YSTÄVÄT

Tuli tuosta mieleheni
ajatus jo aikamoinen:
Elon päivät ehtymässä,
olla taidan tieni päässä.
Ystäviä ympäriltä
manan mennyt on majoille,
happanevat haudoissansa
muhivat he mullaks, maaksi.
Ovat kaikki mielessäni
kuten entisaikoinamme.

Silti kanssakulkijoina
ystävät ylenkyläiset.
Moni taiten tartatteli.
Asioita aikalailla
tämän maailman menossa
paremmaksi pähkäilimme.

Yksi on ylitse muiden
alla oman kurkihirren
pirtin pienen permannolla.
”Hyvä on akkain,” saneli,
eipä miehessä vikoa.
Syli lämmin sylkötellä,
käsi kaulalle kapaista,
vielä vierihoitoakin
unen päähän päästäksemme.

Miten päivät päällimmäiset
osaelen ollakseni,
että tiettäväks tekisin
arvon suuren antamani,
taritseisin kiitokseni
ihmisille mieluisille
eläjille ehtoisille.

ihmisille mieluisille
eläjille ehtoisille

Share

4 comments for “YSTÄVÄT

  1. Erkki Jormanainen
    28.2.2017 at 7:03

    Mikäpä meille mieluisampi
    aamulla aukaista aviisi
    kuin on Värtsi verkkolehti.
    Runotar tarinan tuopi,
    ilmiantaa ystäville
    keralla kuvan sanoman,
    ajatuksen aikamoisen.

  2. Telle
    28.2.2017 at 7:55

    Keitin kahvit kullalleni
    aamupalat askartelin
    kävin lehdet laatikosta
    aamun aviisit avasin.

    Monet tänään juhlan juuret
    liputukset, liehutukset
    Kalevalan kulttuurissa
    suomalaisessa Sisussa
    Onniakin onnitellaan
    lasketellaan laskiaista.

    Runomitta lie hukassa
    kaikin puolin kadoksissa.
    Kuitenkin on Onni myötä
    tuota toivon toisillekin!

  3. Maija Varonen
    28.2.2017 at 9:53

    Suuresta lumipilvestä
    laskiainen tuiskuttaapi
    minä kylmässä kylässä
    jäässä kenkä, helma hameen

    käympä lämpöiseen tupahan
    seinät lämpöiset suojakseni
    uunilla harmaan perällä
    lämmin kattila tulilla
    ystävänä lämmin liemi
    mulla vaivaisen varina.

  4. jore
    28.2.2017 at 10:52

    en jaksa olla oikeassa
    väärässä sitä vähääkään
    pieni teko kelpo askel
    antaa aina enemmän

    vakastani varistan
    sovun siemenen peltooni
    katkeruuden kyyneleet
    kastevedeksi valutan

    katsomisen kulmaa muutan
    ja värit sateenkaaren kaikki
    yhtä aikaa
    nähdä saan

    kun idän aamu aurinkoinen
    kultaa tähkän Värtsilän
    taikka lännen viime säde
    joen pintaa silittää

    kykenetkö ihmisriepu
    onnen määrää mittaamaan
    ajatuksen lähimmäisen
    omallasi lyttäämään 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *