Karjalanpiirakka

Mikä on karjalanpiirakka? Tyhmä kysymys. Kaikkihan sen tietävät. Vai tietävätkö erityisesti kaupan tiskillä? Onko tästä asiasta ylipäätään aiheellista käydä keskustelua?

Joka tapauksessa asia on EU:n komissiossa selvitettävänä, ja päätöstä odotetaan 1-2- vuoden kuluttua. Asian on sinne vienyt Suomesta yrittäjät, ministeriö ja yliopisto. Karjalanpiirakka on saanut jo v. 2003 aidon perinteisen tuotteen (APT) suojan. Mutta nyt halutaan sille myös suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Kolmaskin suojamerkintä on olemassa: suojattu alkuperänimitys (SAM. Tietääkseni karjalanpiirakalla ei sellaista ole ainakaan vielä.

Nyt siis on haussa SMM, mikä tarkoittaa, että karjalanpiirakkaa saa myydä vain silloin, kun se on valmistettu Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Karjalassa. Tietysti muuallakin Suomessa – kenties ihan maailmassakin – voi valmistaa karjalanpiirakoita – omiksi tarpeiksi. Karjalaisten evakkojen perinne voi siten elää jatkossakin.

Tässä ei ole kysymys ihan mitättömästä asiasta. EU:n alueella on nimittäin yli 1100 tavalla tai toisella suojamerkittyä ruokatuotetta. Italiassa 250, Raanskassa, Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa paljon. Suomessa vasta 10.

Pohjois-Karjalassa valmistaa ja myy 25 yritystä karjalanpiirakoita. Pienetkin yritykset valmistavat niitä vuodessa kymmeniä tuhansia. Ei siis niiden kannalta katsottuna ole ihan samantekevää, millaisia sepustuksia karjalanpiirakan nimellä kaupan tiskillä tarjotaan.

APT:n mukaan karjalanpiirakka paistetaan hapattamattomaan ohueen ruiskuoreen, joka kätkee sisälleen riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunasoosia. Minulle on jäänyt epäselväksi, onko hirssi kielletty, vaikka Ilomantsissa jokin vuosi sitten nautin suuresti hirssipiirakoista. Ehkä tämä selviää nyt jatkossa. – Kovasti toivon, että suomalainen ohra saisi nykyistä enemmän käyttöä karjalanpiirakoissa. Makukin on riisiä parempi, vaikka makuasioista ei pidäkään väitellä.

Äidilläni oli tyttärille tiukka ohje. Ensin on leikattava kynnet ja sitten 13 ryppyä molemmille laidoille. Tämä ei ehkä mene läpi maantieteellisenä merkintänä. Voisi se kuitenkin olla kuriositeetti karjalanpiirakoille made in Värtsilä. Olihan se äiti melkoinen martta täällä aikanaan. Joensuun torilla martat vaalivat aktiivisesti karjalanpiirakan perinnettä. Mitäpä jos Värtsilässä emännät kokoontuisivat jonakin ehtoona pohtimaan, miten täällä liityttäisiin joukkoon jaloon ja sovittaisiin yhdessä, että ainakin täällä on saatavana aitoja ja oikeita karjalanpiirakoita. Paistettiinpa niitä sitten myyntiin tai vain kotitarpeisiin. Oikeat karjalanpiirakat maistuvat myös koteihimme saapuville vieraillemme kuin harvinainen herkku konsanaan. Ja jos sitten samalla kertaa on pöydässä myös uunissa karkean suolakerroksen päällä kypsytettyjä Wärtsilän mustan (eli Karjalan mustan) mukuloita, niin eiköhän ole juhlalle ainekset tarjolla. Tämä potaatin ja piirakan yhdistelmä voisi olla erityisesti jonkinlainen välipala varsinaisen pitopöydän vaihtoehtona. Halkaistun Wärtsilän mustan mukulan päälle ei tällöin laiteta munavoita, vaan tavallista. Munavoi maistuu hyvältä piirakan päällä.

22 comments for “Karjalanpiirakka

  1. Ei se nimitys ihan selvä ole koskapa kallispalkkaiset kansojen edustajat sen miettimiseen aikaa ja rahaa kuluttavat.

    Minäkin satuin kerran tilanteeseen, että tuosta nimityksestä oltiin kauppiaan kanssa hiukan eri mieltä. Menin Helsingin kauppahalliin ihan aukioloajan viime minuuteilla. Ei ollut aikaa tutkia mitä olisi ollut valittavana. Sanoin kauppiaalle, että jotain pientä iltasyömistä pitäisi saada. Kauppias teki hetkessä ostajasta analyysin ja sanoi, ota tuosta kasa Karjalan piirakoita ja ylikypsää palvikylkeä päälle niin eiköhän sillä aamuun asti hengissä selviä.
    Minulta pääsi röhönauru kun näin ne piirakat. Ne olivat suorakaiteen muotoisia kantikkaita luomuksia niin kuin kinnasneulalla tehdyt kintaat.

    Kauppias tunnisti Karjalan murteeni ja siksi ihan piruuttaan tarjosikin niitä minulle. Ja minä ihan piruuttani ostin niitä muutaman. Ei niitä monta kiloon mahtunut ja sainhan siitä ilta- ja aamupuuron samalla. Kypsää palvikylkeä ottaisin, mutta en ylikypsää, koska se on ennenvanhaisen määritelmän mukaan kypsytetty pailalle.

  2. Minä olen myös ihmetellyt monesti karjalanpiirakan
    mallin ja maun ”muuntautumiskykyä.” Moneksi on piirakasta.

    Esimerkiksi hotellit voisivat tilata täältä meidän kotileipureilta
    oikeaoppisia piirakoita tarjottavaksi, jolloin siinä samalla
    työllistyisi huomattava määrä ihmisiä. Jotkut konevalmisteiset
    osuvat malliltaan lähelle oikeaa, mutta maku ei ole sama kuin
    oikeassa.

    Taidanpa lähteä tästä Joensuun Martta -kahvioon piirakkakahville!

  3. KPPVK-testiin tahtoisin näiden Eu-termien innoittamana päästä. Vanhoin sanakäänteinhän tuo tarkoittaa kuumaa perunapiirakkaa voin kanssa.

    Perinneruuat vähenevät kovaa vauhtia, esim. keitin- tai lihapiirakkaa kahdella napsahtavalla nakilla ja kurkkusalaatilla ei ole saatavilla enää kuin harvakseltaan.

  4. Karjalanpiirakat hyviä. Satuin vilkaisemaan tätä palstaa pitkästä aikaa. Sen verta kommentoitava…että kyllä röhönauruja saa karjalassakin päästää. Paras leipä maailmassa on pohjanmaalainen ohrarieska…se mitä rieskana meille Itä- suomi tarjosi ei ollut rieskaa nähnytkään.. Perinneruuat ovat rikkaus…ja kokemus maistaa omaa perinneherkkua myös muunneltuna. Mielestäni nämä piirakkajutut pitäis ratkoa ihan sopimalla muutoin. Tässä maailmassa virkamiehillä olisi tärkeääkin tehtävää…epäkurantit piirakat kelpaavat hyvin mm.leipäjonossa.mutta hyviä ovat piirakat, sitä ei voi kiistää…

  5. Sananrieskoo syyvessä tuloo enempi nälän kaltainen kylläisyys. Vertaa lihan kaltainen pulla tai juuston kaltainen kumi jne.

  6. Oikeaa asiaa..
    Maija tuossa heitti viisaan ajatuksen, mutta eihän se noin käytännössä mene. Eihän mekään olla valmiita maksamaan tuotteista sitä hintaa minkä se oikeasti maksaisi, paitsi ihan herkuttelutapauksessa.

    Ennemmin uskoisin sellaisen vision tapahtuvaksi, että esimerkiksi Karjalan messuille lennätettäisiin Kiinassa tai jossain muualla sikahalvalla tehty ”Karjalanpiirakkalasti” . Paluukyydissä voisi mennä vaikka täällä koneella ajellut kakkarat.

    Perinneruuat ovat todellinen rikkaus, mutta itsekunkin meistä pitäisi olla valmiit maksamaan siitä herkusta eikä etsimään halvinta mahdollista täytettä suolenmutkaan.

  7. Muistan kotonani kun äitini Martta teki Karjalanpiirakat kuoreen, jotka oli ohuet. Peruna tai riisi oli täytteenä. Oli myös joskus ohraryyni täytteisiä piirakoita. Nätisti rypytetyt piirakat paistamisen jälkeen voideltiin aidolla voilla. Kun piirakat hautuivat ne olivat herkullista syötävää. On taito ohutkuorisista piirakoista tallella tänäkin päivänä. Paikallisen tekijän piirakoista olemme saaneet nauttia nykypäivinäkin.

  8. Esko Tarvainen on oikeassa. Väertsilässä on joitakin todella taitavia karjalanpiirakan rypyttäjiä ja paistajia. Mitähän jos kerran vuodessa Arpeen pihassa olis oikein karjalanpiirakkamessu! Saattaisi tulla ostajia kaukaakin, varsinkin jos Kuisma L. olisi soittamassa hanuria ja Eläkeliiton lauluryhmä laulamassa Värtsiläisten laulua.

    Ei Värtsilä-päivien ruuhkassa, vaan ihan erillisenä tapahtumana. Siihen piirakan rinnalle voisi vähitellen ilmestyä muutakain mukavaa Värtsilässä tehtyä.

  9. Minä opettelin tekemään piirakat Anni-mummoni opastuksella.Mummo opetti,että piirakankuoren pitää olla niin ohut,että seitsemän kirkkoa näkyy läpi.Kylläpä noita piirakoita on tuĺlut sitten tehtyäkin.piirakan ajelussa paras on oikea piiraķkapualikka.se onkin äitini peruja.ruisjauhona käytän Liperin myllyn luomu ruisjauhoja.

  10. Mummot opettaa..
    Onkohan toisillakin samoja havaintoja kuin minulla, että mummot tai jotkut muut kuin oma äiti on opettanut tyttärilleen monta asiaa.. Ruisleivän teko, piirakat jne. Lieneekö ollut niin että äidillä oli paljon työtä muutenkin eikä tahtonut enää lapsia siihen sotkemaan,, kun sen asian itse osasi ja teki paremmin.. Vai oliko niin, että nuorena ei halunnut kuunnella läheisten vanhempien neuvoja, mutta vieraitten neuvoja kylläkin.. En tiedä. Minulla ei ollut mummoa.

  11. Mummoista mieleen; Naapurin mökkiläinen toi mais… eikun syötäväksi ruisleivän. Ikinä en ole saanut niin hyvää ruiskista. Oli kuulemma tehty mummonlta kotoisin olevaa juurta käyttäen ja pelkästään sitä. No jauhoja ja suolaa tietysti myös.

  12. Turisti tuolla heitti oikein röhönaurut muiden kuin Pohjanmaan rieskoille… Voi hyvä ihiminen, ei se Pohojammaa ole suinkaan ainua paikka, missä rieskoja on paisteltu ja niistä nautiskeltu jo vuosisatoja. Kukin seutu on kehittänyt oman tyylisensä rieskan, eikä niitä toisten seutujen turistien kannata mennä halveeraamaan! Osoittaa sillä vain oman rajoittuneisuutensa ja nurkkakuntaisuutensa… Annetaan rieskan elää ympäri maan juuri sellaisena millaiseksi se siellä on kehittynyt, olkoonpa sen paksuus sitten pari milliä tai pari senttiä, ja olkoon sen leipomisessa käytetty millaista jauhosekoitusta tahansa! Antakaa hyvät ihmiset, niin turistit kuin paikallisetkin, kaikkien kukkien kukkia rieskarintamallakin! Karjalanpiirakka on vähän eri juttu – sanoohan sen jo nimikin, mistä se on kotoisin, ja missä sen leipomisen taidon soisi säilyvän mahdollisimman aitona!

  13. Kiitos …asia tuli selväksi…tämän turistin värtsin lukeminen loppui tähän. Ja myös matkailu siellä. Saatte pitää tapanne…ja piirakkanne..kannattaisiko kuitenki bisneksien kannalta olla armollinen..en tiedä.mielestäni ei värtsin pappojen röhönauru etelän piirakoille ole oikeutetumpaa kuin rieskan naurutkaan. Muuallakin on elämää. mutta aurinkoista syksyä silti…siellä mukaviakin kommentteja…syvät sukujuuret karjalaan täälläkin. Ei piirakan teossa vaikeuksia. Mutta jotten provosoi niin poistan koko linkin itseltäni…saatte nauraa röhönauruja vaikka turistille….tulee niitä aina jokunen lisää….anteeksi kommenttini niille joiden mielen pahoitin.

  14. Älä turisti luovuta. Käydään syömässä ne piirakat jatkossakin Ilomantsissa siinä runopirtin ruokalassa tai Joensuussa marttojen torikahvilassa koska Värtsilästä niitä on vaikea saada.

    Joensuulaisia piirakoita on useimmiten saatavana pääkaupunkiseudun toritapahtumissa, muulloin pitää tyytyä Lidlin piirakoihin jos piirakkatuska yllättää.

  15. Molemmille turisteille ja muillekin karjalanpiirakan ystäville tiedoksi, että täällä Helsingissä on myytävänä Liperin piirakoita ainakin Sockmanin herkussa ja Hakaniemen hallissa. Piirakat tulevat raakapakasteena ja paistetaan paikan päällä.

    Messukeskuksessa ainakin kirjamessujen ja puutarhamessujen aikaan piirakoita paistaa ja myy Sorsan kotileipomo Liperistä. Ja voitte uskoa, että kauppa käy!

    Mun poika on sitä mieltä, että mummo teki maailman parhaat karjalanpiirakat. Oon samaa mieltä poikani kanssa, mutta kutsun piirakanpaistajaa äidiksi.

  16. Olipa hyvä uutinen, että hyviä piirakoita saa Stocmanin herkusta,
    kas kun serkun poika on siellä töissä. Ainakin oli.
    Sekin on hyvä uutinen, että raakapakastetut piirakat tulevat täältä
    meidän suunnasta, eikä vaikkapa Kiinasta, jossa olisi riisin tuotantoa
    ja halpatyövoiman näppäriä käsiä leipomaan niitä.

    Itse leivoin piirakoita äidin ja anopin opissa. Äidin malli oli jotenkin
    helpompi, koska hän käytti vehnäjauhoja kuoritaikinassa anoppiani
    runsaammin. Maukkaita molemmat olivat.

    Aikanaan oli paljon puhetta kurkun mallista, kun käyriä kurkkuja ei
    hyväksytty EU- direktiivien mukaiseen myyntiin. Kuinkahan käy
    oikean karjalanpiirakan mallin, maun ja koon määrittämisen
    kanssa? Voi tulla vielä hupaisaa viihdettä!

  17. Kaupassa jos huutaa kurkku suorana, niin saa direktiivin mukaisena.

  18. Liperissä oli piirakkaleipomo kylän keskellä josta sai tuoreet piirakat turistikin mukaansa.

    Onkohan sama leipomo joka toimittaa raakapiirakoita Helsinkiin?
    Muistaakseni leipojat ei aivan karjalaisia tainneet olla? Pyörivä pöytä jossa tehtiin sarjatyönä piirakoita ehkä koko suvun voimin.

  19. Tässä asuinpaikkani lähistöllä on piirakkapaja, joka on
    thaimaalaisen leipurin. Hän ei ole Lissun mainitsema leipuri.
    Useita kotileipomoita täälläkin on, mutta en laita nimiä, kun
    mainostaminen ei ole näillä palstoilla luvallista. Joku nimi
    saattaisi jäädä poiskin.

  20. Mielenkiintoista uutista karjalanpiirakoista Karjalan Sanomien kertomana. Prääsän keskustaan puuhataan luistinrataa. Tasavallan hallitus rahoittaa 800 000 ruplaa, piiri 250 000 ruplaa, erilaiset tempaukset 250 000 ruplaa. Tempausten joukossa on mm. karjalanpiirakoiden myyntiä. Niin että karjalanpiirakka on olemassa myös rajantakaisessa Karjalassa. Liekö sitten EU-direktiivin mukainen, se olisi kiva selvittää. Ehkä juuri sieltä löytyykin se alkuperäinen karjalanpiirakan resepti!!!!

  21. otra – riisi -porkkana ja perunapiirakka yes

  22. otra – riisi -porkkana ja perunapiirakka yes samat kukkosina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *