Kahvipöytäkeskustelussa siirryttiin muistelemaan entisiä Värtsilän asukkaita. Joku rupesi kertomaan, miten vahva mies Einari Wegelius oli.
Siihen aikaan moni kävi töissä Värtsilän rautatehtaalla. Niin myös Einari Patsolan kylältä. Miesten kesken syntyi tehtaalla pientä kilpaa, kuka jaksaisi nostaa 100 kilon punnuksen maasta. Monet miehistä nostikin ottaen molempiin käsiinsä moiset painot. Helposti se kävi myös Einarilta. Lisäksi hän kilautti painoja vastakkain sekä edessä että takana pudottamatta niitä. Sepä jäikin toisilta tekemättä.
Kerrottiin myös, että kun Einari pullisti hauislihaksensa, siihen sai pudottaa ylhäältä puukon terä edellä. Puukko kimposi käsivarresta eikä mitään jälkeä jäänyt.
Lapsia ymmärtävä mies hän myös oli. Keväällä perunoitten istutusaikaan laitettiin lapset hakemaan siemenperunoita saunan eteisestä. Siellä oli tietyssä laatikossa Einarilla karamellipastilleja. Hän käski tuoda myös niitä namusia. Tämä olikin lapsista mieluista. He kuvittelivat saavansa pastilleja vaivan palkaksi. Mutta Einaripa käski istuttaa myös pastillit perunavakoon. Lapset tekivät työtä käskettyä.
Kuinka ollakaan! Perunannostoaikaan myös pastillit tuottivat satoa. Näin Einari ainakin väitti, kun vei jokaiselle lapselle kokonaisen askillisen juuri samoja nameja, mitä oli pantu perunavakoihin.
Irene Peuhkurinen
Kiitos kivasta tarinsata.
On se Einari ollut
melkoinen mies.
Näitä vanhan ajan
tarinoita voisi Värtsi
julkaista enemmänkin.
No oli Einarin poika Pertti myös voimamies.Aikoinaan Patsolan Maamiesseuran talolla-myöhemmin urheilutalolla isot pojat nostelivat puntteja.”Vikeluiksen”Pertti punnersi raskaimmat painot,Karvosen Kalle oli seuraava ja me nuoret poikoset olimme sivustaseuraavia.
Harva tietänee, että Tohmajärven ja Värtsilän Wegeliukset ovat alunalkaen tulleet tänne Seinäjoelta. Kievarinisäntä Tuomas Uppa oli kahden papiksi lähteneen pojan isä. Pojat muuttivat nimensä Wegeliukseksi, mikä on muunnos ruotsinkielen mukaisesta seinästä ja joesta.
Toisen pappi-Wegeliuksen poika tuli Tohmajärvelle kappalaiseksi 1700-luvulla. Hänen pojastaan tuli maanviljelijä, jonka tyttö meni naimisiin torppari Tietäväisen kanssa, mistä myöhemmin sukuun ilmestyi Algot Tietäväinen eli Maiju Lassila.
Wegeliukset eivät loppuneet siihen tyttäreen, joka meni Tietäväisen torppaan, vaan suku jatkoi paikkakunnalla ja lisääntyi. Einari on yksi esimerkki tästä. Pohojalaanen uhoko lie niitä painoja nostanut?
Tulkoon mainituksi, että minussa on sekä Wegeliusten että Tietäväisten verta. Mummoni oli Algot Tietäväisen serkku. Mummoni äiti oli nimittäin omaa sukuaan Tietäväinen, niin kuin Algotin isäkin, mummoni äidin veli.
Minun ennätykseni on tempauksessa 56 kg ja työnnössä muistaakseni 72 kg. Mutta tämä tapahtui 17-18-vuotiaana, eikä tämä urheilun laji enempää kiinnostanut.
” Kaustalla ” on ollut voimamiehiä, olen kuullut, että Emil Valkonen oli nostanut hevosen harteillaan ilmaan .
Evakko, minun tietääkseni hevosen nostaja on ollut Janne Valkonen.
Hytrauliikka ja järki korvasi voimamiehet ja öljynpainetta kun oikein ohjataan niin kaikki nostot onnistuvat. Nosturit pienet ja suuret, sekä kaivinkoneet ja meidän pienet nostot ylös nousee. Monitoimikoneiden toiminta ja niiden eriomainen toiminta ei voisi toimia ilman hytraliikkaa. Ajatelkaa kun puomia jatketaan hytrauliikka hoitaa keskellä asutuskeskusta nostot jopa pilvenpiirtäjän huipulle pienessä tilassa. Tokiossa maanjäristys alueella olen nähnyt miten järjellä ohjattu voima on jokapäiväistä ja toimii.