10 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 4

  1. Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua Värtsistä ja mainostamisesta. Eipä noihin kommentteihin juuri lisäämistä ole. Kuitenkin haluaisin nostaa esille kaksi kommentoijaa, joiden soisin edelleenkin kirjoittelevan asiallisia ja humoristisia mielepiteitään. Erkki ja Saku, älkää te ainakaan hylätkö Värtsiä!

  2. Jos Irene tarkoitit minua, niin mutta on siinä, ettei ole nykyisin oikein mitään erityisesti Värtsiä kiinnostavaa sanottavaa. Verkkolehen värkkäämisestä on enimmäkseen mukavia muistoja, mutta ei niitä oikein ilikiä kertoa. Leppoisaa puuhaa se oli, kun vaimo kävi muualla töissä ja vei auton. Tein repparimatkoja joskus pitäjän ääriinkin vanahalla pyöränrotiskolla tahi lähemmä jalkapelissä. Tulipahan samalla päivälenkki tehtyä. Työmatka oli kyllä muuten lyhyt, sillä toimitus sijaitsi makuuhuoneen nurkassa.

    Joskus olin kameran kanssa kyttäämässä lintuja ettäänperillä, kun puhelin soi. Eira soitteli kylätalolta, että tuas pillit vinkuu…

  3. Voi että minä tykkään tuosta kahvikuppi – otsikkokuvasta. Ihan jää suu hyvälle tuota katsellessa. Harmi vain kun otsikkokuva häviää näkyvistä kun avaa kyseisen jutun. Ehkä toimitus voisi tehdä asialle jotain.

  4. Älä pelkää mitään pahaa, sillä herra on kanssasi. Suomen pitää tietää paikkansa ja olla oma itsensä. Meitä kunnioitetaan idässä ja lännessä, sillä meillä on oma identiteetti ja oma erikoinen jääräpäisten kulttuuri.

  5. Tässä kirjoitellessani taustalla kuulen iskelmän soivan, joka kertoo tarinan Pohjois-Karjalasta. Pändin esitys musikaalisesti ja laulun sanat kolahtavat meihin Pohjois-Karjalaisiin, niin kuin sika tykkää puurosta. Me pohjois-karjalaiset olemme luonnon-lapsia ja olemme ymmärtäneet, että luontoa on maapallon joka puolella ihmisen elämän tarpeiksi.

  6. Jos ja kun Parikkalan raja-asema avataan kaikille niin rahapulassa Niirala ilmeisesti suljetaan tai auki vain muutaman päivätunnin. Tankkausmatkat vaikeutuu.

  7. Toivottavasti Parikkalan raja-asemaa ei avata 30 vuoteen !

  8. ”etelänlukijan” kirjoitus on hyvä ottaa vakavasti. Olen nimittäin monesti ihmetellyt – ääneenkin – miten Venäjän Värtsilän tullissa osataan niin taitavasti viivytellä. Se on ihan harkitun tuntuista, ikäänkuin olisi Moskovasta tullut käsky: annetaan asian kypsyä rajan ylityspaikan vaihdolle Parikkalaan. Kun sinne raja railottomana aukeaa, niin jopa Venäjän tytöt ja pojat alkavat leimata papereita ja kirjoitella reunamerkintöjä Parikkalassa nopeammin.

    Niin että jäädään odottamaan, milloin Suomen talousarvioon löytyy varoja rakentaa jatkoa Pietarista tulevalle autostradalle. Eikä siihen ole mitään sanomista Pohjois-Karjalan maakunnan itsehallinnolla???

  9. Panee miettimään miten hektistä tämä elon virta on. Käänteet myös maailman politiikassa ovat nopeita ja ennalta arvaamattomia. Eletään epävarmuuden aikoja, johon tavallinen ihminen ei voi paljoa vaikuttaa. Toivoa kyllä voi, että järki voittaisi ja asiolle löytyy ajankohtaan sopiva ratkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *