26 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 3

  1. katkeaa se kamelin selkärankaki kun liikaa kuormitetaan.hallitusten kaavailut ylimääräisestä bensiiniverosta pakolaisten elättämiseksi sai lopulta minutkin laittamaan viisumi hakemuksen

  2. Täytyypä turvautua veli venäläiseen jos noin on.

  3. Jos teitä – hyvät veljet – vaikka korpeaakin pakolaisten elättäminen verorahoilla niin kannattaako kuitenkaan välttämättä itse liittyä siihen veropakolaisten joukkoon, joka röijää poltto- ja nautintoaineet piikkilangan takaa?!

  4. Jussin kommenttiin on helppo yhtyä. En ole koskaan ymmärtänyt tätä rajantakaista poltto- ja nautintoaine rallia.
    Moni alan yritys on joutunut laittamaan pillit pussiin tämän takia.

    Miten helppoa ja nopeaa on ajaa lähimmälle huoltamolle ja tankata auto. Samoin jos haluaa ostaa miestä väkevämpää, menee Alkoon. Varmasti tietää mitä saa, niin polttoaineessa, kuin nautintoaineissa.

    Säästyy tuntien jonottamisilta, aika on rahaa.

  5. Täysin samaa mieltä edellisten Jussin ja Mikon kanssa.

  6. Eipä ”aika on rahaa” taida kelvata kiistattomaksi teesiksi. Jos näin olisi niin työttömät ja eläkeläiset vaurastuisivat ihan itsestään, aikaahan meillä on vaikka millä mitalla.
    Pidän täysin normaalina ja hyväksyttävänä sitä, että tämä Värtsilän ja lähialueiden kohderyhmä, miksei muutkin kustannustietoiset ihmiset, vaihtavat aikaansa esim. rajantakaisen polttoaineen hintaedun tuomaan hyötyyn. Tällä porukalla polttoainekustannukset eivät kelpaa verovähennykseksi kuten joillakin ammattiryhmillä, joten säästö näkyy heti kukkarossa. Turha tätä ”veropakoilua” on moralisoida.

  7. Ennenkuin kokonaan vedätte rajan kiinni niin miettikää sitä että sieltä toiselta puolelta tulee myös euroja meidän kauppoihin ja yrityksiin. Olisiko Kemiessä kahta ruokakauppaa jos ulkomaisia turisteja ei kävisi ostoksilla. Ja kuinka paljon raja työllistää Värtsilässä. On ihan jokaisen oma valinta käykö bensaa vanhasta Värtsilästä vaiko Tohmajärveltä. Veron maksamisen riemua riittää siitä huolimatta aivan varmasti niin että mitään veropakolaisen leimaa on turhaa lyödä oman autonsa tankkaajalle.

  8. tuo työllistäminen se onki mielenkiintonen asia.kun varuskunta lopetetaan säästösyistä ja samaan paikkaan perustetaan vastaanottokeskus se työllistää ja rikastuttaa elinkeino elämää.ilmeisesti varuskunta ei työllistä ja tue alueen elinkeino elämää ainakaan päättäjien mielestä.

  9. Se täällä onkin kai se suurin ongelma kun on paljon työttömiä ja eläkeläisiä, eli aikaa on mutta ei liiemmälti rahaa. Niin eiköhän se ole luonnolaki, että sitä tankataan sieltä mistä halvimmalla saa. Siinä olisikin päättäjillä mietinnän paikka, että tehtäisiin kuten Italiassa tehtiin, eräällä alueella ihmiset kävivät Slovenian puolella tankkaamassa ja ostoksilla. Niinpä he laskivat polttoaineen verotusta Italian puolella, jonka seurauksena tankkaaminen Slovenian puolella väheni ja tuo veron alennus muutenkin vilkastutti toimintaa kyseisellä alueella sinne tultiin myös muualta lähiseudulta tankkaamaan ja näin eurot jäivät kotimaahan.

  10. Tässä taloustilanteessa ei kyllä veroalet onnistu. Jos aikaa ja halua jonottaa naapuriin tankille niin var så god. Mutta älkäämme sitten välittäkö ja valittako kun palvelut ja työpaikat loppuvat täältä meiltä. Ei kesåturistit lähde tankille Venäjälle eikä pullan ostoon. Häviää loputkin turistit palvelujen myötä. Sekin on lie luonnonlaki. Mutta vapaus on valita. Ja toki valittaakin.

  11. Meillä tulisi olla tässä matkailutaseet, jolloin näkisimme, olemmeko
    voitolla vai tappiolla laajemmin mitattuna. Hiljaisempaa viime vuotta lukuun ottamatta
    Venäjältä Suomeen suuntautuvat ostosmatkalaiset jättivät tänne sievoisen
    summan euroja. Olen kuullut joiltakin yrittäjiltä, että venäläiset tuovat leivän
    pöytään.

    Nuo Venäjää kohtaan asetetut talouspakotteet oli kova isku Suomelle, mutta
    onneksi Japani vetää nyt korvaavasti esimerkiksi maitotuotteita.

    Jos nyt ajattelee pelkästään Venäjän tankilla käyvää asiakasta, jäähän siitä
    eurosta vielä puolet tänne kotimaankulutukseen.

    Emmehän me paheksu täällä Ruotsiin tai Viroon, emme edes kaukomaihin
    suuntautuvaa matkailua, jonne katoaa myös väistämättä eurojamme.

    Jos löytyisi joku keino, jolla saisimme ne todelliset veroparatiiseihin varansa
    vieneet ihmiset palauttamaan ne tänne kotimaahan, tämä lama loppuisi tähän
    paikkaan.

  12. Voisiko asiasta kärjistetysti vetää sellaisen johtopäätöksen, että ellei Värtsilässä olisi rajanylityspaikkaa, koko seutukunta olisi kertaluokkaa hiljaisempi, tiet nykyistäkin huonompia ja autiotalojen määrä nykyistä huomattavasti suurempi, molemmin puolin rajaa.

    On vaikeaa arvioida rajanylityspaikan taloudellista merkitystä euroissa Värtsilän ja Tohmajärven elinkeinoelämään, mutta lienee oikein väittää että sillä on ollut suuri merkitys, nimenomaan nettopositiivinen, vaikka negatiivisiakin piirteitä on varmasti ollut. Kun Parikkalan rajanylityspiste avautuu aikanaan se voi tuoda lisävalaistusta tähän asiaan kun etenkin suomeen tuleva matkustusvirta jakaantuu.

    Voisimmeko ajatella polttoaineturismia toisesta näkökulmasta. Kyseessähän on faktiseti energia. Naapurista saamme sitä tuplamäärän samaan hintaan. Tämä tuplaenergia on käytettävissä rajaseudun liikenteeseen; se lisää ihmisten välistä kanssakäymistä, luo mahdollisuuden käydä töissä kauempaakin kotoa, harrastusmatkat, jne. Sanoisin, että tämä lisää seutukunnan elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Sehän on positiivista, eikö vain?

  13. Pakotteet kohdistuvat johonkin muuhun jossakin muualla.

    Vastapakotteet ne vasta ovat meitä vastaan vastaisuudessakin.

  14. Työllistän mielummin itse rajan toisella puolella olevia ihmisiä kuin maksan jollekin järjestölle jonkinlaista kehitysapua. Siksi tarkkailemme Venäjällä. Suomen päättäjät haluavat edelleenkin pitää maatamme Euroopan mallimaana ja rahaa menee melkoisen arveluttaviinkin kohteisiin miljoona ellei jopa miljardi kaupalla. Kanssa käyminen ja kauppa suoraan rajan ihmisten kanssa on mielestäni varmempaa ”kehitysapua” kuin valtion tai jonkin järjestön kautta avustaminen. Ja niin kuin joku täällä sanoikin tulee myös Venäjältä valuuttaa Suomeen. Ruplan huono kurssi on tietysti tätä kauppaa heikentänyt. Tapaamani tavalliset venäläiset ovat olleet mukavia immeisiä. Samanlaisia kuin me täällä Suomessa. Kristityt ihmiset tuntuvat unohtavan kirkon opit rajalle. Hyvää tahdotaan suomalaisille, mutta sitten isänmaallisuuteen vedoten unohdetaan hyvät työt kanssa ihmisille rajan toisella puolella. Kaupan käynti rajan toisella puolella on nappikauppa kansantaloudellisesti, mutta tärkeää niille ihmisille jotka kaupalla hankkivat päivittäisen elantonsa. Eikä Keski-Karjalassa ole viime vuosina huoltoasemia lopettanut toimintaansa idän kaupan takia. Hyvät suhteet Venäjän kaltaisen suurvallan kansaan on mielestäni tärkeä asia. Ajattelumalli ” tuokaa rahanne meille, mutta me emme anna mitään teille” ei ole järkevää millään muotoa. Toimiva rajat ylittävä yhteistyö sen sijaan on. Ja ne jotka kirkkoon kuuluvat, muistakaa Paavalin opetukset rakkaudesta. Ei siinä rajoja saa silloin mittailla.

  15. Meidän Suomalaisten valtti on osata seurata aikaa ja olla pitkämielisiä sekä ystävällisiä. Me ollaan kuin kotikissa joka sietää aikapaljon, mutta rajaa ei kannata ylittää. Minun kotikissani Piki ”pikkunen kissa” on opettanut minulle missä on raja mitä ei kannata ylittää.

  16. Kotimaani ompi Suomi,
    Suomi, armas synnyinmaa.

  17. Entäs tämä suomen kuuluisin miljonääri Nalle palleroinen, Joka kaiken sai jo syntyessään. Tissistä päästyään sille tutitkin vissiisiin tarjottiin orjapalvelijoiden toimesta hopealautasilla.
    Joten kannattaa leiveillä ruotsin pakolaisena, ettei tarvitse suomen lamaan osallistua.
    Siinäpä meriittiä jo aluksi jolla saa ehkä taas kutsun Linnaan. Sille jos kelle linnankutsun lähettäjänä pitäis olla vankeinhoitolaitos.

  18. Kuten kommenteistakin näkyy, asia ei ole mustavalkoinen. Kommenttini 18.1 oli tarkoituksella osin provosoiva, koska halusin herättää keskustelua. Olen yrittänyt ja jokin muukin on yrittänyt viritellä tätä rajakauppaan liittyvää väittelyä silloin tällöin täällä Värtsissä, mutta varsin heikolla menestyksellä. Olen tyytyväinen, että ajatuksia ja mielipiteitä on nyt saatu kaiken kansan luettavaksi; toivottavasti saamme niitä vielä lisääkin.
    En tahdo moralisoida enkä tuomita ketään Venäjän tankkaajaa, kuuluuhan heitä omaankin ystäväpiiriini. Itse en ole asialle tietyistä syistä lämminnyt, mutta tietenkään en voi satavarmasti uhota että ”en koskaan missään tilanteessa”. Valitettavasti vuosien varrella vain on ollut pakko havaita siihen liittyviä tiettyjä kielteisiä lieveilmiöitä, jotka eivät ole ainakaan ns. pitkässä juoksussa meidän kenenkään etu!

  19. Olen hyvin vähän seurannut tätä rajakauppaa ja senkin vähän täällä Joensuun kaupoissa. Itse olen kärjistetysti sanoen kierrellyt kauppoja vertailemassa mistä saisin jonkun pikku tavaran vielä hiukan halvemmalla.. Minun laillani kierteli moni muukin suomalainen ”näyteikkunaostoksilla” liikkeestä toiseen. Se oli sitä aikaa, kun tuotekuvastot hinnastoineen eivät oleet vielä netissä. Eräässä rakennustarvikeliikkeessä oli venäläinen asiakas, joka kyseli erästä tuotetta ostaakseen. Taisi olla naulakko. Myyjä kyseli, että montako laitetaan.. Pari tuhatta olisi ollut tarvis..
    Ihan hävetti kun minäkin vain hintoja vertailin, mutta nämä naapurit ovat tulleet ostoksille. Samoin olen nähnyt kuinka itänaapurien autot ovat täältä pois lähtiessä kattoa myöten täynnä ostoksia ja ihmisiä, tankki kenties melkein tyhjä. Mutta kun suomalainen tulee rajakauppamatkalta Venäjältä niin auto taitaa olla melko tyhjä, tankki on vain täynnä. Niin että päivittäisen rajakaupan rahavirrat näyttävät kulkevan Suomeen päin.

  20. Eräs tuttavani, ikäluokkani edustaja, kertoi isänsä sanoneen kuolemaansa saakka, että Sortavala on suomalainen kaupunki, vaikka isäntä onkin vaihtunut. Kyllähän se näin onkin. Suomi on historiallisesti nuori valtio. Jo ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323 Suomen ydinalueet kuuluivat Ruotsiin. Eikä silloin puhuttu Ruotsi-Suomesta ( kuten alakoulun hissin kirjat opettaa..), eikä silloisen Suomen pääkaupunkina pidetty Turkua. Oli Ruotsin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi vakiintui Tukholma. Turusta tuli ikäänkuin itäisen maakunnan, Suomen , hallinnollisen keskus, kuten Joensuu on Pohjois-Krjalalle ja Kuopio Itä-Suomen läänille. Eli jos tarkkoja ollaan, niin kyllä se Helsinki on meidän ainoa pääkaupunki, tietysti Tukholman ja Pietarin ohella. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 niin rajat olivat yhä epäselvät. Tarton rauha 1920 toi Suomelle Petsamon ja näillä rajoilla mentiin parikymmentä vuotta. Sodat sitten muokkasivat rajat nykyisissä. Eli kovin nuoria on maamme rajat ja myöskin menestyksemme, vaikka näin itä-suomalaisittain ne kitkerältä tuntuvatkin. Entisenä isäntänä ja nykyisenä naapurina on kuitenkin Venäjä ( ja Ruosi ynnä Norja ja etelässä Viro), vaikka emme sitä välttämättä haluaisikaan. Eipä tuota naapuria voi minnekään siirtääkään. On mielestäni järkevää pitää hyvät suhteet kaikkiin naapureihin, myös Venäjään. Alueellisesti rajan molemmin puolin on syytä kehittää ihmisten hyvinvointia. Me voimme tukea sitä käymällä kauppaa venäläisten kanssa ihan ruohonjuuritasolla. Samalla teemme isänmaallisen teon pitämällä suhteet kunnossa naapureittemme kanssa ilman rauhaa tukien. Kun ruplan kurssi jälleen nousee tuovat venäläiset ostajat Suomeen rahaa enemmän kuin nyt. Ja kuten jo aiemmin sanoin, Venäjän Karjalan hyvinvointi on etu myös meille. Siitäkin huolimatta, että sotien jälkeen järjen oikeus olisi piirtänyt rajaviivan idemmäksi. Näillä kuitenkin mennään ja Karjalaa saamme sentään Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen melko vapaasti käydä katsomassa.

  21. Monesti panee ajattelemaan kun tutkimustuloksia tulee päivittäin mikä on epäterveellistä. En kyseen alaista tutkittua tietoa, mutta kuka on tutkinut mitä monipuolinen ruoka sekoitus elimistössä aiheuttaa. Voisin kuvitella, että jokainen murunen minkä suun sisään laittaa sisältää jonkin aineosan joka on epäterveellistä. Ei näitä kannata pohtia mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä. Tärkeintä on syödä ja olla onnellinen.

  22. nyt on ruvettu opettamaan karatea näille ns pakolaislapsukaisille veronmaksajien rahoilla.lystin maksaa opetus ja kulttuuriministeriö.suomalaisen se on vaan ite maksettava niin karate kun muutkin harrastukset

  23. Työllistämisnäkökulma on sinänsä mielenkiintoinen perustelu vieraan valtion puolella suoritettavaan kaupankäyntiin. Voihan tietysti olla olemassa näinkin solidaarisia ihmisiä, mutta rohkenen sitä kyllä varsin vahvasti epäillä. Luulen että jos polttoainetankillisen, kaljapatterin tai tupakkakartongin hinta olisi edes suunnilleen sama molemmin puolin rajaa niin kyllä siinä tämäkin mainittu jalouden ilmentymä olisi melkoisella koetuksella.

    En edes yritä olla vähäisintäkään vertaa mikään rajakaupan asiantuntija, mutta käsittääkseni venäläisten motiivina tuotteiden ja palvelujen ostoon Suomesta ei ole hinta vaan saatavuus. Huoltoasemia minäkään en tiedä Venäjä-tankkausten seurauksena lakkautetun; johtunee suurelta osin siitä että polttoaineen myyntikatteet ovat varsin mitättömät verrattuna kaikkeen muuhun sälään ja elintarvikkeisiin.

    Voiko siis todeta :Jos tekopyhä hurskastelu jätetään pois, niin halpa hintahan näille kaupoille pääsääntöisesti houkuttaa. Hinta on halpa, koska veron osuus on huomattavasti pienempi mutta mielestäni Suomi tarvitsee nämäkin veroeurot. Tiedän ja ymmärrän, että on ihmisiä joille tämä on oikeasti toimeentulokysymys, mutta mitä ihmettä rajajonossa tekevät hekin, joille se ei (välttämättä) sitä ole?!

    Kuka muuten osaisi uskottavasti selittää, miten ”tavallinen” venäjän raja-alueen ihminen konkreettisesti hyötyy tästä Suomesta tulevasta rahavirrasta?

  24. Tohmajärvellä oleva Nesteen huoltoaseman yrittäjä tekin konkurssin, olikohan vuonna 2014, en muista tarkkaan. Varmasti bensaralli itä-rajan taakse vaikutti jollain tavalla asiaan.
    Samalla yrittäjällä oli myös ravintola Väkä, sekin meni nurin. Onko nykyisin mitään toimintaa ravintolatiloissa? Huoltoasema kyllä toimii edelleen uuden yrittäjän voimin. Kysyin joskus käydessäni entisiltä työntekijöiltä, silloin yrittäjä asui Ruotsissa. Nykyistä tilannetta en tiedä, onko yrittäjä sama ja asuuko edelleen Ruotsissa.

    Surullista on katsoa myös entistä Nordean pankkitaloa. Mikä nykyisin lienee sen kohtalo, tietääkö joku siitä kertoa? Kaikki yritykset joutui siitä muuttamaan pois, koska venäläiseen omistajaan ei saatu yhteyttä. Toivottavasti kunta on saanut sen pakkolunastaa itselleen. Tästähän uutisoitiin ihan valtakunnallisesti. Näitä kiinteistöjä oli useita itä-rajan läheisyydessä. Riskit ovat suuret, tehdessä etenkin yrityskauppojan venäläisten kanssa.

    Ennen oli myös Matkahuolto ja samassa baari, missä voi odottaa busseja. Nykyisin vain taksikoppi nurkalla ja ihmiset odottaa ulkona. Paljon on palvelut huonontuneet Tohmajärvellä.

    Joku muu suurempi taho hyötyy Suomesta tulevasta rahavirrasta, kuin ”tavallinen” raja-alueen asukas. Se raha varmasti menee paikalliselle, jos ostat sankollisen kesällä marjoja paikalliselta asukkaalta.

  25. Ravintola Hekariin avasi ovet viime vuoden lopulla Tohmajärven Kemieen entisen Wäkän tiloihin.
    Koti-Karjala lehti on kirjoittanut asiasta
    6.11.15 .

  26. ei kuulu hennalan kasarmeilta enää laulu surullinen.siellähän on meno kun kabernaumissa konsanaan.loppu ainakin minun osalta spr.n kolehtihaaviloihin rahan laitto.kun aina puhutaan venäjän rajan kielteisitä vaikutuksista niin sama menohan tuo on sielläki.hajonneita perheitä ym,ym

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *