Kaatuneitten Muistopäivä 21.05.2017

Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21.05.2017 kunnioitetaan Suomen sotien seuraamuksena henkensä menettäneitä omaisiamme, mutta samalla juhlitaan Suomessa useilla paikkakunnilla eri teemoilla järjestettäviä suuria valtakunnallisia, jopa kansainvälisiä ohjelmallisia tapahtumia.

Turussa järjestettävät ekumeeniset reformaation merkkivuoden Kirkkopäivät 19. – 21.5.2017, juhlistaa ja julistaa suurta voittoa kaikelle kristikansalle ohjelmateemalla: Rauhaa, rakkautta, iloa ja – Armoa. Samoin myös Helsingissä 19. – 21.5.2017 järjestettävien Kirkon Musiikki-juhlien teemana olevassa ohjelmassa, Sana soi stadissa! näkyy kirkon vahva rooli suomalaisia kannattelevasta ja yhdistävästä henkisestä siteestä sekä samalla kunnioitus Suomi 100-juhlavuotta kohtaan.

Turun Tuomiokirkosta klo 12.00 televisioitava Kirkkopäivien ekumeeninen päätösmessu sunnuntaina 21.5.2017 ja Helsingin Senaatintorilla järjestettävä Juhlamessu 21.5.2017 sattuvat samalle päivälle, kuin Kaatuneitten muistopäivä. Tämän johdosta me sotaorvot toivomme, pyydämme, uskomme, että myös Kaatuneitten muistopäivä tulisi huomioiduksi muun juhlapuheen lisäksi saarnassa tai muussa vastaavassa.

Toukokuun kolmas sunnuntai on ollut ja on edelleenkin kaatuneitten omaisille, sotaleskille ja -orvoille harras muistelujen ja kaipausten täyttämä päivä. Kaatuneitten muistopäivän tulisi olla muistutus myös koko Suomen kansalle, siitä, kuinka Suomen kansa ja sotilaat olivat valmiit puolustamaan isänmaataan ja uhraamaan jopa oman henkensä. Heidän rohkeutensa ja uhrimielensä auttoivat tätä maata säilymään vapaana ja itsenäisenä. Veteraaneja ja nykyään myös lottia arvostetaan ja kunnioitetaan, he ovat sen ansainneet, mutta aivan liian usein juhlapuheissa ja kirjoituksissa sodissa kaatuneet sankarivainajat unohdetaan. Surullista, että päivän merkitys nykyään on menettänyt merkityksenä, jopa tänä ainoana päivänä, joka on sodissa kaatuneiden muistoksi marsalkka Mannerheimin päiväkäsky-määräyksellä perustettu.

Veteraaniliittojen eräs tunnuslause vuosien takaa oli, ”Veljeä ei jätetä”, ja kunniakkaasti he toivat kaatuneet aseveljensä taistelukentiltä siunattaviksi kotipitäjiensä kirkkomaille. Mutta – lisään tähän oman sotaorpomielipiteeni, jonka tiedän olevan monen muunkin sotaorvon ajatus – että, sankarihaudoissa lepäävät aseveljet ja heidän muisto ja arvostus on unohdettu.

Sotalesket ja -orvot olivat sotien alettua se ensimmäinen ja suurin – myös unohdetuin – ryhmä, johon sodan tuho ja seuraamukset välittömästi ja pysyvästi vaikuttivat. Me sotaorvot annoimme kalleimman uhrin, me annoimme isämme. Heidän uhrimielensä ja taistelunsa vapaan ja itsenäisen Suomen puolesta ei mennyt hukkaan. Siksi Suomen sankarihaudoissa lepää veteraanien aseveljiä, joille kohtalo ei suonut perheidensä luokse paluuta.

Sankarihaudat Suomen kirkkomailla kertovat Suomen lähihistorian voittoa, vapauden voittoa, isänmaan rakkauden voittoa, demokratian voittoa.

Sankarivainajat ovat omalta osaltaan olleet luomassa meille vapaata itsenäistä isänmaata ja kummuiltansa voivat nyt julistaa ja juhlia yhdessä meidän kanssa Suomen 100-vuotisen hyvinvointiyhteiskuntamme taivalta.

Sinikka Kaskinen

Share

1 comment for “Kaatuneitten Muistopäivä 21.05.2017

  1. erkki lintunen
    20.5.2017 at 21:44

    Jos oikein muistan, niin se taisi olla sotilaspastori Sillanpää, joka pani alulle kaatuneiden kotiuttamisen rintamalta. Niin muuttui käytäntö, joka jäi muualle maailman rintamille eli kaatuneiden hautaaminen rintamille. Merkittävää oli myös lottien työ.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *