Kesäloma on lusittu tältä vuodelta ja pitäisi laittaa taas sorvi käyntiin.Ruosteessa tuntuu olevan kuin Suomi neidon talous.Tosin nythän meillä on valoa tunnelin päässä kun rakennusteollisuus pyörii ja puunjalostuotteet kelpaavat taas maailmalle.Kyllä se tästä:)
Loma oli kaikinpuolin onnistunut ja rentouttava.Pää on niin tyhjä että korvasta korvaan virtaava ilma vinkuu kuin Tammikuinen viima ladon nurkalla.Vaikka tyhjä se taitaa olla muulloinkin kuin loman jälkeen.Pää meinaan.
Loman kohokohtia oli ravustus ja ravustus.Ja Värtsilä päivät!
Lämmin kiitos Jaatisen Matille ja tietysti kaikille muillekin päivien puuhahenkilöille.Värtsilä päivien tunnelma on ainutlaatuinen.
Onnittelut uusille takojille.Oli kiva nähdä Pate face to face.Tuli ihan Värtsilän koulun kevätjuhlat -60 luvulta mieleen.Silloin meillä kummallakin oli kulmahousut jalassa.Nyt vaan takojalla,Juhlakalulla.Pitäkää ahjo kuumana niin tullaan taas ensi vuonna katsomoon.
Hotelli Joki on erinomainen yöpymispaikka.Henkilökunta on ystävällinen ja kaikki toimii.Harvassa hotellissa saa huoneensa takapihalla istuskella ilta-auringossa ja ihailla hiljaa virtaavaa jokea!
Värtsilän matkaani kuului myös tummempia tunteita kuten tietty elämään kuuluukin.Lapsuuden kotini oli taiottu pois.
Rajavartiosto pitää nurkkansa kunnossa.Muistot on kuitenkin tallessa.
Rajalla rytisee taas ensi lauantaina 13.8.Toivottavasti sää suosii ja kauppa käy.Joko parin vuoden kuluttua voi tulla ostamaan Wärtsilän mustaa?
Olishan ollut kiva rupatella kanssasi Värtsiläpäivillä, vaan kun en siipirikkona lintusena nähnyt Sinua. Vaan olisinkohan tuntenutkaa, eikä herra Alzheimerkaan osoittanut Sinua sormellaan. Ehkä sitten ensi kesänä!?
Wärtsilän mustasta. Perunoita on eri paikoissa kasvamassa tarkoituksena saada aikaan kunnon perunakanta, niin että voidaan aloittaa tuotanto myyntiä varten. Tehtävä on ollut aika vaikea, hidas ja tutkimusta vaativa. Kotiseutyhdistys on kuitenkin edennyt maalia kohti. Ensi kesänä Esko Nylander ammattitaidollaan alkaa tyottaa Wärtsilän mustaa myyntiä varten. Tietysti siihenkin tarvitaan aikaa ja sinnikkyyttä.
– Me muut asiasta kiinnostuneet kasvatamme mustaa herrastusmielessä. Minullakin on penkki kasvimaassa ja kolme mukulaa – viime kesän tavoin – kappelin seinustalla. Myös kirkon pihassa on kolme mukulaa. – Tässä on symboliikkaa. Me olemme ja tulemme aina olemaan Pyhän Kolminaisuuden varassa. Hänen tahtonsa on, että viljelemme ja varjelemme maata.
Uskon, että valkokukkainen maatiaisperuna Wärtsilän musta juurtuu kotiseudulleen, kun on palannutkin takaisin tynkä-Värtsilään eli Värtsilän pitäjään Tohmajärven kunnassa, Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uskon myös, että kirkkomme korjataan. Seurakunta on ryhtynytkin toimeen. Mutta Kotiseutyhdistyksen apu on edelleen tarpeen. – Uskon myös, että Värtsilän Myllymuseo kuntoutuu ja tarjoaa uusille sukupolville tietoa, miten isovanhemmat tekivät työtään tai laittoivat ruokasanoikoina pöytään. Myllymuseo on nyt Kotiseutyhdistyksen aktuelli tehtävä.
Myllymuseoon voi tutustua netin kautta. Yhteys löytyy vartsi.net kautta.
Nyt panen savusaunan lämpiämään. Tikan Oiva ja Pertti kävivät korjaamassa kiukaan. Itse kun en nyt voi kiviä nostella, en vaikka lehden toimittaja muutama vuosi sitten väitti, että olen kiviin hurahtanut.
Lomat loppuu, koulut alkaa…..
Minäkin bongailin Värtsin väkeä Värtsiläpäivillä.
Muutama kävikin esittäytymässä Kaustajärvi-
kirjakojussamme.
Nyt vaan tässä odottelen Joren – kuten monen muunkin
mainion kynäniekan – kirjoituksia.
Minäkin tässä vähän kommentoin Värtsilä päivää. Meillä oli motiivina päivään menossa saada niitä Kososen vanhan emännän sultsinoita ja lettuja. Pettymys olikin kun niitä ei ollutkaan tarjolla. Tänään tapasin sultsinantekijän . Hän ilmoitti että ensi lauantain ryssäyksessä niitä taas tarjoillaan. Sinne!
Mitä, oliko Jore Värtsilässä eikä nähty vaikka olin juhla-alueella koko päivän, ja illankin. Niin käy kun yrittää olla yhtä aikaa joka paikassa.
Hyvä kuulla että yhteinen rakkautemme Wärtsilän musta kasvaa ja voi hyvin kotipitäjänsä mullissa 🙂
Minä pääsin Värtsilä päiville vasta iltapäivällä ja sen vuoksi jäi monta kohtaamista ja rupattelutuokiota odottamaan ensi vuotta.
Puusilmä kun olen niin en ehtinyt nähdä Kaustan kirjakojua.No täytyy aiottu tilaus tehdä netin kautta.
Alpon kyllä ehdin nähdä mutten saanut kiinni,on sillä niin vikkelät jalat 🙂 Erkille voimia ja pikaista paranemista käden kanssa.
Värtsilän ”rautanaiselle” – Eiralle – nimipäiväonnittelut! Vaikka olet Nurkkalan pomo, et ole jäänyt nurkkaan norkoilemaan, vaan – kyllähän sen kaikki tietävät tässä siitä kertamatta – annat aikaasi ja kykyjäsi Värtsilän hyväksi. Spashibo balshoi!!!
Täytyy tässä tunnustaa, että olin jo yhden miehen
kimpussa ja kyselin onko hän Jore? Ei ollut.
Sellainen pitkä takatukka hämäsi. Alpoaatoksen
kohtasin pikaisesti, ja kuten jo aiemminkin mainitsin,
monta muutakin Värtsistä tuttua.
Mukava kuulla, että olet kiinnostunut Kaustajärvi-kirjasta.
Sillä onkin jo tällä hetkellä 154 ennakkotilausta.
Minä aina ajattelija kerron aina tarinani ilmoille ihmisille. Tarinani ei aina ole ihmisten mieleen, mutta monesti se kohtaa ystävän. Tarinani ovat kansanperitöä hakemista jota pitää säilyttää. Monta vuosikymmentä on jäänyt Suomen historiassa ilman ihmisten kuulemista syrjäseudulla.
Kesäloma on lusittu tältä vuodelta ja pitäisi laittaa taas sorvi käyntiin.Ruosteessa tuntuu olevan kuin Suomi neidon talous.Tosin nythän meillä on valoa tunnelin päässä kun rakennusteollisuus pyörii ja puunjalostuotteet kelpaavat taas maailmalle.Kyllä se tästä:)
Loma oli kaikinpuolin onnistunut ja rentouttava.Pää on niin tyhjä että korvasta korvaan virtaava ilma vinkuu kuin Tammikuinen viima ladon nurkalla.Vaikka tyhjä se taitaa olla muulloinkin kuin loman jälkeen.Pää meinaan.
Loman kohokohtia oli ravustus ja ravustus.Ja Värtsilä päivät!
Lämmin kiitos Jaatisen Matille ja tietysti kaikille muillekin päivien puuhahenkilöille.Värtsilä päivien tunnelma on ainutlaatuinen.
Onnittelut uusille takojille.Oli kiva nähdä Pate face to face.Tuli ihan Värtsilän koulun kevätjuhlat -60 luvulta mieleen.Silloin meillä kummallakin oli kulmahousut jalassa.Nyt vaan takojalla,Juhlakalulla.Pitäkää ahjo kuumana niin tullaan taas ensi vuonna katsomoon.
Hotelli Joki on erinomainen yöpymispaikka.Henkilökunta on ystävällinen ja kaikki toimii.Harvassa hotellissa saa huoneensa takapihalla istuskella ilta-auringossa ja ihailla hiljaa virtaavaa jokea!
Värtsilän matkaani kuului myös tummempia tunteita kuten tietty elämään kuuluukin.Lapsuuden kotini oli taiottu pois.
Rajavartiosto pitää nurkkansa kunnossa.Muistot on kuitenkin tallessa.
Rajalla rytisee taas ensi lauantaina 13.8.Toivottavasti sää suosii ja kauppa käy.Joko parin vuoden kuluttua voi tulla ostamaan Wärtsilän mustaa?
Olishan ollut kiva rupatella kanssasi Värtsiläpäivillä, vaan kun en siipirikkona lintusena nähnyt Sinua. Vaan olisinkohan tuntenutkaa, eikä herra Alzheimerkaan osoittanut Sinua sormellaan. Ehkä sitten ensi kesänä!?
Wärtsilän mustasta. Perunoita on eri paikoissa kasvamassa tarkoituksena saada aikaan kunnon perunakanta, niin että voidaan aloittaa tuotanto myyntiä varten. Tehtävä on ollut aika vaikea, hidas ja tutkimusta vaativa. Kotiseutyhdistys on kuitenkin edennyt maalia kohti. Ensi kesänä Esko Nylander ammattitaidollaan alkaa tyottaa Wärtsilän mustaa myyntiä varten. Tietysti siihenkin tarvitaan aikaa ja sinnikkyyttä.
– Me muut asiasta kiinnostuneet kasvatamme mustaa herrastusmielessä. Minullakin on penkki kasvimaassa ja kolme mukulaa – viime kesän tavoin – kappelin seinustalla. Myös kirkon pihassa on kolme mukulaa. – Tässä on symboliikkaa. Me olemme ja tulemme aina olemaan Pyhän Kolminaisuuden varassa. Hänen tahtonsa on, että viljelemme ja varjelemme maata.
Uskon, että valkokukkainen maatiaisperuna Wärtsilän musta juurtuu kotiseudulleen, kun on palannutkin takaisin tynkä-Värtsilään eli Värtsilän pitäjään Tohmajärven kunnassa, Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uskon myös, että kirkkomme korjataan. Seurakunta on ryhtynytkin toimeen. Mutta Kotiseutyhdistyksen apu on edelleen tarpeen. – Uskon myös, että Värtsilän Myllymuseo kuntoutuu ja tarjoaa uusille sukupolville tietoa, miten isovanhemmat tekivät työtään tai laittoivat ruokasanoikoina pöytään. Myllymuseo on nyt Kotiseutyhdistyksen aktuelli tehtävä.
Myllymuseoon voi tutustua netin kautta. Yhteys löytyy vartsi.net kautta.
Nyt panen savusaunan lämpiämään. Tikan Oiva ja Pertti kävivät korjaamassa kiukaan. Itse kun en nyt voi kiviä nostella, en vaikka lehden toimittaja muutama vuosi sitten väitti, että olen kiviin hurahtanut.
Lomat loppuu, koulut alkaa…..
Minäkin bongailin Värtsin väkeä Värtsiläpäivillä.
Muutama kävikin esittäytymässä Kaustajärvi-
kirjakojussamme.
Nyt vaan tässä odottelen Joren – kuten monen muunkin
mainion kynäniekan – kirjoituksia.
Minäkin tässä vähän kommentoin Värtsilä päivää. Meillä oli motiivina päivään menossa saada niitä Kososen vanhan emännän sultsinoita ja lettuja. Pettymys olikin kun niitä ei ollutkaan tarjolla. Tänään tapasin sultsinantekijän . Hän ilmoitti että ensi lauantain ryssäyksessä niitä taas tarjoillaan. Sinne!
Mitä, oliko Jore Värtsilässä eikä nähty vaikka olin juhla-alueella koko päivän, ja illankin. Niin käy kun yrittää olla yhtä aikaa joka paikassa.
Hyvä kuulla että yhteinen rakkautemme Wärtsilän musta kasvaa ja voi hyvin kotipitäjänsä mullissa 🙂
Minä pääsin Värtsilä päiville vasta iltapäivällä ja sen vuoksi jäi monta kohtaamista ja rupattelutuokiota odottamaan ensi vuotta.
Puusilmä kun olen niin en ehtinyt nähdä Kaustan kirjakojua.No täytyy aiottu tilaus tehdä netin kautta.
Alpon kyllä ehdin nähdä mutten saanut kiinni,on sillä niin vikkelät jalat 🙂 Erkille voimia ja pikaista paranemista käden kanssa.
Värtsilän ”rautanaiselle” – Eiralle – nimipäiväonnittelut! Vaikka olet Nurkkalan pomo, et ole jäänyt nurkkaan norkoilemaan, vaan – kyllähän sen kaikki tietävät tässä siitä kertamatta – annat aikaasi ja kykyjäsi Värtsilän hyväksi. Spashibo balshoi!!!
Täytyy tässä tunnustaa, että olin jo yhden miehen
kimpussa ja kyselin onko hän Jore? Ei ollut.
Sellainen pitkä takatukka hämäsi. Alpoaatoksen
kohtasin pikaisesti, ja kuten jo aiemminkin mainitsin,
monta muutakin Värtsistä tuttua.
Mukava kuulla, että olet kiinnostunut Kaustajärvi-kirjasta.
Sillä onkin jo tällä hetkellä 154 ennakkotilausta.
Minä aina ajattelija kerron aina tarinani ilmoille ihmisille. Tarinani ei aina ole ihmisten mieleen, mutta monesti se kohtaa ystävän. Tarinani ovat kansanperitöä hakemista jota pitää säilyttää. Monta vuosikymmentä on jäänyt Suomen historiassa ilman ihmisten kuulemista syrjäseudulla.