Pohjois-Karjalasta Helsinkiin

Pohjois-Karjala – kappaleesta Kauniiseen Helsinkiin
Gösta Sungvistia on mainittu neroksikinleeviandtheleavings_elamanmenoa
Sisäpiirin pilailusta se alkoi

Leevi and the Leavings, Elämänmenoa 1978-2003

Leevi and the Leavingsin lauluista tulee mieleen montakin kivaa pläjäystä. Mitä kuuluu Marja-Leena – laulussa ressukka mies soittelee exälleen ja saa luurin korvaan. Pohjois-Karjala on myös saanut niin Juicen kuin Leavingsin tekemään kuolemattomia riimejä. Ne soivat kuulijoiden korvissa vielä silloinkin, kun yhtyeen keulahahmo siirtyi riimittelemään pilven reunalle.

Kappaleet elävät kukoistavaa elämää uusintalevytyksissä. Teuvo-maanteiden kuningas näyttäytyy myös ressukkana ja antisankarina. Elisenda oli kaunis-laulu elää mielessäni omaa elämäänsä ja pistän raidan kuulumaan soittimesta, kun vain haluan nostalgisoida Leavingsien tahtiin.

Sundqvistin tekstit ovat omaa luokkaansa, mutta unohtaa ei sovi sävellyksiä, jotka omalla fiiliksellään antavat pontta usein kieli poskessakin tehdyille sanoituksille. Leavingsien lauluissa on joku koukku, johon kuulija tarttuu,
onko se rennon eroottinen tai humoristinen tyyli, jossa ihmiskohtalot ovat vähintäänkin surkuhupaisia. Mutta lauluissa risteilee myös paljon syvempääkin purtavaa. Siksi ne tarttuvat kuulijan korvaan ja puhuttelevat.

Tämänkertaisesta boksista löytyvät monet tutut jutut, jotka ovat viihdyttäneet niin varttunutta väkeä kuin nuoren ikäpolven edustajia. Kyllikki, Poika nimeltä Päivi, Mitä kuuluu Marja-Leena, Teuvo maanteiden kuningas, Elisenda, Laura Jenna Ellinoora Aleksndra Camilla Jurvanen, jne…

Totuus on, että Sundqvist sisällyttää tekstiinsä myös yhteiskuntakriitiikkiä, joskin naamioi sen taitavasti hurtin
huumorin ja antisankarien kaapuun.

Niinpä tuli vietettyä muutama iltapuhde Leavingsien parissa ja palauteltua mieleen viime vuosisadan loppupuolen makeita tunnelmia.

Sundqvist on verrannut itseään kemistiin, joka yhdistelee erilaisia ainesosia. Hän ei ole keksinyt ainesosia, mutta hän on keksinyt yhdisteen. Tiukkapipoille, jotka näkevät vain laulujen kornin puolen, en kuuntelua suosittele. Pitää olla rennon letkeä, ja vastaanottava mieli, vailla snobbailua ja hienostelua.

Jouko Varonen

Share

2 comments for “Pohjois-Karjalasta Helsinkiin

  1. esko tarvainen
    19.9.2016 at 20:13

    Turtmeenialainen tyttöystävä on tämän edellä kuvatun bändin kappaleista minun mielestäni paras heidän runo joka soljuu kuulijan korvissa rakkaus tarinana. Rakkaus tytön ja pojan välillä voi vaatia energiaa ja ponnisteluja yhteisen onnen löytämiseen kun välimatka on todella pitkä vielä nykypäivänä. On kiva kuulla tämä biisi ja syventyä kappaleen kirjoittajan tekemiin sanoihin, jotka soljuavat sävelen syövereissä kokonaisuuden pysyessä koossa.

  2. Alpoaatos
    20.9.2016 at 19:10

    Niissä on realismia mukavissa paketeissa
    … ja silmät niinkuin alakerran Ramilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *