Värtsilän poika, Ville Kivivuori, kävi pitämässä konsertinhollantilaisen Hans Loddersin kanssa. Kauniisti soi sello ja viulu Tohmajärven seurakuntasalissa. Sen akustiikka teki oikeutta soittimille.
Kuultiin taattua musiikkia Bachilta ja Beethovenilta. Esitykset sujuivat soljuen, kun niitä antaumuksella esitettiin. Mutta sitten se Lutoslavski!
En ollut moista säveltäjää tiennyt olleen olemassakaan. Ensivaikutelma oli, että taitaa olla aikamoinen velikulta. Olin kuulevinani musiikissa huumoria, jopa pilailua. Lienenkö oikeassa, mutta tuo musiikin hauskuus oli mielestäni tarttunut myös soittajiin. Hyvin ”jammailivat pojat” yhteen, vaikkei kappale ehkä ollut kaikkein helpoimmasta päästä. Iloinen hymy urakan päätteeksi oli paikallaan. Konsertissa kuultu musiikki ei ole minulle sitä kaikkein tutuinta. Sen verran se kuitenkin osui ja upposi minuun ja koko kuulijakuntaan, että ylimääräisettä eivät soittajat selvinneet. Toteankin vain, että kun oikein hyvin on taito hyppysissä, kaikki näyttää niin helpolle.
Yleisöstä suuren osan oli helteinen kesäilta ilmeisesti houkutellut rannoille. Niitä jotka tulivat, hellittiin kuitenkin vielä kotona leivotuilla pullilla, sämpylöillä ja kahveilla. Eikä kenelläkään näyttänyt olevan kiirettä rannoille.
Irene Peuhkurinen
Olen Irenen kanssa samaa mieltä konsertista.Upeaa soitantaa! Suuret kiitokset Ville ja Hans sekä Kivivuoren perhe!
Kiitokset teille, Irene ja Sirkka! Konsertista jäi kyllä meillekin tosi hyvä mieli. Kannatti järjestää! Olet ihan oikeassa, Irene! Minustakin Lutoslawskin sävellys oli leikkisä ja jopa ilkikurinen kappale, hymyilytti ihan. Etukäteen suhtauduin hänen nimeensä vähän ennakkoluuloisesti, kun luulin, että kaikki hänen säveltämänsä on vaikeatajuista, mutta olin väärässä, onneksi.
Sama konsertti on kuultavissa Utran kirkossa tasan kahden viikon päästä eli 12.6.2016 iltamusiikkina.