18 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 49

  1. Elinympäristömme kemikalisoituminen on yksi suurimmista ongelmista, joita ihmiskunnalla on edessään, mutta emme vielä ymmärrä asian laajuutta.

    Näin sanovat Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari ja evoluutiobiologian dosentti Markus Rantala.

    http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1448506675528.html

    Olipa pysäyttävää luettavaa!

  2. Lissu, tarjoilet Värtsin lukijoille tärkeää tietoa! Kiitos! Lukemastani poikii ulos huoli suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden tulevaisuudesta. Huoli myös siitä, miten luomuviljelijät on pantu lomakkeiden kahleisiin.

    Asia joka ei lehtikirjoituksessa ollut esillä, on huoleni siitä, miten me selviydymme tammikuussa, jolloin sähkökatkos kestää viikon. Olisiko syytä rakentaa edes takka jokaiseen omakotitaloon. Pelkkä sähkölämmitys on huoletonta mukavuutta, joka voi koitua katastrofiksi. Nestekaasukaminakin voisi olla hätävara!

  3. Ja kun lukaisee vielä terveysjutun kommentit, yhä hullummaksi käy. Heikkohermoisimmat varmaan lopettavat hengittämisen siihen paikkaan.

    Jos kaiken saatavilla olevan tiedon terveytensä säilyttämiseksi jaksaisi omaksua, ei millään ehtisi elää ja soveltaa tietoja hyväkseen. Suo siellä, vetelä täällä.

    Ovatkohan 60-luvun pelkällä tonnikalalla itseään ravinneet opiskelijat vielä keskuudessamme?

    Hyvä, jos tutkijat informaatiollaan (vaikkapa ohimennenkin) suomalaista maataloustuotantoa tukevat. Saattaahan vielä koittaa kotitarveviljelyn renessanssi – ja tuskin pelkästään terveydellisistä syistä.

    – Leksa

  4. Tästä haitallisten aineiden luettelosta taisi puuttua erilaiset lääkeainejäämät,
    jotka joutuvat vesistöihin ja siitä kalojen kautta taas ruokapöytiimme.

    Meidän vesijohtoveden sanotaan olevan puhtaampaa kuin pullotetun veden,
    joten siitä syystä pakattua vettä ei kannata ostaa.

    Minä myös olen ollut sillä kannalla, että meidän peltotilkkumme tulevat
    vielä jonain päivänä arvoon arvaamattomaan.

  5. No tämä tiedetään silti monet ihmiset polttavat pihoillaan ja tulisijoissaan jätteitä, muovia ja muuta roskaa esim. maalattua puutavaraa tai kyllästettyä. Tälläinen toiminta on sitä lähialueen myrkyillä kyllästämistä esim. muovin polttamisesta luontoon joutuvat ja ihmiselle syöpää aiheuttavavien pitkäketjuisten hiilivety-yhdisteiden hajoaminen luonnossa kestää 400 vuotta ja samalta pihalta sitten syödään marjoja ja muita kasvimaan tuotteita.

  6. Ei siitä ”omasta piästä” sua aina ies veneen tappii!!!

  7. saapas nähä millon alkaa enemmälti tulla juhlapaikan etsijöitä niiralan kautta.ensimmäinen tiedustelija pääs perille ja sano taikasanan turvapaikka kun ois palauttaneet venäjälle niin johan alko asiat rullaamaan.köyhä norja alotti pika käännytykset mutta suomellahan on millä mällätä

  8. Viikon puheenaiheisiin tarjoilen tutustumista Lemin verkkolehdessä olevaan juttuun Kaiken maan lapasia. Klikkaa siis: lemin kirjava / Kaiken maan lapasia.

    Erityisesti kutojat, katsokaa, mitä Tuula Salmi saa käsillään aikaan. Hän on myös antanut tuotteitaan myyntiin Värtsilän kirkon hyväksi, ja hallussani on vielä erinomaisen kauniita adresseja eri tarkoituksiin. Lapaset menivät heti, kun tulivat tarjolle.

    Luulen, että Värtsilässäkin on taitavia kutojia. Mainitsen vaikka Anneli Kunnaksen eräät tuotteet, joita on kirkkomme hyväksi vielä muutama jäljellä kylätalon pöydällä.

    Tuula on kutonut eri paikkakuntia ja maakuntiakin varten omat lapaset. Mm. Lemiä varten on oma lapanen, ja onkin hyvin paikkakuntaa kuvaava. Mitäs jos Värtsilä saisi oman lapasen? Kuka järjestää kilpailun? Olisiko se Pitäjäyhdistys vai Kotiseutuyhdistys? Jos löytyy Värtsilää hyvin kuvaava malli, niin ihan varmasti löytyy ostajia. Tietysti ensin pitäisi löytyä niitä kutojia.

    Ei siis olla tumput suorina, vaan pannaan töpinäksi.

  9. Hirviästi kyl kauhistuttaa, kun tavasin lämpimän tuoreit uutisi.
    ”Pitänee ruveta tarkkailemaan nurkkajuuria ketä siellä liikkuu, ettei pimeässä pihalle mennessä törmää johonkin mustaan tuntemattomaan.” Varsinkin näin kaamos aikaan.
    Lasten lasten kirjoja selatessa sain kuitenkin hyvän idean, kun ollaan oltu ilman koiraa joku vuosi.
    Niin seuraavaksi metsäkoiran sijasta taidan hankkia vahtikoiraksi lasten kirjoista löytämäni koirarodun nimeltään Turun Murre.
    Olisihan siitä kotivahtikoirasta sekin hyöty, että kun itse ei ilkeä haukkua ja nalkuttaa kaikille kulkijoille niin Turun Muurre hoitaisi sen puolen, näin jäisi itselle enemmän aikaa vaikka vastailla vaimon vastaaviin tarinointehin.
    Tosin en ole löytänyt rotumääritelmiä mihin se koirarotu soveltuu.

  10. Turun Murre ei hauku muita kuin tamperelaissi, joten se hyvin
    huonosti soveltuu tänne meille.

    Se rotu on Aurajoen ruskea, villavan lampaan ja koiran sekoitus, Suomen
    rumin koirarotu.

  11. Kiitos Maija tiedoista, pitänee etsiä siten jotain kotoisempaa. Ehkä Karhulan karjakoirasta, tai Pystysuomen korvasta.

  12. Mitäpä rotua lienee ollut se ”hauva” jonka
    haukku kuului häiritsevästi radion mikrofoniin
    samanaikaisesti kun Itsenäisyyspäivän lipunnosto
    radioitiin Helsingin Tähtitorninmäeltä Helsingistä.
    Tuskinpa hauveli kuului Viipurin Lauluveikkoihin, vaikka
    olikin äänessä yhtä aikaa.

  13. 17 vuotiaat on sielä veteraaneja,koska aloittavat alle kymmen
    vuotiaana.Tulevat tänne hoitoon,odottavat veteraani talolle
    hoitoon pääsyä.

  14. Männä viikolla puhuttiin näillä palstoilla Leino Hassisen kuolemasta. Tänään oli Helsingin Sanomissa hänen kuolinilmoituksensa.

  15. Toivomus: Kirjoitetaan pakolaisista ja heidän olemisestaan Suomessa asiallisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *