Historiaa
Wikipedia kertoo Kalevalan päivästä seuraavaa;
Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta. Päivä on virallinen liputuspäivä.
Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Myöhemmin Lönnrot kuitenkin julkaisi laajennetun laitoksen, niin sanotun Uuden Kalevalan vuonna 1849. Vaikka ennen vuotta 2000 helmikuun 24. – 28. päivien nimipäivät siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, on Kalevalan päivä aina ollut, myös karkausvuosina, 28. helmikuuta.
Henkilöhahmot: Aino • Joukahainen • Kalervo • Kullervo • Kyllikki • Lemminkäinen • Marjatta • Pohjolan emäntä (Louhi) • Pohjolan isäntä • Pohjolan tytär • Sampsa Pellervoinen • Seppo Ilmarinen • Tiera • Untamo • Väinämöinen
Yliluonnolliset olennot: Ahto • Antero Vipunen • Hiisi • Iku-Turso • Ilmatar • Kaleva • Mielikki • Nyyrikki • Tapio • Tuonelan emäntä • Tuonen poika • Tuonen tytti • Ukko • Vedenväki • Vellamo • Vetehinen
Eläinhahmot: Hiiden hirvi • Iso härkä • Kokko • Suomuhauki • Tuonen joutsen
Tapahtumia ja käsitteitä: Impilinna • Iso tammi • Kilpalaulanta • Kultaneito • Sammon ryöstö • Sampo • Tulikipuna • Väinämöisen haava • Väinämöisen kiellot • Väinämöisen tie • Yhdeksän sairautta
Kalevalan maantiede: Ahtola • Kalevalan maa (Väinölä) • Pohjola • Saari • Sarajas • Tuonela • Tuonelan virta • Vuojola
Kalevalainen runous: Kalevalamitta • Kantele • Luotteet • Runonlaulaja • Runonlaulajan kädet • Vienan runokylät
Käännöksiä, mukaelmia ja sisarteoksia: Kalevala suomeksi • Kalevipoeg • Kanteletar • Koirien Kalevala • Sammon salaisuus • Suomen kansan vanhat runot • Suur-Kalevala • Väinämöisen paluu
Filmatisointeja: Kalevala – Uusi aika • Rauta-aika • Sampo
Yhdistyksiä ja yhteisöjä: Helkanuorten liitto • Juminkeko-säätiö • Kalevalaisen Runokielen Seura • Kalevalaisten naisten liitto • Kalevala Koru • Kalevalaseura • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Muuta: Elias Lönnrotin muistomerkki • Kalevalakylä • Kalevala-muistomerkki • Kalevalan päivä • Kalevalatalo
Kalevalan päivää koululla
Tänä vuonna Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina. Niinpä perjantaisen päivänavauksen teemaksi Arja-ope oli valinnut Kalevalan päivän. Hän kertoi lyhyesti kansalliseepoksemme historiasta ja henkilöistä. Lisäksi erilaisia Kalevala-kirjoja oli esillä. Oppilaille tutuin lienee ollut Koirien Kalevala.
Tarkemmin tutustuimme yhteen Kalevalan tapahtumaan; Suuren tammen kaatoon. Meikäläinen luki lyhyen kalevalamittaisen runon aiheesta ja Arja oppilaineen esitti tammen kaadon: Arja oli kertoja ja tytöt olivat kuorossa, Väinämöinen myhäili tammen vieressä ja tammenkaataja saapui kirveen kanssa kaatamaan puuta. Eihän meidän tammi kovin suuri ja komea ollut, ei ”piättäny pilviä juoksemasta, päivää paistamasta tai kuuhueta kumottamasta”, mutta komeasti se tehtävänsä hoiti. Väinämöinen ”väiski-lakki” päässään epäili pienen miehen voimia tammen kaadossa, mutta parin napakan iskun jälkeen tammi kaatui. Nyt myhäili iloisesti vuorostaan pieni tammen kaataja.
Koko tarinan tammen kaadosta voit lukea Googlesta ´Suuren tammen kaato´.
Teksti ja kuvat: Vuokko Väänänen
Olipa koululla hienosti huomioitu Kalevalaa. Eikä oppilaat varmasti pitkästyneet. Kiitokset taas Vuokolle jutusta!
Taas Vuokolta mukavaa luettavaa koulultamme. Kiitos! Varmaankin noista koululaisista kasvaa kansalaisia, jotka muistavat nostaa lipun salkoon kalevalanpäivänä, ja muulloinkin kun on virallinen liputuspäivä. Tässä ”rajattomien mahdollisuuksien” kunnassa se olisi eräs keino kertoa, että Niiralasta on tultu Suomeen – ja paluumatkalla: tervetuloa takaisin.
Viimeinen runonlaulaja 92- vuotias Jussi Huovinen
Mihinpä nyt mie jouvan, mihinpä nyt mie jouvan.
Mene koivuksi norolle.
Pian nuo kotoiset koivut saunapuiksi pilkotahan,
riihipuiksi ripsotahan.