtsilän Pitäjäyhdistys ry, kutsukaa koolle ideailta, kun on saatu tieltä kesäruuhka ja vähän huilattu. Kahvikupin ja tuopin äärellä rattoisasti raavitaan päätä ja tehdään päänavauksia. Värtsilä on aivan ainutlaatuinen paikka idän portilla. Ja mikä parasta, tässä voi vapaaehtoinen yhdistystoiminta ja pienimuotoinen bisnes löytää hedelmällisen yhteiselon. Työllistämistuet on käytettävissä, ja pitäjäyhdistyksellä jo kokemusta siinä. Kunta on havahtumassa, toivottavasti myös seurakunta kirkkoineen.
Ja kaiken takana on – mikäs muu kuin Värtsilän kansainvälisesti tunnettu nimi! Verkkolehti vartsi.net on valmis kanavoimaan uutisia uudesta Värtsilästä, ja muukin vähitellen media havahtuu.
Ja mikä ertittäin tärkeää, alkaa tapahtua sukupolvenvaihdosta toimijoiden joukossa. Koulukin säilyy. On kysymys paljosta!!!!!!!!!!
Olen takonut näitä ajatuksia tyynyyn monena unettomana yönä. Liity takojien joukkoon ja kuuntele ruisrääkän ”laulua” laakson yllä.
Kypsyttelen edellä olevan kirjoitukseni sisältöä. Klikkaa Värtsistä juttu ”Merta lähemmä kalassa” 9.12.2014 / 12 kommenttia.