Kuva-aarteita

Karhumäen asema

Karhumäen asema

Äänislinnan asema

Äänislinnan asema

asema

Osaisiko joku lukijoista nimetä tämän rakennuksen?

Kuvat: Maija Hakala

5 comments for “Kuva-aarteita

  1. Maija kyselee tietoja tuosta viimeisestä kuvasta. Samaa oli yksi kommentoija kysellyt Kankaalan Pekalta luettuaan hänen juttunsa ”kohdassa” Hauskaa Juhannusta. Kun ei Pekkakaan oikein jäljittänyt tuota kuvan rakennusta, pistän minäkin oman ehdotukseni. Googlettamalla löysin lisää kuvia tuosta kohteesta, ensin ajattelin sen olevan Äänislinnan rautaieasema ”toiselta puolelta”, mutta ei se oikein passaa. Mutta kun kuvassa on (?) Stalinin patsas ja vielä myöskin kasvokuvia hänestä (ei tässä näy, mutta joissain toisisssa, mitä löysin) ja rakennuksen toisella puolella on useita lipputankoja, voisi kuvitella, että se on joku hallintorakennus. Ja onko niin, että tuota rakennusta patsaineen ei enää ole? Tietystä syystä. Ken tietää, tai luulee tietävänsä, kertonee..

  2. Tuo kolmas (alin) kuva esittää puhujakoroketta.

    Se sijaitsi Petroskoissa, kun joukkomme saapuivat kaupunkiin lokakuussa 1941. Sen tarkka paikka ei ole vielä selvillä, mutta ilmeisesti se ei sijainut Hallintoaukiolla (eli siellä, missä on Leninin patsas) eikä Teatteriaukiolla (eli siellä, missä on Kirovin patsas).

    Tuo puhujakoroke on saattanut sijaita jossain siellä, missä on nykyinen Kaupungintalo ja Avioliittopalatsi (vaaleanpunainen rakennus) tai sitten esim. Hotelli Pohjolan seutuvilla kadun varressa tai sitten ihan jossain muualla kaupungin keskustan alueella. Hakua jatketaan. Ehkä jossain kirjallisessa lähteessä kuvataan paikka? O. Paavolainen? Joku muu?

    Asiaa voisi kysyä Petroskoin kaupunkimuseosta.

    Nykyään rakennelmasta ei ole mitään merkkejä jäljellä.

    Lisää puhujakorokkeen kuvia saa esiin, kun laittaa Googleen hakusanoiksi ”Äänislinna puhujakoroke”.

  3. Em. linkin kuvan kuvatekstissä sanotaan puhujakorokkeen sijainneen Kirovin aukiolla (= Vapauden aukio = Teatteriaukio), eli siellä, missä on Sergei Kirovin patsas. Pidettäköön tätä tosiseikkana.

    1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta, ja niinpä hän murhautti Kirovin Leningradissa vuonna 1934. Mutta silti Kirovin patsas muotoiltiin Petroskoihin. Venäjällä moni asia perustuu hämäykseen. Patsaan paljastustilaisuus oli 12.12.1936.

  4. Entiseltä puhujakorokkeelta parikymmentä kilometriä Petroskoista etelään maantien varressa on Krasnyi Bor. Se oli Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka. Vainot käynnistettiin Kirovin murhan myötä.

    Neuvostoliitto alkoi käydä likaista sotaa omia kansalaisiaan ja vähemmistöjään kohtaan.

    Kymmenettuhannet kyyditettiin joukkoteloituspaikoille. Heidät teloitettiin hautojen äärillä niska- tai otsalaukauksilla. Sitten ruumiit vaan potkaistiin kuoppaan toisten ruumiiden joukkoon – ja sillä hyvä.

    Suuri maa, suuret kuopat ja lukemattomat määrät uhreja.

    Neuvostoliitto tappoi suuren määrän esimerkiksi uuden maan rakentajiksi tulleita ulkomaalaisia ja Karjalan suomalaisia miehiä ja naisia. Heidät katsottiin kansanvihollisiksi, pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan.

    Pidätykseen ja tuomitsemiseen oikeuttava Neuvosto-Venäjän laki on sellainen sisällöltään, että siihen voi vedota kaikkien kidutettavien ja tapettavien syyllistyneen. Rikoslain 58. pykälän mukaan tuomion saattoi saada kuka tahansa, milloin tahansa ja mistä vain.

    Erityisesti Neuvosto-Karjalaan muuttaneiden amerikansuomalaisten tyly kohtalo ”uudessa sosialismin ihmemaassa” on lähialuehistoriamme traagisin episodi. Mutta myös muut itämerensuomalaiset joutuivat yleisen etnisen puhdistuksen uhreiksi; menettivät henkensä tai joutuivat vankileirien saaristoon, Gulag-järjestelmän ojennustyöleireille.

    * Krasnyi Bor, Punainen kangas (Красный бор):
    http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *