Jarlan huumoria

Jarlan muistelmia ja uudet Finget
Verbaalihubaa ja elämänkertaa
Kun Rivo Riitta hullulle puuroa tarjosi

Pertti Jarla: Jäätävä spede, sarjakuvalliset muistelmat,Like 2015
Pertti Jarla: Fingerpori 9, Arktinen Banaani 2016

jtv_spede-jarla_pertti-33178569-frntl1fingerpori9.1

Sarjakuvataiteilijan elämässä on sattunut yhtä ja toista mielenkiintoista. Elämänkerraksi Jäätävää spedeä ei voi kuitenkaan sanoa, vaan kavalkadiksi jutuista, jotka ovat
jääneet mieleen. Armeija-ajalta niitä onkin jäänyt tajuntaan
melkoisesti. Niinpä nuorukainen kantaa radiolähetintä ja
kun tullaan ammusvarastolle, jonne on murtauduttu, pitäisi
lähettää hätäviesti, mutta pahuksen ”venttiseiska” ei tietysti
toimi. Niinpä mennään pääkallonpaikalle tekemään ilmoitusta, jossa otsaan tatuoitu kapteeni vetää tietysti herneen nenään.

Joku pahuksen ukko ajaa perheen pihalle haulikon kanssa.

Kustantamolle luvattu albumi autourheilusta ei valmistu.

Seurustelu naisenpuolen kanssa ei luonnistu, kun päähenkilöllä ei ole kynää, jolla nainen voisi kirjoittaa puhelinnumeron muistiin.

No, Jarlan muistelmat on vähän pliisu juttu. Ei oikein kunnon
tarinoita eikä efektiivistä menoa. Mutta päähenkilöstä tulee kyllä luonnekuva: ujo nuorukainen, joka luottaa verbaalilahjakkuuteen ja ottaa jopa oppia stand-up koomikolta, jolla on taattu vitsipankki.

Enpä uskoisi, että kirja on kohonnut kovinkaan suureen menestykseen, jota uusi kustantaja ( Like ) lienee toivonut.

Sen sijaan Fingerporin uudet pläjäykset tietysti saavat lukijaltaan naurunpyrskähdyksiä. Ne perustuvat useimmiten
sanojen kaksoismerkityksiin. Henkilöskaala löytyy tietysti
jokaisesta pikkukaupungista. Kaupunginjohtaja Homeliusta
siteerataan usein väärin lehdessä, jonka kärkäs toimittaja tarttuu jokaiseen verbaalijippoon, joka Homeliukselta lipsahtaa.

Rivo Riitta taas keskittyy ”näyttöihin”. Kun kaksi tähtitieteilijää on kupillisella Riitan kahviossa ja puhuvat mustista aukoista, tuumii Riitta: ” Kyllä minä teille mustan aukon näytän.”

Heimo Vesa on Jarlan perushenkilö jolle sattuu ja tapahtuu.

Asko Vilenius taas kunnostautuu perversioiden puolella.

Jarlan huumori on tietynlaista ”stressihuumoria” joka sopii
tempaistavaksi lehden sivulta aamukavin mukana. Jos alkaa etsiä huumorista kerroksia siinä pettyy suuresti. Fingerporin huumori on pelkkää verbaalia hassuttelua. Toisaalta, me arkitaapertajat tarvitsemme karrikointia ja naurukohtauksia.

 

Jouko Varonen

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *