13 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 16

  1. Juhana Vartiainen on sitä mieltä, että maaseudulla ei saisi asua. ”Kolmantena heikkoutena pidän vähäistä kaupungistumista” (SK no 15) Hannu Hoskonen taitaa olla oikeassa, kun sanoo, että maaseutua ajetaan alas.
    Saadaankohan kaikki ihmiset ruotuun ja muutettua kaupunkiin?
    Tilojen isännät ja emännät asuisivat elementtikennoissaan ja ajaisivat aamuin, illoin tiluksiaan ja elukoitaan hoitamaan? Sudetkin saisivat mellastaa ihan vapaasti. Ei olisi pihapiirejä, joista niitä pitäisi poistaa. Kaupungissa voisi herätä korkeintaan lokkien kirkunaan tai pulujen kujerrukseen. Maaseudulle tehtäisiin elämysmatkoja kuulemaan linnun laulua ja haistelemaan raitista ilmaa. Jne. Kuka osaisi kuvitella lisää!

  2. Kehityssuunta näyttää pahalta maaseudulta katsottaessa.

    Näistä kylistä pilkkahinnalla myytävien talojen hinnalla ei saisi kummoista ”kämppää”
    kaupungista ostettua. Asumiskustannukset kallistuisivat väistämättä.

    Nyt näyttävät panostavan muutamiin kasvukeskuksiin, jonne raaka- aineet ja
    työvoima kuskataan muualta Suomesta.

    Taitaa se Paavo Väyrynen olla taas oikealla asialla! ( Sori tuo mainos)

  3. Kyllä edellä kerrotut kommentit ovat minunkin mielestä oikeansuuntaisia. Itsekin Kutsun kylältä lähteneenä ja nykyisin Kouvolan seudulla kiinteistönvälittäjänä toimivana olen huomannut maaseudun hiljentyneen. Kaikki alkoi 1960-luvun loppupuolelta kun muuan Mauno Koivisto oli pääministerinä ja puhuttiin ”voivuorista” ja pellot laitettiin pakettiin! Väkeä lähti meidänkin kyliltä Volvon tehtaille Ruotsiin ja sille tielleen jäivät. Nykyisin syrjäseutuja autioitetaan taidokkaasti liittämällä pakolla(kin) kuntia yhteen mukamas säästösyistä. Näin on käynyt juuri täällä Kouvolan seudulla missä Elimäen, Jaalan, Valkealan kunnat ja Kuusankosken ja Anjalankosken ”paperikaupungit” liitettiin vanhaan Kouvolaan. Kaikki palvelut häviävät reuna-alueilta ja palveluiden hakeminen jopa 60 km:n päästä kaupungin keskusta maksaa.
    Suomi on pieni maa ja vähän kansoitettu, kyllä täällä olisi sijaa maaseudullakin asua.

  4. Tuohon edelliseen kommenttiini liittyen sanon vielä, että pörssiyhtiöissä
    olisi varaa investoida ja työllistää, mutta sen sijaan laitetaan työntekijöitä
    pois. Siitä johdolle maksetaan.

    Kuulin Lieksassa käydessäni sikäläiseltä yritysjohtajalta, että heiltä
    kuljetuskustannukset Helsinkiin tulevat 5000 euroa halvemmaksi kuin
    vastaava lasti Riihimäeltä toimitettuna!?!

    ***
    Korviini on kantautunut sellainen huhu, että Pohjois- Karjalasta tulisi
    pilottihanke kuntamallille, jossa täällä olisi jatkossa vain yksi kunta.
    Kaikki kunnat olisivat samaa kuntaa.

    Mikä malli sitten toteutuu, se jää nähtäväksi.

  5. Koiviston 1. hallitus loi tosiaankin -60 luvun lopussa pellonvaraussopimuksen.Hallituksen kakkosmies oli muuan Johannes Virolainen ja maatalousministerinä puoluetoveri Martti Miettunen.
    Viljelijä sai korvauksen kun jätti koko peltopinta-alansa viljelemättä.Jos tehtiin lopullinen ratkaisu ja istutettiin pelloille metsää korvaus oli tuplamääräinen ja kesti 15 vuotta.

    Surullista maatalouspolitiikkaa.Se oli myös henkinen isku koko maaseudun väestölle ja kiihdytti maaltamuuttoa.
    Samassa yhteydessähän perustettiin MYEL eli maatalousyrittäjien eläkejärjestelä.
    Eli pienviljelijöille jotka olivat sodan jälkeen peltotilkkunsa raivanneet osoitettiin nyt näin että pois sieltä syrjäkyliltä kaupunkiin tai ainakin kirkonkylälle terveyskeskuksen viereen asumaan.

    Sama on meininki EU Suomessakin.Ihmiset pitäisi saada taajamiin.Kaikki palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaammin kun tehdään terveyspalvelutkin isosti liukuhihnalla.Robottien huudellessa ohjeita käytävillä.

    Meneekö maatalous tosiaan siihen että viljelijät asuvat taajamissa ja käyvät tiloillaan eli jonkinmoisissa tuotantokeskuksissa töissä kymmenien kilometrien päästä??

    Ajattelin tässä esimerkiksi Rajamiesten töitä.Minun lapsuudessani Rajamiesten piti asua kohtuullisen matkan päässä vartiosta mahdollisten ”ylitöiden”vuoksi.
    Nyt taitaa Niiralan vartion väki asua pääsääntöisesti Joensuussa tai muualla taajamissa ja käydä vain töissä Värtsilässä?

  6. Kaustajärveltä Kemienmäen palveluihin varsin lyhyt matka. Talossa on sähköt, puulla lämmittämisen mahdollisuus. Vesi tulee kaivosta ja menee lain edellyttämllä tavalla imeytyskenttään. Kompostointi toimii. Tv ja radio, läppäri ja tabletti jne. Täällä on elämisen edellytykset niinkuin kirkonkylässä. Ja rauha ja luonto. Tietysti voi käydä samalla tavalla kuin kerrostalon ikäihmiselle, että on siirryttävä palvelutaloon joskus. Maaseudun uudelleen löytäminen! On haaste suomalaisille.

  7. Jatkan hiukan samaa mitä Jore aloitti, nimittäin rajamiesten matkoista. Silloin 70 luvun seutuun vaikutti siltä, että jos joku rajaupseeri tai toimiupseeri alkoi rakentaa taloa niin kohta tuli siirto jonnekin mahdollisimman kauas. En tiedä mikä rangaistus se oli, mutta siltä vaikutti.

    Ja kun työpaikka oli rajalla ja rakensi esimerkiksi Lieksan keskustaan niin kannatti asua siellä keskustassa. Sai verovähennystä matkoista. Mutta jos olisi asunut vartiolla ja käynyt rakentamassa kaupungissa niin ei olisi saanut verovähennystä.

  8. Nythän Tohmajärvellä on olemassa oikein turisti
    pyydys!!
    Ei tarvitse mennä enää rajan taakse , pääsee
    ilman passia ja viisumia kun vaan mainokset lehtiin
    ja käyttäen apuna myös suusta suuhun menetelmää.
    Tuo aseman seutu ei ainakaan ole Plussaa kunnan
    maineelle. Se osoittanee ,että on pidetty silmät kiinni
    virkamies johdossa myös Kh ja Valtuustossa.Uskoisin
    että alueen asukkaat ovat myös tyytymättömiä ?
    ja ovat jo varmasti kirjelmöineet asian tiimoilta.
    kuntaan päin.

  9. Ilmari on oikeassa, huonoa mainosta kunnalle. Kyllä tämä osoittaa päättäjiltä välinpitämättömyyttä. Eikä häpeätahra ole pelkästään asemanseutu, vaan keskellä kylää entinen Nordean kiinteistö rapistuu. Varmasti päättäjät miettii, miksi piti kiinteistö myydä Venäläisille? Omistajaa ei tavoiteta, pakkolunastus takaisin kunnalle ei ole niin yksinkertaista. Kunnalle on tainnut tulla tästä kuluja enemmän, mitä he saivat myydessään.

    Tämä kiinteistöjen myynti Venäläisille, ei ole yksin Tohmajärven ongelma. Tänään on uutisoitu myös Savonlinnan seudulla olevista myydyistä tonteista ja kiinteistöistä. Omistajat on täälläkin teillä tietymättömillä. Osa tonteista on aloitettu rakentaa, mutta ne on jäänyt kesken. Omistajien yhteystietoja heillä ei ole, keihin on kukaan ei vastaa.

    Nyt kaupakäyntiä on muutettu, yhteystiedoissa pitää olla myös suomalainen yhteyshenkilö. Miksi näin ei ole ollut aiemmin? Vahingosta viisastutaan. Jokainen voi tahollaan miettiä, onko kaupanteko rahanpesua, vai mitä?

  10. Nin se vain on, jotta ennen puolikarkeatvehnäjauhotkin olivat puolikarkeampia kuin nykyjään. Itketään vain menneitä muistellen, kun aikaa menee niin tämkin aika on vanhaa hyvää aikaa.

  11. Tässä meidän lähellä muutama vuosi sitten jokuset mökkikaupat
    peruuntuivat venäläisostajien kanssa siitä syystä, koska presidentti
    Putin oli kiristänyt valuutan maastaviennin ehtoja. Muistaakseni olisivat
    ostaneet useamman vierekkäisen mökin. Ehkä sillä selittyy aloitettujen
    rakennusten keskenjäänti? En tiedä.

  12. Maaltamuutto 60-70 luvuilla oli pakonsanelema, kun suuret ikäluokat tulivat aikuis ikäisiksi. Aikuistuvia nuoria oli pienillä viljelytiloilla paljon. Pieni perhe oli nelilapsinen, kun useassa perheessä lapsia oli 6-12. Kotitarve viljely ja pienet viljelykset oli tullut silloin finaaliin. Alettiin suosia suuria tuontanto yksiköitä. Etelä-Suomessa ja Ruotsissa oli töitä tarjolla aikuistuville nuorille. Nuoret katsovat aina tulevaisuuteen ja ovat kuten kotikissamme. Sopeutuvat nopeasti, kun olo suhteet ovat suotuisat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *