Sotakorvauksista evakkokriisiin
Sodasta toipuminen jatkuu
Tutkielma sodan jälkeisestä ajasta
Antero Holmila & Simo Mikkonen: Suomi sodan jälkeen,
Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944 – 1949, Atena 2015
Julkisuudessa on esitetty nostalgisia visioita jälleenrakennusajasta ja jälleenrakentajista. Kansa rakensi itsenäisen Suomen uudelleen, maksoi sotakorvaukset, asutti evakot, rakensi rintamamiestalot, raivasi pellot ja synnytti suuret ikäluokat.
Lähemmin tarkasteltuna sodan jälkeinen talouden ” jälleenrakentamisen ihme” vaati kyllä veronsa. Esim. sodasta kärsineille, vammautuneille ja psyykkisesti sairaille, sekä omaisiaan menettäneille ei järjestetty juurikaan henkistä huoltoa tai hoitoa. Nämä traumat, jotka rintamamiehet toivat kotiin” tuliaisina” sodasta jatkuvat vieläkin sukupolvesta toiseen. Sodan jälkeen Suomi eli Neuvostoliiton pelossa ja kotikommunistit tekivät jäynää työelämässä, lakkoilemalla ja ”lyömällä kapuloita rattaisiin”.
Kirja vaikuttaa todella hyvältä analyysilta sodan jälkeisiltä ajoilta ja valottaa tilannetta myös taustojen kautta. Neuvostoliiton kanssa tehtiin myöhemmin sopimus ”yhteistyöstä ja avunannosta”. Kekkosen henkilökohtaiset suhteet Neuvostoliiton johtoon merkitsivät paljon myös maamme talouden kannalta. Neuvostoliiton johtajat jopa antoivat Kekkoselle ”lahjaksi” kaupungin rakentamisen Kostamukseen, mikä merkitsi Kainuun työttömille suurta apua.
Sodanjälkeisestä ajasta puhutaan myyttinä kansasta, joka rakensi maata yksimielisen toiveikkaana. Tämä näkemys murskataan kirjassa täydellisesti. Perhehelvetit, korpilakot, evakkoihin kohdistuva kaunaisuus, ym. ovat vain muutamia näyttöjä siitä, mitä kansakunnan rakentaminen todella vaati.
Tämän kirja on luettava.Kiitos Jouko esittelystä.
Nämä sodan ja rintaman ”tuliaiset”tulivat tutuksi.Ne solmut olen aukonut mutta moni veteraanin lapsi on elänyt koko elämänsä luullen että ahdistus,masennus,yksin selviäminen,puhumattomuus ja ryyppääminen ovat suomalaisen luonteen perusominaisuuksia.
Oikeassa on Jore.
Minulla ko. kirja on parhaillaan lainassa kirjastosta, mutten ole vielä ehtinyt aloittaa lukemista.