Norppakamera

wwf.fi sivulla on katsottavissa NORPPALIVE kamera lähetystä. Kamera on asennettu toukokuun ajaksi paikkaan, jossa saimaannorpan on usein nähty lepäilevän.

Mukavaa seurattavaa. Hienosti norpan väritys sulautuu rantakivikkoon.

Kuva wwf.fi Norppalive sivulta

Wikipediasta poimittua faktaa Saimaannorpasta:

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa.

Se on relikti, joka jäi saarroksiin Saimaalle viimeisimmän jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena noin 8 000 vuotta sitten. Alalaji on tämän jälkeen sopeutunut elämään makean veden olosuhteissa, ja se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.

Saimaannorppa on 130–145 senttimetriä pitkä ja 50–90 kilogramman painoinen. Aikuinen yksilö on tummanharmaa, ja sillä on selkeitä vaaleita rengaskuvioita. Poikaset, eli kuutit, ovat muista norpan alalajeista poiketen harmaita. Parhaiten saimaannorpan erottaa muista alalajeista päänmuodosta: saimaannorpalla on suhteellisesti levein kallo ja lyhyin kuono.

Saimaannorppa on sopeutunut hyvin vesielämään, ja maalla se käy lähinnä vierailemassa. Sitä pidetään paikkauskollisena, vaikka tutkimuksissa on havaittu myös laajoja liikkeitä. Talvisin saimaannorpat joutuvat kaivamaan hengitysaukkoja jäähän. Jäänlähdön jälkeen ne nousevat rantakiville karvanvaihtoon. Ravinnokseen saimaannorpat käyttävät pieniä parvikaloja, 90 prosenttia ruokavaliosta koostuu ahvenesta, särjestä, muikusta, kuoreesta ja kiiskestä. Saimaannorppa tulee sukukypsäksi 4–7-vuotiaana, ja kiima-aika on kevättalvella. Naaras synnyttää yhden poikasen helmi–maaliskuussa lumikinokseen kaivettuun pesään, joka tarjoaa vastasyntyneelle suojaa. Poikanen vieroitetaan 2–2,5 kuukauden ikäisenä.
Saimaannorppa luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuonna 2015 saimaannorppia arvioitiin olevan noin 320 yksilöä. Vaikka lukumäärä on kasvussa, määrä on niin pieni, että satunnaisvaihtelu voi romahduttaa kannan.

Saimaannorppa on nykyään rauhoitettu, mutta siitä maksettiin tapporahaa vielä 1940-luvulla. Tämänkin jälkeen saimaannorppaa pidettiin pitkään vahinkoeläimenä, kunnes 1970- ja 1980-lukujen asennemuutos nosti sen asemaa. Tähän oli osaltaan vaikuttamassa myös Juha Vainion kappale ”Vanhojapoikia viiksekkäitä”. Saimaannorpasta on tullut tämän jälkeen suomalaisen luonnonsuojelun tunnusmerkki ja Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.

Share

5 comments for “Norppakamera

  1. Vanhoja poikia viiksekkäitä
    7.5.2016 at 13:37

    Juha ”Watt” Vainio – Vanhojapoikia viiksekkäitä
    https://www.youtube.com/watch?v=M9x52lMMk1g

  2. esko tarvainen
    10.5.2016 at 19:24

    Meillä äitienpäivän aattona oli lapsen-lapsemme kylässä ja avasimme sivun missä Norppaa voi seurata livenä. Tyttäreni lapset olivat innoissaan katsoen Norpan itseään raaputusta odottaen milloin se Saimaaseen sukeltaa. Lapset pettyivät kun norppa nautti auringosta omalla kotikivellä, yhdessä tulimme että autingonotto vaatii omanaikansa ja sen päättää kivellä kellottaja.

  3. Eira V
    8.5.2018 at 11:19

    WWF:n saimaannorppa livekamera on avattu tänään.

    Leppoisia hetkiä Norppaliven parissa! http://luontolive.wwf.fi/

  4. Reino A
    8.5.2018 at 17:48

    Itse olen seuraillut Eestin pesäkameroita osoitteessa: pontu.eenet.ee. Siellä on merikotka ,mustahaikara , harmaahaikarat, kalasääski, hyljeranta, kauriiden ja ilvesten paikkoja sekä metson soidinympäristö.

  5. Mikko Immonen
    8.5.2018 at 20:24

    Tässä suora linkki Eestin pesäkameroihin

    http://pontu.eenet.ee/

    Katselkaa aamuisin Metsis kameraa, siellä metsot on soitimella. Eräänä aamuna näin kaksi metsoa ajoivat toisiaan takaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *