VÄRTSILÄ

Onko Värtsilä vain menneisyyttä? Alkuaan se oli vain kylä Tohmajärven emäpitäjässä. Sitten rautatehtaan myötämäessä vuonna 1909 syntyi tehdasseurakunta kirkkoineen ja pappeineen. Värtsilän kunta vuonna 1920.

Talvisota ja sen jakeena toinen maailmansota Moskovan rauhoineen 1945 särki Värtsilän. Tynkä-Värtsilä sinnitteli itsenäisenä kuntana vuoteen 2005 asti. Sitten se palasi takaisin emäpitäjään, Tohmajärven kuntaan. Seurakunta oli jälleen edelläkulkijana liittynyt Tohmajärven seurakuntaan kaksi vuotta aikaisemmin.

Wärtsilä Oyj Abp porskuttaa maailmalla ja voi hyvin.

Entä sitten se alue ja sen asukkaat, jotka ennen löytyivät vanhalta kartalta kohdasta Värtsilän kunta ja Värtsilän seurakunta? Miten on tämän laita nyt?

Ensinnäkin toivon, että unohdetaan puhe Värtsilän – kylästä. Sellainenhan oli aikanaan Sääperin rantamilla. Mutta Värtsilä on – pitäjä. Se on jäänne isommasta, niinkuin Kiihtelysvaaran pitäjä osana Joensuun kaupunkia tai Kesälahti Kiteetä. Kylä -käsite on tullut uusiokäyttöön, kun ministeriö teetti selvityksen muutaman kunnan liittymisestä isompaan, jolloin entisen kunnan nimeen liitettiin sana – kylä. Kunnasta tehtiin vain – kylä!

Toisaalta on turhaa kiistellä: kylä vai pitäjä? Puhutaan vain Värtsilästä osana Tohmajärveä. Silloin esimerkiksi Kaustajärven kyläkin voi olla Värtsilää Tohmajärven kunnassa. Vai miten olisi selitettävä, että olisi erikseen Värtsilän ja Kaustajärven kylät? Tai se, että Värtsilä kiinnostaa monia täällä aikanaan asuvia tai Värtsiläisten Seuran jäseniä tai monia entisiä värtsiläisiä, jotka kirjoittelevat verkkolehteemme? Värtsilä ei ole vain kartalle piirretty alue.

Pohditaanpa nyt mielenmaltilla, miten voisimme kehittää elämää Värtsilässä, osana Tohmajärven kuntaa ja Pohjois-Karjalan maakuntaa. Muistetaan samalla pari erittäin merkittävää seikkaa: on olemassa sellainen kuin Wärtsiä Oyj Abp. Joensuussakin on Wärtsiläisten talo ja Värtsiläisten Seura. Verkkolehdessämme kirjoittelee monta entistä Värtsilän kunnan ja seurakunnan asukasta. Värtsilä on käsite, jota ei mikään kunta- tai seurakuntapolitiikka saisi yliolkaisesti ohittaa. Kysymys on yhteisestä edusta Pohjois-Karjalan itärajalla, rajattomilla mahdollisuuksilla.

Tarjoan esityslistaa keskustelulle, jota voitaisiin käydä esimerkiksi VÄRTSILÄN FOORUMILLA, jonka Pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja voisi kutsua sopivin aika-ajoin koolle Arppenpihan kylätaloon.

Ehdotan liikkeelle lähdöksi seuraavia pohdintojen aiheita:

1. Arppen pihan kehittäminen lähtien Värtsilän kunnan vuonna 2000 teettämästä tasokkaasta selvityksestä, joka jäi kuntaliitoksen jalkoihin.

2. Mikä on – järkevä – Värtsilän koulun tulevaisuus Tohmajärven kunnassa ottaen huomioon – erityisesti lapset ja heidän kotinsa.

3. Värtsilän tarjonta turisteille – ja samalla täällä asuvillekin – olemassa olevilla mahdollisuuksilla: Jänisjoki – Kukkovaara – Luppotupa – mahdollisesti Kukkovaaran uudelleen rakennettava näkötorni – vaellusreitti Värtsilän laakson reunamilla, lintutornit, Hotelli Joen tulevaisuus, harrastusmahdollisuudet, esimerkiksi ratsastus tai kalastus, Myllymuseo näytiksi miten ennen elettiin.

4. Värtsilän kirkko, sotien jälkeisen ajan merkittävä jälleenrakennushanke, Wärtsilä-Yhtymän ym. lahjoitusten varassa toteutunut hanke, nyt uhanalainen Tohmajärven seurakunnan taloudellinen haaste, kirkon ja hautausmaan valaisimien takaisin käyttöön ottaminen alkuperäisin perustein, tiekirkkotoiminnan palauttaminen käyttöön, aktiivinen osallistuminen seurakunnan tilaisuuksiin, me äänestämme jaloillamme.

5. Niiralan ja Arppenpihan välisen 4 kilometrin ”ongelma”. Mitä löytyisi Värtsilästä älypuhelimen ja muun tiedottamisen avulla? Oikeita karjalanpiirakoita? Maatiaisperuna Wärsilän mustaa? Luomuperunaa muulla nimellä? Hunajaa made in Värtsilä? Lampaantuotteita made in Värtsilä? Tarjoilua Hotelli Joesta? Melontaa Jänisjoella? Makkaranpaistoa omilla eväillä rannalla?

6. Värtsilä-viirien näkemistä kaikissa saloissa. Välillä tietysti Suomen lipun. – Esimerkkinä uusvärtsiläisen van Asseldelftin lippusalko entisen kirjaston ja kunnanvaltuuston kokoustenpidon pihassa!

7. Värtsilä-esite rajalla, jonka yli kuljetaan itään ja länteen. Vaatimattomuuden taakse passiviiseksi jäämisen unohtaminen. Onko mielekästä ja houkuttelevaa poiketa Arppen pihassa tai Värtsilän kirkossa? Jos on, niin miksi?

8. Tapahtumat, kesäteatteri, värtsiläpäivä, mahdollisesti jotain muutakin. Omalle väelle tarkoitettu voi kiinnsostaa muitakin, jos saavat tietoa.

9. Toimijoiden joukkoon myös nuorempaa väkeä. Heidänhän – ja heidän lastensa – on tulevaisuus.

10. Talkootoiminta on työssä puurtamisen ohella henkisesti piristävää. Se on myös yhteisöllistä, joka saa aikaan viriliä elämää. Ei sohvaperunaa, kun on Wärtsilän mustaakin tarjolla! Ei seisomista tumput suorina, kun ne voi voi panna töihin – tai ainakin harrastuksiin.

50 comments for “VÄRTSILÄ

  1. Tällaisia visioita tarvitaan Värtsilässä. Ja tuossahan on jutunaiheita vaikka vuodeksi Värtsiin.

  2. Hyvä että joku tietää ja muistaa, mitä pitää tehdä ja vielä asiat listaakin.

    Siitä vain toimeksi, tekijät! Vaikka yhteen asiaan kerrallaan. Jos etäkonttorirottana apuni kiinnostaa, niin sitä voi kysellä.

    Jos ulko-värtsiläläisillä olisi oikeus osallistua neuvonpitoon tai ainakin kuulemiseen, kokoontumisajot voisi järjestää Värtsilä-Päivien yhteyteen.

  3. Oli hienoa lukea sinun kirjoitus Erkki.Minulla ei ole oikeutta puuttua teidän asiohin, olen ollut poissa Värtsilästä vuodesta 62.Viimeiset 46 vuotta Austraaliassa,Kerran vierailin Suomessa kaksois siskoni 50 vuotis juhlassa,kun pyysit soittamaan sunnuntaina ,sain valita ensimmäisen virren.On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis.Teille monelle on asia jokapäiväistä ,saatte mennä kirkkoon kun haluatte, minulle se ei ole niin yksinkertaista.Olin aivan kielitaidoton kun saavuin perheen kanssa tänne,Hostellissa johon meidät majoitettiin ,oli kielten sekamelska Yhdellä rakennuksella ,jossa olin puhuttiin 53 eri kieltä,mutta onneksi siellä oli virollainen posse joka puhui suomea.Ei ollut meillä mahdollisuutta mennä kirkkoon, emmehän ymmärtäneet kieltä.Teillä on kaikki mahdollisuus käydä kirkossa, Auttakaa Erkkiä kirkon kunnostamiseen,kaikki joilla on kaksi jalkaa, minulla ei ole enää kuin jokatoinen jalka.Kotini seinällä on kudottu Värtsilän vaakuna,en ole unohtanut koti paikkaani.Kun olin junassa Helsingistä Kiteelle,minusta tuntui oudolta kun kaikki puhuvat suomea,Canberrassa on noin 1100 suomalaista,joskus tapaa heitä myös marketilla jossa käyn myymassä puutöitäni,mutta harvoin.Minulla kesti kolmevuotta ennenkuin pääsin mukaan keskusteluihin kansankanssa.Nyt ei ole enää sitä vaikeutta.Austraalialaiset ovat ystävällisiä, alkuunsa kun emme ymmärtäneet jotain, he kovensivat ääntänsä,luulivat meitä kuuroiksikin.Ensimmäisen työpaikan sain rauta valimosta itse kuljin katuapitkin ,kävin tehtaitten luukulla, ,a yhdessä paikassa vartija kysyi, mistä olet,kun sanoin olevani suomalainen,sen verran ymmärsin mitä kysyttiin,Hän pyysi odottamaan ja meni sisälle ,hetken kuluttua palasi toinen suomalainen mukanaan, joka oli ollut siellä jo viisi vuotta, sain töitä .jouduin toisen kerrokseen noetamaan valettuja puu muotteja ylös,ja tarkastin jos oli jotain vikaa merkkasin ne liidulla.Siellä alkoi kielen opetus, yksi mies oli Skotlantilainen, toinen oli pomi,eli enlantilainen kolmas oli tasmaaniasta,kaikki puhuivat eri tavalla ja sitten ihmettelivät kun puupää ei heitä ymmärrä.Mutta kaikki alkoi hyvin, nyt ei ole enää niitä murheita.Mutta emme pääse suomalaiseen kirkkoon,ei se ole samanlaista kuin ennen,rauhallisuus on poissa ja hulina on ottanut sen paikanOlen nyt vienyt tilaa teiltä minun höpinöihini,God Bless you.

  4. Kiitos tarinasta Australian kirjeenvaihtajalle!
    Taas meni Värtsin kartta uusiksi. Lisää tätä.

  5. Lemin kirkkokuoron neliäänisesti laulamasta virrestä puuttui kaksi viimeistä säkeistöä. Lähetän uuden linkin, mistä Reino voi kuunnella koko virren perinteisesti veisattuna.

    https://www.youtube.com/watch?v=2Jjj5Gu_JzQ

    Tämä virsi kuuluu myös minun lempi virsiin.

  6. KIITOS, MIKKO! Kuuntelin virren 195 kaksi kertaa. Toista videota oli kuunneltu silloin 24 648 kertaa ja toista (lemiläisten veisaamaa) 4 906 kertaa. Toivottavasti Värtsi vei virret myös Australiaan Reinolle.

  7. Minulla Suomenlippu liehuu läpikesän, joka on pieni lippu korpimökkini hirrenvälissä liehumassa terassilla pihlajan oksaan kiinnitettynä. Me suomalaiset ollaan kansa, jolla on tarina jolla merkitystä. Jokaisena juhannuksena olen elämäni aikana halunnut ja olen nähnyt Suomenlipun liehuvan pienen minun synnyin kotimökkini salossa.

  8. Erkki Lintuselle voin kertoa, että Jonna Imeläinen minun työkaverini tytär otti Lemin Seurakunnan urut ammatti -taodolla haltuun ja hoitaa niitä ammattitaidolla. Panee miettimään kun politiikka menee oikeiden taitajien ohi.

  9. Ole hyvä Erkki! Ajattelin Sinun myös tykkäävän tästä virrestä, etenkin Lemiläisten laulamana. Australiassa on tällä hetkellä aamuyö. Sydneyssä on kello +9 tuntia edellä. Reino asuu kommentista päätellen Canberrassa, se kuuluu myös samaan aikavuöhykkeeseen.

    Eiköhän Reino herättyään vilkaise Värtsiä, kun on sopiva hetki.

  10. Jonna Imeläisen vahvuus on laulu. Odotan, että Lemin neliääninen veisuu palaa takaisin omalle tasolleen. Ehkä saamme myös uuden äänitteen. Akateemikko Kustaa Vilkunan lemiläisille jättämä testamentti ”pitäkää särä ja virsilaulu aina yhdessä” jatkaa olemassaoloaan kultturipitäjä Lemillä.

  11. Kun palvelin Riihimäellä viesti joukoissa v60 oli huonetoverinani Lemin kanttorin poika,silloin kuulin häneltä että kirkko kansa laulaa siellä neliäänisesti,Kiitos kommenteista,asun todella Piäkaupungissa,täällä on hyvä olla,lämmintä riittää kesällä, ja ahvenia saa,jos kehtaa mennä kalaan.On kaunis sunnuntai aamu, eikä pääse edes kirkkoon.

  12. Kiitos Mikko lauluista, sinä teit meille vaimoni kanssa oikean kirkko sunnuntain.Kuuntelimme lauluja tippa silmässä.Oikenin paljon kiitosta sinulle.

  13. Kiitokset Reinolle kiitoksista! Olipa mukava kuulla, että tykkäsitte vaimonne kanssa näistä virsistä.
    Minulle Canberra on tuttu kaupunki. En koskaan unohda niitä kokemuksia, mitä olen saanut kokea matkoillani kiertäessäni Australiaa.

    Toivon teille sinne Etelän ristin alle terveyttä ja armorikkaita vuosia!

  14. Reino, olikohan sen lemiläisen kanttorin nimi Jaakko Pyrhönen? Entä se kaverisi? Oliko hän Jorma?

  15. Erkki ,Sukunimi on oikea,mutta en muista kaverin nimeä,Jäi ainoastaan mieleeni, koska itse ennen lauloin kirkko kuorossa.On Erkki ihanaa kuunnella niitä virsiä,tulee aina koti kirkko mieleen.Tällainen pieni asia voi muutta ihmisen mielen ja ajatukset.Olin armeijassa v60 kesäkuusta v61 toukokuuhun.

  16. Jaakko Pyrhösen poika Jorma, s. 1932. Tämän poika Juha, s. 1957 ja Olli, s. 1964. Tärppääkö? Lemin virsilevyjä taitaa olla kolme kappaletta. Ja myös c-kasettina. Kiinnostaako?

  17. Palattaisiinko takaisin Värtsilän laaksoon Lemiltä vaikkapa Värtsilän kirkon pihaan! Tai Arppen pihaan. Tai Hotelli Joen ovelle, Asiaan, josta on kuuleman mukaan kirjoitettu Koti-Karjalassakin. On tekemistä ja tekemättä emme voi olla!

  18. Pistänpä kommenttina tähän osioon ”asiantuntijalausunnon”, olkoon sitten vaikka”mainos”.

    Kun minua keljuttaa välillä esiin tuleva Värtsilän aliarvioiminen asuinalueena, joskus jopa kuolevana kylänä mainitaan. Missä kohti se kuoleva paikka on? Eikö lie joka mökissä asukkaat ?

    Voin sitten nyt kehua Auralanrannan rivitaloa hintaansa nähden ihan hyvänä paikkana. Ihmettelen, ettei kunnan omistamaan asuntoon ole löytynyt ostajaa tai vuokralaista. Hintapyyntö näkyy olevan tosi pieni! Jos se asunto sisältä tarvitsee päivitystä,ei liene ongelma, siitähän saa vaikka mitä.

    HM tietotoimistosta on joskus tiedotettu talon olevan ”homeinen harakanpesä”. Höpö höpö. Tietysti, kun ikää on päälle 40 vuotta, ei lämpöeristeet nykypäivän mukaisia, mitään hometta tai muuta haittaa ei ole löytynyt. Ajatelkaapa mukavaa sijaintia joen rannalla. Kesällä 2016 uusittu käyttövesiputket, muutenkin talossa kaikki ihan ok. Huoleton sähkölämmitys.
    Kohtuullisen pienet hoitovastikkeet. Yhteinen saunaosasto, varastotilat joka asukkaalla omat.
    Ja vielä joka asuntoon autotallikin. Ihanan rauhallinen talo, jossa kukin asukas saa elää omaa elämäänsä. Kiinteistöhuollon mukava porukka hoitaa yhteiset tilat ja piha-alueen siistiin kuntoon viivyttelemättä. Ja vielä ihan huipputyyppi isännöitsijänä.

    Siellä nyt asustelee kolme mummelia ja kolme pojankossia. Lisää mahtuu, kannattaa tutustua siihen tyhjänä olevaan asuntoon.

    Jos nyt sijaintiongelmana pidetään sitä, että Tohmajärvelle on 20 km matkaa,niin mitä sitten. Jos on autoileva, eihän tuo ole mitään. Kaupassahan joutuu monessa paikassa käymään paljon pidemmältäkin. Niiralasa vajaan 4 km:n päässä on pikkukauppa, myymäläauto käy lauantaisin ja vielä kotileipomon leipäauto perjantaisin.

    En ole kysynyt lupaa keneltäkään tähän mainokseen, enkä kysy, enkä maksa mainoksesta. Mukavaa loppupäivää.

  19. Ei Tuulan kommentti ole mainos, eihän se ole edes mainoksen muodossa. Joku asiantuntija voisi äkkipäätään sanoa sitä tekstimainokseksi, jollaisilta itseään kunnioittava lehti pyrkii välttymään. Itse sanoisin, että kyseessä on mitä mainioin Värtsilää kehuva juttu, jonka paikka olisi ilman muuta tuolla juttupuolella. Vieläpä Värtsilästä otetulla kuvalla höystettynä.

  20. Ei Tuulan juttu mainos ole. Julkaisu vain on väärä. Pitäisi olla Hesarin etusivulla.

    Vitsi, vitsi. Lisää tällaisia Värtsilästä. Varmaan erilaisia kehumisen kohteita on enemmänkin.
    Kenties Värtsilä-Päivien yhteyteen voitaisiin järjestää pienimuotoiset asuntomessut.

  21. Tuula!!! Juuri noin pitää ”mainostaa”!!! Värtsilä EI ole KYLÄ, josta pitäisi valot sammuttaa. Värtsilä on PITÄJÄ Tohmajärven kunnassa, jossa on kuuleman mukaan rajattomat mahdollisuudet. PITÄJÄYHDISTYS hoitaa värtsiläisten asioita hyvin Arppen pihasta käsin.

    Värtsilän esillä pitäminen ja kehittäminen ei ole KYLÄPOLITIIKKAA vaan kunnallispolitiikkaa. Tämä periaate sopii myös seurakunnan hallintoon, jossa ns. yhdenvertaisuusperiaate ja siihen kirjoitettu lainsäädäntö on otettu aivan väärään käyttöön. Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on tarkoitettu hoitamaan ihmisten välisiä suhteita, ei alueiden tai kiinteistöjen, joita on tarkasteltava erityisesti taloudellisin perustein. Seurakunta ei näytä sietävän erilaisuutta, vaikka sille olisi TEOLOGISET – liturgiset ja homileettiset – perustelut. Esimerkiksi valojen sammuttaminen Värtsilässä kirkon pihasta ja hautausmaan keskusristin ympäriltä sillä perusteella, ettei muualla seurakunnan alueella ole sellaista käytäntöä, ei ole yhdenvertaisuusperiaatteella perusteltavissa. Kysymys on jostain muusta!

    Vaan mitäpä minä enää tätä jankuttamaan, kun en saa yhtään tukea värtsiläistenkäään taholta. Ei se näytä häiritsevän, jos kirkon seinät ovat pimeinä tai hautausmaan iso keskusristi seisoo pimeässä haudoilla olevien pikku ristien keskellä. Ei näytä merkitsevän mitään se aikoinaan rakennettu mahdollisuus, että led-valot saisivat saarnata evankeliumia vaikkapa virren sanoilla: ”Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon, kun tieni painuu kuolon laaksohon. Sen valon tieltä varjot häviää. Eläissä, kuollessa sä luoksein jää.”

    Risti valaiskoon! Sana ja sakramentit kirkossa meitä hoitakoot! Kaupat valoilla mainostavat. Kirkko ei käytä tätä keinoa kertomassa, missä on elämän perusta ja toivo, missä elämän Sana ja ravinto.

    Tämä on puheenvuoro Värtsilän puolesta. Muitakin aiheita löytyy, jos ketä kiinnostaa vastuun kantaminen Tohmajärvestä sen itäreunalla. Kysymys on kokonaisedusta samalla kun se on osa-alueesta huolehtimista.
    Paikkakunnan historiasta löytyy monia kyläpolitikoinnin haitallisia esimerkkejä. Sellaiseen ei olisi nyt varaa, jos mieli rakentaa moni-ilmeistä ja viriliä Tohmajärveä.

  22. Älä tee, Erkki liian yksioikoisia johtopäätelmiä. Jos ihmiset eivät Värtsissä yhdy keskusteluun kirkon valoista, se ei ole kuitenkaan välttämättä kannanotto niitä vastaan. Meitäkin on, joiden mielestä valot saisivat kernaasti palaa mutta mainitun kiinteistön omistaa Tohmajärven seurakunta, jonka päätöksenteosta vastaa demokraattisesti valittu kokoonpano. On hyvä, että jaksat taistella asian puolesta mutta ei tämä(kään) asia syyllistämällä etene; saattaa vain kääntyä yhä enemmän itseään vastaan!

  23. ”Rivarimainoksen” johdosta sanoisin että nykyään sijainti määrittää hinnasta suuren osan. Ostaja ei näe paikkaa sopivana ehkä juuri palvelujen puutteen takia. Aina pitää autolla lähteä asioille.

    Toiseksi tuon ikäluokan taloissa voi olla kaikki mahdolliset rakennusvirheet. Peruskorjauksen vaihtoehtona onkin useimmiten purkaminen. Tuntematta tuota rakennusta tarkemmin siinä voisi hyvinkin asua vielä vuosikausia ilman suuria ongelmia. Mikään hyvä sijoitus se tuskin olisi, omiaan olisi vaikea saada takaisin myyntitilanteessa.

    Jos haluatte nähdä homeisia asuntoja niin siellä Hotelli Joen takana tyhjillään oleva rivitalo on hyvä esimerkki. Ei taida kannattaa edes purkaa pois sitä!

  24. Jussin kommentin johdosta: Juuri sitä pidän hyvänä – tai ainakin suotavana – että ”taistelen” Värtsilän kirkon puolesta.Ja mikä todella huomion arvoista: pyytämällä käytössä olevan hallintotavan mukaisesti kirjallisesti oikaisua ”demokraattisesti valittua kokoonpanoa vastaan”. Mutta pitää muistaa sekin – mistä olen aikaisemminkin muistuttanut; että tämä seurakuntamme ”kokoonpano” on muuttamassa aikaisemman demokraatiisesti valitun kokoonpanon päätöksiä. Ja mikä oudointa: asiassa, jossa päätöksentekoa ei ole perusteltu uskottavalla tavalla. Sanon tämän aika paljon demokraattisissa yhteisöissä toimineena.

    Demokraattisissa yhteisöissä on myös virkamiesten valmistelun ja päätösesitysten osuus. Oikeastaan juuri tästä syystä on aihetta kysellä, mistä oikeastaan on kysymys, kun kirkkoneuvosto puheenjohtajansa kanssa leikkaa kirkon sanoman esillä pitämisen erästä merkittävää muotoa: kirkon seinien ja hautausmaan keskusristin valojen sammuttamisen. Minusta on tärkeää pitää kirkon viestiä esillä myös heille, jotka liikkuvat Kaurilantietä myöten. Ja näkyyhän ne kirkon seinät ihan Via Kareliallekin saakka. Nuorten virressä lauletaan – ainakin me aikuiset laulamme: ”Tie valmis on, voin löytää sen keskellä kysymyksien. On koottu sirpaleenikin kämmeneen Herran, pieninkin. – En pimeään jää yksin, en, on Herra käynyt läpi sen. Hän läsnä on, ja ristiltä esteettä näkyy elämä.” (virsi 511).

    Virren 7 säkeistöstä 5 alkaa sanoilla: tie valmis on. Virsi tuli käyttöömme 30 vuotta sitten, vuonna 1986, vuotena, jolloin e.m. valot sammutettiin – demokraattisesti. 500 vuotta sitten eräs munkki arvosteli yhteisöään, joka silloin käytti valtaa kirkossa. Tämä munkki joutui kirkonkiroukseen ja pannaan.Hänen henkensä pelasti mies, joka käytti yhteiskunnallista valtaa.

    Värtsilän kirkossa ja sen vaiheilla on muitakin mahdollisuuksia eliminoida pois sellaista, mikä tuli käyttöön 1990-luvulla ns. jumalanpalvelusuudistuksen osatekijöinä. En kiellä, että olin niissä esittelijänä ja päätösehdotusten tekijänä. Mutta en minä tästä syystä nyt kapinoi, vaan asioiden itsensä vuoksi. Esitysteni taustalla oli jäsenyyteni Kirkon Jumalanpalvelus- ja Musiikitoimikunnassa, jonka kirkolliskokous oli nimennyt johtamaan mm. jumalanpalveluksen uudistumista piispa Yrjö Sariolan johdolla. Perehdyin tähän tavoitteeseen monen kirjan ja tutkimuksen avulla, sain kokeilla seurakuntani kanssa uudistusten toimivuutta. – Ei siis ole kysymys vain Lintusen viserryksestä.

    Nyt kun värtsiläiset suostuvat muutoksiin – joita voi olla edessä lisääkin – ihmettelen tässä. Hiljaisuus ja suostuminen on merkki siitä, että nykyinen demokraattinen päätöksenteko siis toimii oikein ja perustelee päätöksiään oikein, esimerkiksi haetulla syyllä: yhdenvertaisuus. Kuitenkin tietty erilaisuus on rikkautta seurakunnassa. Mutta kun pitää keskittää ja olla linjassa. Lieneekö tässä myös ns. kyläpolitiikkaa seurakunnassa?

    Olisiko aihetta tutustua Värtsilän entisen kirkkoherran L.E.Uskin toimintaan kirkkomme rakentamiseksi, myös pappilan joka nyt on hyvissä käsissä. Tarjolla on kirjanen – Värtsilän kirkot. Lähetin sen Kirkkohallituksen yliarkkitehdille ja Museoviraston intendentille, kun täällä käydessään olivat saanet sellaisen käsityksen, että sivuseinällä oleva alttaritaulu on Ruskealan kirkosta evakuoitu. Tuossa kirjasessa on paljon sellaista, joka kertoo kamppailusta kirkon aikaan saamiseksi. Myöskin siitä, miten demokraattisesti tehtiin päätöksiä yhdestä sun toisesta asiasta.

    Jatketaan demokratian käyttöä Tohmajärven seurakunnassa. Toimin sen vuoksi.

  25. Korjaus edelliseen: valot sammutettin sinä vuonna kun oli veisattu 30 vuotta e.m. nuorten virttä. Voi olla muitakin virheitä jutussani.

  26. Tuulalle rivarista-nimimerkille: huomasit varmasti tekstissäni, että sanoin pitäväni sitä HINTAANSA NÄHDEN hyvänä asuinpaikkana. En ollenkaan vertaa sitä ”kalliimpiin” asuntoihin. Ja tarvehan on tietenkin ensimmäinen ehto hankinnalle, niin tässä kuin muuallakin. Joku voi olla sitä mieltä, että ne ”palvelut” voivat olla jossakin muuallakin kuin ihan portaitten edessä. Sen verran sitä taloa tunnen, että tiedän, ettei siellä hometta tai muutakaan ”paskaa” ole. Arkkitehtuurissa toivomisen varaa kyllä, mutta sehän on tehty sen rakennusajan tyyliin ja sääntöjen mukaan. Myyjähän kyllä kertoo talon kunnon ja tulevat kunnossapitoasiat. Aika tavaran kaupittee, niinhän se sanoi entinenkin tyttö..

  27. Entinen tyttö oli osimoilleen oikeessa, jonniiverran jäi vanahoja piikoja vielä reserviin, hyvä niin:-)

  28. Palataanpa takaisin Värtsilään ja ihan kirkon kupeelle. Ilmoitan teille, rakkaat värtsiläiset, että kirkkoneuvosto on äänin 4-2 hylännyt oikaisuvaatimukseni, joka koskee kirkon ja hautausmaan valojen SAMMUTTAMISESTA tehtyä päätöstä. 2 olisi halunnut, että asia olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi, mutta 4 oli kirkkoherran päätösehdotuksen takana. Perustelin valojen SÄILYTTÄMISTÄ Värtsilän seurakunnan päättämällä tavalla – TEOLOGISIN perustein. Perustelujani ei kumottu teologisin perustein, vaan yhdenvertaisuusperiaatteella, jota tarkoittava lainsäädäntö koskee ihmisiä eikä Tohmajärven kylien välisiä suhteita. Tämä tulkoon tiedoksi reformaation juhlavuonna 2017.

    Kun kirkkommme muuttaminen pelkästään kesäkirkoksi vuonna 2013 ei onnistunut, niin piti sentään ainakin valot sammuttaa, etteivät muistuttaisi kirkon tarpeellisuudesta. Ei näytä merkitsevän mitään sekään, että Värtsilän seurakunta uusi molempien hautausmaiden keskusristin ja asensi Leminrinteen hautausmaan ristin ympärille kolme valoa kertomaan (saarnaamaan) ristinsovituksesta. Ei se näytä tarkeältä, että ohikulkija tulisi puhutelluksi. Pitää vain mennä papin puhetta kuuntelemaan, josko sekään on niin tarpeellista.

    Eroakirkosta.fi saa hyvää mainosta Tohmajärvellä. Olen siitä murheellinen. Mutta – jos ketä vielä kiinnostaa – jatkan taistelua perusteltujen päätösten palauttamiseksi takaisin ja siten kyläpolitikoinnIn lopettamiseksi.

    Olen valmis kustantamaan e.m. valojen kustannukset vaihtamalla totuttuja kohteita Tohmajärven seurakuntaan – kirkollisverojeni lisäksi. Tätä mahdollisuutta etukäteen ajatellen pyysin kirkkoneuvostolta arvioita näistä kustannuksista. En saanut. Ehkä saan ne jonkin sähköalan asiantuntijan avulla. Raha ei nimittäin saa ratkaista tätä kiistaa.

    Lopuksi tältä paikalta kysymys: missä ovat ne seurakuntamme ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, ettei Värtsilässä kun ei muuallakaan. Eikö mitään erilaisuutta sallita, vaan vedetään kaikki yhdenvertaisuuden linjaan – lakkauttamisen keinolla. – Mistä tässä lienee ihan oikeasti kysymys?

  29. Erkin kommentissaan mainitseman kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirja on tarkastettu ja ollut julkisesti nähtävillä, joten kokouksen tekemiä päätöksiä voidaan sinänsä käsitellä täälläkin Värtsissä.
    Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana olin läsnäolo- ja puheoikeudella mukana tuossa kirkkoneuvoston kokouksessa. Oikaisuvaatimusta käsittelevän pykälän kohdalla käytin linjapuheenvuoron, jossa mm. toivoin neuvoston jäsenten miettivän tätä valoasiaa ei ainoastaan Värtsilän vaan myös Tohmajärven kirkon näkökulmasta. Kaksi neuvoston jäsentä oli sitä mieltä, että asian käsittelyä voitaisiin aivan hyvin näin tavallaan laajennetulta pohjalta vielä lisäselvitysten jälkeen jatkaa, mutta vastaavasti neljän edustajan kanta oli nykyisen käytännön säilyttäminen.

    Demokratia on siis (ainakin näennäisesti) toteutunut. En tiedä muuttuisiko asia miksikään, jos sitä käsittelisi koko kirkkovaltuusto. Asian valtuustokäsittelyllehän ei mielestäni ole sinänsä mitään juridista estettä, mutta kirkkolain tulkintani mukaan sitä ei myöskään välttämättä voi vaatia. Mahdollisen asiaa koskevan aloitteenkin käsittelisi joka tapauksessa ensin kirkkoneuvosto.

    Lueskelin tähän valokeskusteluun liittyviä kommentteja vuosien varrelta. Niin paljon on niissä peistä väännetty, että hyvin vähän taitaa enää olla ”lihaa luun ympärillä”. Ikävä sanoa näin, mutta koko homma olisi tietysti voitu alunperinkin hoitaa sekä puolin että toisin huomattavasti tyylikkäämmin. Jyrähtää joskus toki täytyy, mutta lievästikin aggressiivinen liikkeellelähtö hyvänkin asian puolesta nostaa herkästi toisella puolella ”karvat pystyyn” ja näin on pattitilanne valmiina kehittymään siihen pisteeseen, josta sitä on äärimmäisen vaikea enää myöskään fiksusti purkaa!

  30. Jonninlaista vallankäyttöähän tämä valoasiakin on loppujen lopuksi.

    Arvovalta tuntuu olevan nyt se, joka on perimmäisenä syynä tässä pikkuasiassa.

    Valtaa ja vallankäyttöä ilmenee miltei kaikkialla jokapäiväisessä elämässä – perheissä, yhdistyksissä, työpaikoilla, yhteisöissä ja kadulla.

    Ihmisillä on erilaisissa tilanteissa tarjolla usein erilaisia vaihtoehtoja ja mielipiteitä. Jos toiminnasta tai valinnasta ollaan erimielisiä, sen näkemys voittaa, jolla on eniten valtaa. Valta on aina sidoksissa tilanteeseen ja luo aina lisää arvovaltaa jaettavaksi. Jatkumo siis…

    Eikö noille valoille voisi vaikka aurinkokennon hankkia tai lahjoittaa, niin ei sähkökulut muodostu esteeksi. Arvovalta tietysti hieman kolhiintuu suunnassa jos toisessa näin meneteltäessä, joten ei ehkä sopiva ratkaisu sittenkään.

    Kuten jo todettu ; fiksusti ei taida voida purkaa tilannetta enää. Sääli.

    Mutta kesä tulossa ja aurinkoa ja valoa riittää kaikille ja kaikkialle melkein koko ajaksi, nautitaan siitä.

  31. Ehdottaisin että viekää valoasianne Paavin päätettäväksi,hänhän on kuitenkin ylin arvovalta myös luterilaisessa kirkossa,Hän päättää milloin muutetaan messut ja lopetetaan normaalit Jumalan palvelukset.Asiaa kannattaa ajatella,siihen ei tarvitse kirkko valtuustoa,eikä hallitusta.

  32. Hyvä ystävä, Reino, jätetään paavi sivuun ja kirjoitetaan asiasta! Pyydän ystävällisesti ja toivotan Sinulle Herramme siunausta!

  33. Jätetään vaan,kirjoitan nyt asiaa.Jos vehnän jyvä ei kuole se jää yksin, mutta jos se kuolee se tuottaa paljon elämää.Kun vehnän jyvä on korressa se valmistuu täyteen tähkäänMutta sen sisusta on hyvin sokeripitoinen,Kun tähkä tulee valmiiksi se on painnava ja taittuu alas päin. Samalla sulkeutuu kosteuden pääsy tähkään, ja jyvässä oleva sokeri muuttuu tärkiksi.Kun sitten jyvä kylvetään jälleen ja se putoaa maahan,ja peitetään, maassa oleva kosteus pääsee sisälle jyvään microskooppisen reijän kautta,.Silloin alkaa uusi vaihe jyvän elämässä.Kuoren alla on ohut kerros ainetta jonka nimi on Cibberellic acid.Tämä happo alkaa muutta tärkkiä jälleen sokeriksi,että uusi elämä saisi alkunsa.Ensin tulee jyvän alta ohut lankamainen Radicle,eli juuri,sen tarkoitus on ankkuroida jyvä paikoilleen.samalla nousee toinen kasvu Blumule eli lehti tämä on keltainen niinkauan kuin se tavoittaa pinnan silloin se muuttuu vihreäksi.Vielä tulee juuret jotka voivat ottaa ravintoa maasta.Jyvä on saanut aikaan uuden elämän mutta se on antanut oman elämänsä sen puolesta,Jyvällä oli omat eväät mukana se ei tarvinnut kenenkään apua .Näin kävi minulle v72,sain toisenkuoleman kautta uuden elämän.Pitkä perjantai oli se ihana päivä.Kuulemiin

  34. Reino, apostoli Jaakob kirjoittaa seurakunnalla, kolmas luku 9 – 11 jae. ” Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja./
    Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy veljeni. /
    Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä.”

    On sinullakin tarkistamisen paikka mitä kirjoitat Paavista, tai Suomen Evlut kirkosta. Pilkkasanoilla ei Herran huonetta rakenneta.

  35. Oin yllättynyt sinun vastauksestasi,kutsuit minua veljeksesi,silloinhan myös sinä olet uudesti syntynyt,vain he ovat minun veljiä Kristuksessa.En ole ketään pilkannut kirjoituksillani,olen vain tuonut esille totuuden asiasta.V1948 perustettu Kirkkojen Maailman neuvosto,sen tehtävänä on saada kaikki maailman kristilliset kirkot yhteen paavin johdolla.Jos saat käsiisi teidän kirjoittajan Uuras Saarnivaaran kirjan Suuri Luopumus,siinä on totuus tuotu esille.Kirjan on painanut Ev.Lut. kirjapaino Suolahdessa v1967.Austraaliassa toimiva Luterilainen Kirkko on Turun tuomiokapitulin alainen.Tapahtui että heidän lähettämä pappi pelastui, ja kävi uskovain kasteella.Seuraus oli että hänet poistettiin Canberrasta, ja lähetettiin lappiin ,jossa hän pian kuoli ja pääsi kotiin Herransa luo.Tuli uusi pappi, johon sain tutustua, hän oli myös uudesti syntynyt.Lauloimme yhteisenä kuorona heidän ja Suomalaisen helluntaiseurakunnan kanssa itsenäis päivän tilaisuudessa.Hän puhui ,kuinka suomen miehet taistelivat isänmaan vapauden puolesta,mutta sanoi että vain Jeesus voi tehdä sinut vapaaksi.Kun hän tuli minun viereeni laulammaan, sanoin että pidit viimeisen saarnasi.Ja niin kävikin tekivät hänestä rosvon ja joutui lähtemmään pois täältä.Tämä on todistus siitä ettei uskovaisilla ole sijaa uskomattomien seurakunnassa.Rooman kirkko ei kutsu ketään uskovaiseksi vaan uskollisiksi,eli faitful.Siitä liittymisestä, Anlikaani kirkko on liittynyt ,ja samoin Babtisti kirkko ja unaited Kirkko,Silti he toimivat itsenäisenä Kirkkona,mutta kuuluvat Ecumeeniseen liikkeeseenJoskus on vaikea uskoa mitä suuret isät tekevät ,kun emme niitä näe.Voisitko veljeni osoittaa minulle ketä olen kironnut,että minäkin saisin tietää.God Bless You.

  36. Pieni oikaisu noihin kirkkoasioihin.

    Koska Suomen kirkko ei perusta omia seurakuntiaan ulkomaille,
    kaikki ulkomailla toimivat suomalaiset seurakunnat kuuluvat paikalliseen luterilaiseen kirkkoon.

    Australiassa on seitsemän suomenkielista luterilaista seurakuntaa:
    Melbourn, Adelaide, Brisbane, Canberra, Mount Isa, Perth ja Sydney.
    Kaikki ovat Australian Luterilaisen Kirkon (Lutheran Church of Australia) jäseniä.
    Lutheran Church of Australia
    Leadership Piispa/ Bishop John HENDERSON

    Nykyään paikalliset suomalaiset luterilaiset seurakunnat
    toimivat siis osana Australian luterilaista kirkkoa (Lutheran Church of Australia LCA.
    Kirkko kuuluu liitännäisjäsenenä Kansainväliseen luterilaiseen neuvostoon (International Lutheran Council),
    mutta on myös Luterilaisen maailmanliiton (Lutheran World Federation) liitännäisjäsen.

    Kirkkojen maailmanneuvostoon (World Council of Churches WCC) kuuluu myös suomen kirkko
    Evangelical Lutheran Church of Finland, Lutheran Church of Australia ei löytynyt jostain syystä listalta.
    Ainoastaan Uniting Church in Australia , Anglican Church of Australia, Churches of Christ in Australia
    löytyivät. Ken tietää enemmän kertokoon.

  37. Eiköhän nyt lopeta tämä ”kirkkojahkailu”. Värtsilä joutuu outoon valoon, jos tämän otsikon alla aletaan harjoittaa ekumeniaa. Pysytään vain oman kirkkoRAKENNUKSEMME luona!!!!!

  38. Miksi sitten Turun tuomio Kirkosta sen yksi jäsen lähetti Toivo Lehtorinteelle tiedustelun paikkakunnalla asuvana tästä kyseisestä papista,OikarisestaKyseinen jäsen tunsi Toivon ,siksi tämä tiedustelu.En häiritse enää teitä,ettei tarvitse menettää yö unia,.Olisin vain halunnut tietää oleko uudesti syntynyt,ja missä kohden minä olen kiroillut,se kiroilu minulta loppui kun Jeesus pelasti minut.Siunatkaa älkää kirotko.GodBless You.

  39. läpi historian uskonto on sytyttänyt sotia kansakuntien välillä.rauhan uskonto islam ensimmäisenä

  40. Luin aamulla Kalevasta jutun Liberlandista, pikkuruisesta valtioksi julistautuneesta maapläntistä Kroatian ja Serbian välissä.

    Liberlandista ja samaan aikaan Kaustajärven ja Canberran välisestä uskonsodasta Värtsistä lukiessa tulee mieleen, että Värtsilän pitäjä monine jaloine arvoineen voisi julistautua vapauden, rauhan ja rakkauden vyöhykkeeksi idän ja lännen välille. Mikrovaltion nimi voisi olla paremman puutteessa vaikka Värtsiländiä.

    Siitä olisi taloudellistakin hyötyä jos oltaisiin yhtä nokkelia ja toimeliaita kuin Liberlandissa.

    Tässä tiedonhaluisille Iltalehden juttu ilmiöstä.

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20161114200027274_ul.shtml

  41. Armotonta on uskonsota, Australian kohelluksia jauhetaan Värtsinkin palstoilla. Mitä ne meille kuuluu, tai toisin päin mitä Värtsin palsta hyödyttää Australian uskon sodissa, ei mitään.

  42. Olet oikeassa,Kalevi.Ei ne hyödytä ketään.enempää kuin hyödyttää Värtsilää teidän jokeltelunne,Mutta onhan teillä jotain tekemistä.Jos minun kirjoitukseni sinua häiritsi,en voi sille enää mitään.Minkä kirjoitin sen kirjoitinJos seurakunta koostuu kritityistä, niinkuin Raamatun aikana, ei silloin ole vastustusta ,jos kerrotaan omasta pelastuksesta.Mutta lopetan teidän häiritsemisenne, Mitä tekee jyvät akanoiden joukossa.GodBless you.

  43. nyt kun irakin pääministeri on kutsuna ns pakolaiset kotiin maansa jälleen rakennus puuhiin voisivat mennä sinne takasin pedofiili uskontoaan harjoittamaan.vai eikö työt kiinnosta.mukavampi loisia suomessa veronmaksajien piikkiin ,juottaa alaikäsiä humalaan ja käyttää hyväksi.viimesin 10v tytön raiskaus .sipilän kutsu ei ole voimassa enää

  44. Paljon on kommentteja, jotka EIVÄT kuulu otsikon V Ä R T S I L Ä n tarkoittamaan asiaan. En tykkää.

  45. Värtsilästä – joskus myös Värtsilässä – perinteisesti ollut ollut vaikea puhua asioista. Ikävä sanoa näin. Aiheita luovaan keskusteluun toki on. Tai annetaan valojen sammua muallakin kuin kirkon pihassa. Seurakunnan kirkkoneuvosto näyttää esimerkkiä – ainakin päätöksessään, joka koskee kirkomn ja hautausmaan valojen sammutuksen jatkamista. Päätöksessä vedotaan yhdenmukaisuusperiaatteeseen, paikkakukkan syrjäisyyteen ja siihen ettei kannata tuhlata ruutia. – Ei ole minkäänlaista halua toimia täällä asuvien viihtyisyydestä, pysymisestä kunnan ja seurakunnan veronmaksajina.

    Uskaltaisikohan enää puhua esimerkiksi Värtsilän koulun kunnon tarkastuksen tuloksista? Tuntuu siltä, ettei ole kyselty opettajien ja oppilaiden vanhempien mielipiteitä. Keskitttämisen ideologia lyö kaiken yli. Mitä mieltä esimerkiksi olette Mika Piiroisen kannanotosta, joka äskettäin julkaistiin lehdessä? Ai, ette ole lukeneet! Niinpä.

    Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Värtsilä voisi olla virili osa Tohmajärveä, jolla on ”rajattomat mahdollisuudet”. Sitä mieltä edelleenkin – eläkkeelläkin.

    Kun avasin tämän palstan, toivoin ideoita Värtsilän kehittämiseksi – ei tietenkään enää kuntana vaan – kunnan yhtenä osa-alueena. Olen jo pitemmän aikaa toivonut, että nuoremmat ottaisivat enemmän vastuuta yhteisistä asioista. Ei ole perusteita vedota kiireisiin. Muistan, että minua edeltävillä isillä ja äideillä oli aikaa ja tahtoa. Eikä heidän työtaakkansa ollut lainkaan pieni.

    Syntyikö Värtsilään näköalattomuutta samalla kun Kukkovaaran näkötorni kävi käyttökelvottomaksi? Poikkeustapaukset tietystri vahvistavat sääntöä. Onneksi niitäkin on Värtsilässä. Vaan voisi olla enemmänkion.

  46. Mistä tuon Mika Piiroisen tekstin voi lukea?

  47. 49 KOMMENTTIA. – Laiha tulos!!! Tässä 50.

    Kuulin, että kylätalolla on su 2.4.17 klo 12-16 kuntavaalitapahtuma, johon on kutsuttu kaikkien puolueiden edustus. On lettuja, makkaraa ja tietysti kahvia. Mutta varsinainen aihe on Tohmajärven kunnallispolitiikan evästys.

    Luonnollisesti kunnan itäosan, Värtsilän, asiat saavat Arppen pihassa erityisen huomion – luulisin niin. Kuitenkin toivon, ettei harjoiteta kyläpolitiikkaa samalla tavalla kuin on ollut tapana niin Värtsilässä kuin Tohmajärvelläkin. Edessä olevat kipeät asiat vaativat malttia ja monitahoista harkintaa. Erityisesti toivon, että edes joissakin päätöksissä voidaan olla yksimielisiä.

    Koska tielinjaukset ovat nyt paketissa, on suurena haasteena koulukysymys. Kun tästä asiasta puhutaan, puhutaan koko Tohmajärven tulevaisuudesta. Tässä onkin juuri yksimielisyydelle sopiva urakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *