Niirala Shopping Village

Kuva: Niirala – Portti Itään ja Länteen

Mitä saadaan, kun joulupukin ja pakkasukon kohtaamispaikka ja 1,5 miljoonaa vuosittaista rajanylittäjää yhdistetään? Tietenkin kansainvälinen kaupan ja liikenteen keskittymä, jossa on rajattomat mahdollisuudet.

Niirala Shopping Village nousee EU:n itäisimmän raja-aseman äärelle. Nyt haemme toimijoita ja sijoittajia, jotka haluavat hyödyntää alueen mahdollisuudet. Tule tekemään monipuolista koko perheen ostoskylää, nykyaikaista pysähdyspaikkaa ja logistiikan keskusta! Tällä alueella tila tai mahdollisuudet eivät lopu kesken.

Niirala Shopping Village nousee EU:N itäisimmäin raja-aseman äärelle. Nyt haemme toimijoita ja sijoittajia, jotka haluavat hyödyntää alueen mahdollisuudet. Tule tekemään monipuolista koko perheen ostoskylää, nykyaikaista pysähdyspaikkaa ja logistiikan keskusta! Tällä alueella tila tai mahdollisuudt eivät lopu kesken.

Pietari entistä lähempänä
Niiralan alue ja sen lähiympäristöt ottavat tulevina vuosina jättiharppauksia eteenpäin: Sortavalan alueelle on noussut kiinnostavia matkailukohteita ja majoituspaikkoja. Pian valmistuvan uuden Pietari-Sortavala-valtatien myötä matkaa rajalta Pietariin tulee vain noin 300 kilometriä. Pietarin ostovoimaiset matkailijat voivat entistä helpommin suunnata Laatokan rannoille. Samalla monia varmasti houkuttaa poiketa Niiralan kautta myös Suomen puolelle.

Parhaat paikat vielä tarjolla
Niirala Shopping Village on jo nyt idea, maata, kadunpätkä ja mahdollisuudet tarjoava kaava. Alueelle voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön, kioskin tai mitä tahansa siltä väliltä. Kunta omistaa maat ja neuvottelee ehdot. Haemme nyt rohkeita sijoittajia ja yrittäjiä. Varhainen lintu madon nappaa ja nopeat syövät hitaat!

Lähde: Shopping Village

Share

45 comments for “Niirala Shopping Village

  1. Leo Härkönen
    28.5.2017 at 0:39

    Toivotaan hankkeelle menestystä ja kaikkea hyvää!

    Mutta ei niin hyvää, ettei jotain parannettavaa. Niirala on kelpo nimi raja-asemalle, mutta Värtsilä on paikan nimenä se ainoa oikea. Värtsilää on molemmin puolin rajaa. Värtsilä on kahden valtakunnan ”kylä”ja Suomen ja Venäjän luonteva yhteistoimintakeskus, etenkin tulevaisuudessa. Värtsilä pitää piirtää kartalle (ja mainoksiin) isoin kirjaimin.

    On henkisen (ja taloudellisenkin) pääoman hukkaan heittämistä, ellei Värtsilä -nimen valmista ja positiivista markkina-arvoa hyödynnetä. Pian voimme Suomessa juhlia tämän arvokkaan brändin 200-vuotispäiviä.

    Siis Wärtsilä-Center Suomeen, Tohmajärven Niiralaan! Ja mikäli suinkin mahdollista, Wärtsilä Oy näkyvästi mukaan hankkeeseen. Rautaa rajalle sen positiivisessa merkityksessä. Teräksinen maamerkki pystyyn!

  2. Sakari H
    28.5.2017 at 8:09

    Onpa helppo yhtyä Leon edellisiin ajatuksiin.

  3. Tuula T
    28.5.2017 at 8:23

    Minä niin toivon, että tämä totetuu ja onnistuu !

  4. Maija Varonen
    28.5.2017 at 11:06

    Nimenä Värtsilä olisi jo entuudestaan tuttu ja vetävämpi. Niirala oli aikoinaan tuolla paikalla

    sijainnut maatila, josta nimi tullut.

    Onnea joka tapauksessa yritykselle!

  5. Konsultti,rahanmenoa,kasa paprua käteen
    28.5.2017 at 11:36

    Niiralan master plan -työn tavoitteet: =KASA RAPORTTEJA=PAPRUA

    Työn aikana tapahtuvan vuorovaikutuksen tuloksena muodostetaan näkemys siitä millaisia toimijoita alueelle voisi sijoittua ja kuinka Niiralasta saadaan houkutteleva ja helposti saavutettavissa oleva paikka kaikkien toimijoiden näkökulmasta katsottuna.

    Työn tavoitteena on laatia aineisto ( = LUE KASA PAPRUA, joka ei tuo töitä kuin sen kasan laatijoille eli konsulteille) , jota alueen toimijat ja tulevat toimijat voivat käyttää hyväkseen hakiessaan rahoitusta jatkokehittämisinvestoinneille
    voidaan käyttää hyväksi kaavoitustarpeiden arvioinnissa ja mahdollisen tulevan kaavoitustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa
    voidaan käyttää hyväksi alueen markkinoinnissa uusille toimijoille ja sijoittajille

    Paljonko rahaa tähän kulutetaan ja keitä/ mikä on tämä konsulttitaho ? Selvittäkääpä kenen taskuihin menee tämän työn tulos ? Voisiko esim. kunnan edustajat avata tätä tahoa hieman vai onko top secret?
    Ainut tieto vilahti tuolla projektisivulla olisiko Helsinkiläinen konsulttifirma YY-Optima joka kääräsee tästä hyödyn.
    Ei kasa paperia tuo yhtään yrittäjää tai rahoittajaa ellei muuta ole tarjota niin kuin houkuttimeksi. Ja raha liikkuu tässä vain helsinkiläisen yrityksen kassaan. Ei edes se jää paikalliselle tasolle. Toivottavasti edes tuon kyltin tekijä on edes Kiteeltä, ainut raha joka jäisi lähelle hyödyttämään yritystoimintaa

    No kaikki on sallittua, jos ei ole laitonta ja tämähän ei ole. Tyhmää vain maksaa kasasta paperia, viisas maksaisi vain ja ainoastaan tuloksista, mutta sellaista konsulttia et löydä, joka tähän sitoutuisi ? Miksiköhän ?

  6. Leo Härkönen
    28.5.2017 at 12:38

    Epäily siitä, että hankkeen tavoitteena olisi vain vaikuttavan paperikasan aikaansaaminen ja palkkioiden kääriminen ei ole aiheeton.

    Esimerkkejä siitä, että päättäjiä vedätetään nokkelien konsulttien toimesta savijaloilla seisovia hankkeita fiksaamalla ja mustan valkoiseksi värittämisellä, on tämä maa täynnä. Ja erityisesti kaunistelutarpeita on hankkeissa, joiden todellinen ominaispaino ei ole vakuuttava.

    Luottakaamme silti (Koiviston sanoin) että myös hyviä aikeita on ilmassa: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

    Ehkäpä värsiläläisten aktiivisuus toisi valoa myös siihen, miten vahvoin aikein ja argumentein hankkeen taustavoimat (pitkä rivi eri tahojen logoja kyltin alareunassa) ovat varautuneet konsulttiensa ehdotuksia tukemaan ja rahoittamaan.

    Jos Värtsilän väki – ja ehkä jotkut ulkopuolisetkin – ovat sitä mieltä että rajan kauppakeskuksen nimen pitää olla Värtsilä-henkinen, kansalaismielipide pitää ilmaista selvästi ja voimakkaasti.

    Ilman joukkovoimaa päätökset tehdään ennakkokaavailujen mukaan ja tällaiset kirjoittelut ovat päättäjien korvissa hyttysen ininää jos sitäkään. Parhaassa tapauksessa ne huomataan, mutta leimataan kylähullujen haihatteluksi ja julkisuuden tavoitteluksi ilman sen vakavampaa ajattelua.

    Värtsiläläiset ovat olleet mukana valitsemassa edustajia kotikuntansa Tohmajärven hallintoon, jolla varmasti on sanansa sanottavana oman alueensa hankkeessa, myös kauppakeskuksen nimikysymyksessä.

    Helpoimmin joukkomielipiteen voi esittää Värtsi.fi -sivuille laaditun nettiadressin välityksellä. Tällaisiakin tehtäviä varten verkkolehti on olemassa. Vain vakuuttavan dokumentin turvin Värtsilän asukkaat voivat mennä tarinoimaan asiasta päättäjien kanssa.

    Tässä on takojille takomisen paikka.

  7. Pentti Pakarinen
    28.5.2017 at 13:21

    Olutkori tulee edullisemaksi!!!

  8. Konsultti,rahanmenoa,kasa paprua käteen
    28.5.2017 at 13:23

    Nyt menit Leo asian ytimeen.
    Hyvä, että osataan Värtsissä puhua myös oikeista asioista, merkittävistä tulevaisuudelle eikä ainaisista kissanristiäisistä ja matikan kuduista. Ne ovat sitä viihdettä, mutta panostakaa enemmän oikeiden asioiden puinteihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Ainakin silloin olette yrittäneet, matikan kudut ja muut hoituvat sitten itsekseen siinä sivussa.
    Eli;
    Vaikka siellä kyltin alalaidassa on liuta logoja ja rahoittajien tunuksia, niin se ei ole tae siitä, että homma olisi ok. Paikallinen osanotto puuttuu kokonaan ja jos ei ole paikallisia mukana niin ei ole myöskään sanottua asioiden etenemisestä toivotuilla tavoilla.
    Konsultit vetävät kyllä hankesuunnittelurahat taskuihinsa olipa se kasa paperia vaikka sitten vanhoja Karjalaisia. Pistäkääpä tämä keskustelu talteen ja katsotaan vaikka 2020 miten on käynyt.
    Ihmisillä tuppaa olemaan muisti niin lyhyt.
    Hyvä esimerkki oli erään kulttuuriyrittäjän pyrkimys saada korkeatasoista tapahtumaa kylälle, avustukset ja rahat kun oli loppuun käytetty, niin polkaistiin koko tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen ns. suohon kannattamattomana. Mikä nyt järkevien ihmisten mielestä oli jo sitä alun pitäenkin. No jonkun verran rahaa meni sitten ns. suunnitteluun, joka ei johtanut mihinkään konkreettiseen.

    Älkää herran tähden olko osallistumatta paikallisiin hankkeisiin ja älkääkä uskoko kaikkia ulkopuolisia hyvän tuojia rahaa vastaan. Rahat siinä vain menee ja kopastaan tyhjää perään.

    No tuo konsulttifirma oli suunnitellut tuota pari vuotta 2015-2016. No mitään ei näjy vielä missään ? Jos joku ei tiedä niin nyt eletään jo puolta väliä 2017 ? Projektitiedot ovat auttamattomasti vanhentuineita vuonna 2025 mikä oli tähtäimenä. No sittenhän tehdään uusi selvitys konsulttifirmalla.

  9. Tuula T
    28.5.2017 at 13:30

    Konsultti,rahanmenoa,kasa paprua käteen-nimimerkki kertoi oman mielipiteensä.

    On varmasti totta, että tämän hankkeen/suuniitelun tuloksena syntyy kasa paperia.

    Paperikasan ei kuitenkaan tarvitse olla ainoa tulos. Ja pakkohan jostakin on aloittaa, ja ilman suunnittelua ei varmasti synny mitään. Uskon, että Tj kunta on tässä ihan tosissaan yrittämässä saada jotakin ”oikeaa” aikaiseksi alueelle. Keneltä se on pois jos yrittää?

    Meillä ettäänperän asukkaillahan on ihan itsellä tapana hokea sitä värssyä, että ”ei se kannata”..

    En osaa kuvitella, minkälainen työ suunnittelukonsultilta on tilattu, mutta konsulttihan tekee oman työnsä ja sitten mahdolliset alueelle sijoittuvat yritykset omansa. Toivottavasti.

    Ei pitäisi aina heti keulilta mollata hanketta. Pitää saada aikaiseksi tarpeeksi suuri systeemi. Löytää tarpeeksi hullu idea ja uskallusta. Mistä löytyisi se innokas rohkea ihminen, jolla ei vielä ikä ole rasitteena ja jonka perstaskusta löytyisi omaakin rahaa. Jjos kaikki perustuu velan ottoon ja avustuksiin, siinä ei pitkälle pötkitä.

    On maassamme muitakin ihmeitä kaupankin alalla tapahtunut. Mikä oli Tuurin Kyläkauppa ennen nykyistä kauppakeskusta? Tämä vain vinkkinä tuli mieleen.

    Nykyiset Lapin viihdekeskukset olivat muutama kymmenen vuotta sitten vielä melko pieniä matkailukohteita. Meikäläisen asuinsijoilta Etelä-Lapista ei silloin muinoin kukaan halunnut kesälomalle Lappiin, meillähän oli sääskiä omastakin takaa. Nyt sinne kyllä on jo halukkaita menijöitä.

    Leolta hyvä ehdotus nimiasiaan liittyen. Mutta ensin sinne sitä toimintaa. Alan sitä odottelemaan.

  10. Konsultti,rahanmenoa,kasa paprua käteen
    28.5.2017 at 13:45

    Tuula, toki toivon että sinne tulisi kaikki mitä konsultti on suunnitellut ja kaikki vielä onnistuisi.

    Mutta tämä on jo vanha asia ja lueppa se selvitys kannesta kanteen, mitään uutta ei ole mitä ei ole jo vuosien mittaan hahmoteltu aikanaan.

    Pähkähullu ajatus, jonka onnistuminen on ns. herran hallussa.

    Tuurin kauppa muuten on ollut vanha kauppapaikka jo hamasta menneisyydestä, joten siinä ei sen kummempaa. En hewnkilökohtaisesti kävisi siellä kerskakulutusta kannattamassa. Riittääpi se mitä oikeesti tarvitaan ei mainostoimistojen luotuja tarpeita tarvitse täyttää.

    Todella terävä huomio tuo, että mistäpä ne yrittäjät mitä tuumasit. Ilman niitä ei tule mitään.

    ”Mistä löytyisi se innokas rohkea ihminen, jolla ei vielä ikä ole rasitteena ja jonka perstaskusta löytyisi omaakin rahaa. Jjos kaikki perustuu velan ottoon ja avustuksiin, siinä ei pitkälle pötkitä. ”
    Just näin.
    Ja se: ” ettäänperän asukkaillahan on ihan itsellä tapana hokea sitä värssyä, että ”ei se kannata”.
    Siinä on ne asiantuntijat, mitä konsultit eivät ”tiedä”. Toki tietävät ettei tule onnistumaan, mutta mistäpä imisivät ne tulevat hankesuunnittelurahat jos sen sanoisivat suoraan heti aluksi ?

    Odotellaan Tuula, miten iso business-village sinne nousee. Outoa käyttää sanaa village bisnesten yhteydessä, sehän yhtälö ei ole tosi. Lapissa parilla rinteellä kyllä on, mutta siellä on lunta talvisin, meillä ei välttämättä edes sitä.

  11. Tuula T
    28.5.2017 at 14:04

    No, minä vaan haluan toivoa, että sinne tulis jottain! Kyllä minä mielestäni laskea osaan. Mutta kun niin kauhiasti haluttais, että sinne tulis jotakin, edes siihen entiseen Niiralan kauppaan uusi yrittäjä!

    Ja se Tuurin Kyläkauppa, tiedän, että on vanha kauppapaikka,mutta on pienessä kylässä ja eipähän ole lopettanut toimintaa! Ovat tehneet jotakin, millä se saatiin säilymään.

    En ole käynyt! Kerran ukon kanssa siellä päin liikuttaessa, ajettiin siihen hevosen kengän lähelle, mutta kun satoi vettä, ei viitsitty mennä sisälle. Se siitä minunkin kerskakulutuksesta.

    Minäpä laitan nyt EuroJackpotin vetämään; jos tullee iso potti, VÄRTSILÄ saa tuon Villagen. Tällä puhheella!

  12. erkki lintunen
    28.5.2017 at 15:14

    Värtsilä-nimen käyttöön ottaminen on ollut muutamissa keskusteluissa esillä. Se on vain jäänyt siihen. Leo Härköseen, ammatimaisen mainosalan miehen, aloite ei nyt saisi jäädä pelkäksi mielipiteeksi. Tohmajärvi voi hyödyntää Värtsilä-nimen, kirjoitettiinpa sitten V:llä tai W:llä. Kannttaa vakavasti miettiä tupla-Weetä. Se nojaisi Wärtsilä Oyj Abp:hen, joka seilaa maailman vesillä ja on siis käsite sinänsä.

    Tästä ei saa tulla hituistakaan Tohmajärven sisäistä nurkkapatrioottisuutta. Kysymys on siitä, että perinne saatetaan uuskäyttöön. Tällöin myös entisen Värtsilän kunnan vaakuna Tohmajärven kunnalla olisi relevantti. Ja Wärtsilä kehittyisi merkittäväksi osaksi emäpitäjä Tohmajärveä.

    Wärtsilä erottuisi myös Kuopiossa olevasta Niiralasta!!!

    Kartalle Wärtsilä sijoittuisi väljästi ja olisi Wärtsilän pitäjä, jossa olisi muutamia kyliä, ihan vain käytännön syistä, postin jakamisen ja perille pääsemisen vuoksi.

    Siis rohkeasti Niirala-nimen tilalle Wärtsilä, niinkuin on Niiralan pihapiirikin muuttunut Arppen pihaksi.

    Muutokset eivät ole myöhässä, jos niin halutaan!

  13. Maija Varonen
    28.5.2017 at 15:34

    En tiedä, että mistä konsulteista täällä puhutaan, mutta Joensuusta löytyy Tiedekeskus,
    josta löytyy monenlaista yrityksiin liittyvää opastusta ja suunnittelua: on yrityshautomoa,
    uusyrityskeskusta jne. Siinä talossa asioivat monet jo näillä meidän kulmilla toimivista
    yrityksistä aina ulkomaaninvestointeja suunnittelevia yrityksiä myöten. Tietoa löytyy!

  14. Leo Härkönen
    28.5.2017 at 15:48

    Keskusteluhan kiihtyy kuin koposen kuolema. En osallistuisi siihen lainkaan, ellen monien Värtsilässä (ja jopa Tohmajärvellä saakka) asuvien olevan huolestuneita seudun kehittymisestä ja odottavan sen vireytymistä.

    Rajanylityspaikka on käytännössä ainoa kohde, jolta voi odottaa jotain merkittävää. Ellei sitä suljeta, se voi vain kehittyä. Ja siitä hyötyvät seudun kaikki yritykset, kylät ja asukkaat.

    Nykymaailmassa pitää olla kehitysuskoa ja on “ajateltava isosti”. On ymmärrettävä, että pikkupiperryksellä ei saa julkisuutta. Se ei vakuuta ketään, ei edes kioskinpitäjää, isommista yrityksistä ja rahoittajista puhumattakaan. Kun näitä businessplaneja ja visoita tarkastelee on hyvä tietää: itse niiden tekijätkin uskovat vain murto-osan niiden sisällöstä ensialkuun toteutuvan.

    Silti niitä tehdään ja niihin uskotaan koska se on kuussakin käyneelle ihmiselle luonteenomaista. Mutta harvoin paistetut hanhet suuhun lentelevät. On toimittava.

    Tämäkin keskustelu on osoittanut, että meitä viisaita on kahta peruslajia. Yhden lajin tietäjät tyrmäävät kaikki pyrkimykset petoksina tai haihatteluina. Toinen laji on se hyväuskoinen porukka, joka tarrautuu jokaiseen oljenkorteen ja TOIVOO. Molemmille on yhteistä se, että puhetta tulee kuin vajaakanttista lautaa mutta mitään ei tapahdu: ei ole aikaa, rahaa, kykyä eikä vaikutusvaltaa.

    Osaamisesta ei Suomessa ole puutetta. Mutta onko puutetta toimijoista, jotka osaisi valita hommiin ne oikeat osaajat?

    Pikkuruinen kysymys vielä isoa hanketta koskien. Onko niin, että rajakunta kumppaneineen on ryhtynyt nikkaroimaan kauppakeskusta rajanylityspaikalle keskustelematta yhteistyömahdollisuuksista naapurivaltion kanssa? Jos niin on, mikä on ollut esteenä?

    Kun Tornio-Haaparanta -kaksoiskaupunkia aikanaan puuhattiin, sitä tehtiin yhdessä Ruotsin ja Suomen kanssa. Ja oli siinä yrityksiäkin mukana.

  15. Tuula T
    28.5.2017 at 16:22

    Leo, eikös se oli niin, että meillä kirjoitteluun osallistujilla (ainakin joillakin) on se ikärasite-este ? Tarkoitan sitä, että kun kirjoitat, että mitään ei tapahdu. Tietysti tuon liäski puuttuu myös muuta kuten sanot, kykyä jne..

    Itse ei ehkä hoksata, että ei kovin paljon enää kannattais rynnistää, mutta minun huushollista löytyy kyllä asukas, jolla on sen verran suhteellisuustajua, että estää minultakin suurempien hankkeitten toteuttamis.yritykset..

    Minä kuulun tuohon mainitsemaasi TOIVOO-porukkaan.
    Järki sanoo, että rajantakaista asiakaskuntaa ajatellen paikka on liian lähellä rajaa, jos tullaan naapurimaahan lomalle ja ostoksille, mennään kauemmaksi. Siksi TOIVO sanoo, että matkalaiset pysäyttää vain joku tosi ihme-maa. Mikä? Joku ”PowerPark”? Ei mikään käpöstys pysäytä ketään.. Siksi totettajiksi pitäsi olla oikeita kokeneita oma-varaisia yrittäjiä.

    Tornio -Haaparannassa on Rajalla-kauppakeskus. Tyhjiä liiketiloja sielläkin on. Ei tavan immeinen osta koko ajan jotakin.

  16. Tuula T
    28.5.2017 at 16:23

    Kylläpä tuli paljon kirjoitusvirheitä tuohon edelliseen. Sekin jo todistaa, että kannattais Tuulan jo vaieta..SORRY.

  17. Maija Varonen
    28.5.2017 at 17:22

    Toivoo- porukasta löytyy ostovoimaa nuorin voimin toteutettuihin yrityksiin.

    Varsin monet tuntemistani henkilöistä käyvät ostoksilla tutun kyläkaupan ja marketin lisäksi
    Haaparannassa, Tuurin kyläkaupassa, Tallinnassa, ostavat netistä ja puhelinmyyjiltä.

    Sen lisäksi tulevat lomamatkat Kanarialta kaukomaihin. Ei ole keneltäkään pois, jos toivoo.

  18. Birgitta
    30.5.2017 at 15:56

    Hei,
    On todella mukavaa, että Shopping village -kyltti ja siihen liittyvät oheismateriaalit kiinnostavat lukijakuntaa.
    Palautetta on aina mukava saada, toivoisin sitä tulevan myös suoraan hankkeen vetäjälle.

    Muutamia huomioita kommenttisarjaan
    Masterplan on suunnitelma, jota todellakin käytetään markkinoinnissa ja maankäytön suunnittelussa.
    Ilman suunnitelmaa ja havainnollista kuvausta siitä, mitä alueelle ollaan suunnittelemassa/ toteuttamassa, on vaikea markkinoida aluetta toimijoille.
    Sijoittumista harkitsevat yritykset haluavat tietää myös taustatietoja ja kehittämissuuntia lähivuosille, mitä alueella tapahtuu ja millaisia palveluita on jo nyt tarjolla tukemassa tulevaa toimintaa, valmis infra tai sen rakentamissuunnitelma/aikataulu sekä tärkeänä osana logistiset yhteydet.
    Masterplania laadittaessa pidettiin työpajoja, joihin kutsuttiin mm. yritysten, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Tohmajärven Yrittäjien, Pohjois-Karjalan rajavartioston ja Niiralan tullin sekä alueen yhdistysten edustajia Tohmajärven kunnan edustajien lisäksi. Yksi työpajoista oli avoin kaikille kuntalaisille.
    Työssä otettiin siis huomioon aika laaja näkökanta ja se pohjautuu mm. maakuntakaavaan, Tohmajärven intresseihin ja rajaliikenteen näkymiin.
    Maakuntakaavaan saatiin ”rajaliikenteen ja kaupan kehittämisen alue”, joka mahdollistaa laajasti alueen kehittämisen ja maankäytön/kaavoituksen.
    Hankkeissa kilpailutetaan hankinnat, masterplanin tarjouspyyntö lähetettiin yhdeksälle yritykselle, joista neljä vastasi tarjouspyyntöön. Hankinnan peruste oli kokonaisvaltainen edullisuus.
    (työtä ei tehty suinkaan kahta vuotta :), vaan työ alkoi elokuussa 2015 ja julkaistiin helmikuussa 2016)

    Shopping Village on markkinointinimi, jonka avulla voidaan lähteä aluetta markkinoimaan. Toki markkinointia ja toimijakartoitusta on tehty koko ajan. Nyt se on vain helpompaa, kun on suunnitelma ja konkreettista tarjottavaa. Onko nimi lopullinen, siitä päättää viimekädessä alueella toimivat yritykset.
    Yritysten etabloituminen ei käy hetkessä. Meillä on prosesseja, jotka ovat olleet käynnissä vuoden tai kaksi, haetaan oikeaa paikkaa, oikeaa aikaa ja rahoitusta yms., jotka vievät oman aikansa. Tulokset tulevat näkymään suurelta osin vasta hankkeen päätyttyä.

    Yritystien (joka on osa masterplanin toimenpiteitä) osalta olemme ottaneet taasen askeleen eteenpäin siinä, mitä alueelle halutaan ja minkälaisia toimijoita siihen haetaan.
    Kauppatien alueella aloitti valuutanvaihtopiste, Hotelli Joessa aloittaa uusi yrittäjä ja meneillään on neuvotteluja muihin vapaina oleviin toimitiloihin alueella.

    Hankkeessa tehdään paljon yhteistyötä Venäjän yritysten ja viranomaisten kanssa, varsinkin matkailun, logistiikan ja tuotannollisten alojen kanssa. Yhteistyö lisääntyy entisestään, kun Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tuli voimaan.

    Työtä on vielä paljon tehtävänä!

    Birgitta Väisänen, projektipäällikkö
    Niirala – Portti itään ja länteen – hanke
    Haemme uutta yritystoimintaa Niiralan rajanylityspaikan vaikutusalueelle sekä
    kehitämme Niiralan kautta kulkevan henkilö- ja tavaraliikenteen mahdollisuuksia.

  19. erkki lintunen
    30.5.2017 at 16:18

    Mielenkiintoista! MUTTA Niiralan tilalle – Värtsilä!!! Uutta voidaan / pitää rakentaa perinteet huomioon ottaen. Värtsilä on Tohmajärven kannalta mahdollisuus. Mutta Värtsilä ei ole Niirala, joka on Värtsilän pitäjän yksi kylä. Hotelli Jokikin sijaitsee Värtsilässä, samoin kuin Värtsilän koulu ja Värtsilän kirkko. Arppen piha on Värtsilässä. JA – Wärtsilä Oyj Abp on syntynyt Värtsilässä, josta Suomen puolella on vielä osa. On suuri virhe jättää Värtsilä-nimi venäläisille, vaikka entisestä Värtsilästä sotien jälkeen suuri osa jäikin nykyisen rajan taakse.

    Ehdotan, että jatkossa on mukana myös historiallinen näkökulma ja sosiaali-psykologista pohdintaa, joista voi syntyä MARKKINOINTIIN käypiä ideoita.

    Värtsilä kirjoitetaan erilaisilla kirjaimilla Venäjällä ja Suomessa. Myös ääntämisessä on eroja. Ei ole mitään vaaraa, että Suomen puolella oleva Värtsilä ja Venäjällä sijaitseva Värtsilä aiheuttaisivat ongelmia. Päinvastoin, siinähän on pohjaa yhteistyölle!

    Toivon harkintaa!

  20. Leo Härkönen
    30.5.2017 at 18:51

    Kiitos Birgitta Väisäselle selonteosta.

    Oli ilahduttavaa, että Värtsin verkkolehden kirjoitteluun yleensä reagoidaan. Ehkä me värtsiläläiset, jotka suureksi osaksi asumme eri puolilla Suomea, emme älynneet ottaa yhteyttä suoraan hankkeen vetäjään. Olemme myös tottuneet varsin avoimesti “osoittamaan mieltämme” vakavistakin asioista, usein ärhäkkänä mutta kotiseudun ja yleisempääkin parasta tarkoittaen.

    Kyllä hankkeiden vetäjät tietävät, että NIMI on erittäin keskeinen osa esitystä ja tärkeä osa ennakkomarkkinointia. Jo ns. työnimi on tavallisesti valittu sitä silmälläpitäen, että se on tarkoitukseen sopiva. Ja aika tekee tehtävänsä: epäsopivakin nimi vakiintuu prosessin aikana lopulliseksi. Korvamato-efekti toteutuu. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

    Kun noinkin sivistynyttä väkeä ja vaikuttava liuta organisaatioiden edustajia on ollut masterplanin taustatyötä tekemässä, olisi erikoista, jos nimikysymykseen ei olisi ollut vaihtoehtoja tai että sitä ei olisi käsitelty asianmukaisella vakavuudella.

    Nimessä kiteytyy aina jotain tuotteen/palvelun kannalta ainutlaatuista. Nimi on myös avain tarinoihin, joista nykyaikainen markkinointi saa iskukykynsä. Värtsilä ja Wärtsilä niitä tarjoavat yllin kyllin, Niirala tarjoaa vain kartalla olevan paikan nimen. Mutta jos asialla on vain historia- ja kultuuriarvoja tajuamattomia teknokraatteja, Värtsilä ei tule edes mieleen. Sehän on menneitten talvien lumia. Värtsilän ihmisille tällainen laiminlyönti on loukkaus.

    Jotta Värtsilä-nimellä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus palautua ansaitsemalleen paikalle, osaksi seudun kehittämiskuvioita, nimiasia pitäisi HETI ottaa vakavaan käsittelyyn ja perusteelliseen pohdintaan. Vahvoja argumentteja sen puolesta ei ole vaikea listata. Erkki Lintunenkin on uurastanut asian kimpussa vuosikausia. Usein vain on niin, että itseämme (liian) lähellä olevia asioita emme osaa arvostaa.

    Siksipä minäkin huutelen toiselta puolelta Suomea, läheltä länsirajaa – varsinaiselta itärajan näköalapaikalta!

  21. Maija Varonen
    30.5.2017 at 19:54

    Kiitos Birgitalle asiaa avaavasta kommentista!

    On mieluisaa oman maakunnan kannalta, kun sen eri kulmilla tapahtuu jotain uutta kehitystä.

    Kyrillisissä aakkosissa ei taida olla ä- kirjainta, joten Venäjän Wärtsilä on siksi hivenen vaikealukuinen,
    mutta täällä Suomen puolella Wärtsilä- nimellä olisi jo ennestään historiallinen mainosarvo, jonka
    toivoisi tulevien yrittäjien hyödyntävän. He tietenkin nimensä itse valitsevat.

    Onnea joka tapauksessa uusille yrittäjille! Kyllä minäkin tulen käymään ja katselemaan kuin
    Matti ja Liisa rautatietä aikanaan.

  22. sanita
    30.5.2017 at 20:41

    Muistan, että Niiralan rautatieasema oli sodan jälkeen Värtsilä niminen.

    Ja, Niirala oli taas kirkon lähellä, ja siellä Niiralassa oli kaksi kauppaa.

    Jossain vaiheessa nimet vaihtuivat.

    Rautatieasema on ollut nimeltään NIIRALA jo kauan aikaa. Asemarakennuksessa oli lipun myynti ja toisessa päässä oli Posti, ja Postissa pankki.

    Matkustajajunia kulki tiheästi sodan jälkeen. Ensin oli Ukko-Pekka ja sitten tuli ”Lättähatut”.
    Viisi kertaa päivässä juna kulki edestakaisin väliä Joensuu-Niirala. Iltakymmenen juna jäi yöksi Niiralaan.

    Sitten oli vielä tavarankuljetusjunia lisäksi.

    Niiralassa on vielä nykyisinkin jonkinlaista juna liikennettä.

    Niiralassa on kansainvälinen rajanylityspaikka.

    Se siitä. Sano Niiralan likka

  23. Leo Härkönen
    30.5.2017 at 21:35

    Tuohon venäjänkielisten kohteiden ilmaisuongelmaan voisi todeta, että kyllä Venäjälläkin kansainvälisesti merkittäviä kohteita ja paikkoja puhutellaan länsimaisesti, vrt. Moskow, St. Petersburg, Vyborg… Tuskin Wärtsilä-Willagea, Centeriä tai vastaavaa tarvitsisi välttämättä kyrillistää!

    Kolmekielinen kohdehan tämä palvelukeskus joka tapauksessa muutoin olisi.

  24. Maija Varonen
    31.5.2017 at 10:35

    Tarkoitin eilisellä aakkoskommentillani sitä, että Venäjän puolella oleva Wärtsilä- kyltti
    on hiukan vaikeasti luettavissa, mutta täällä kauemmin asuneet tiedämme paikan muutenkin.

    Onhan se niinkin, että varsin pian Niirala- Willagea tulee tutuksi, jos on tullakseen.

    Aikaisemmin oli lehdissä juttua, että Joensuu saa keskustaan tänä kesänä karjalankielisiä
    kylttejä, saa nähdä, tulevatko? Minä kannatan niitä.

  25. Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä
    1.6.2017 at 10:09

    Birgitan vastaus oli hyvä ja paljon muuta asiaa tuli myös tietoon.

    Tuli mieleeni runo :
    Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
    kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään.

    Tässä tapauksessa osui kuin nyrkii silmään.

    Vastausta vaille jäivät mistä oltiin kovasti kiinnostuneita:
    -kyltin tekopaikka ja hinta ei tullut selville, kiinnostuksesta kiiteltiin asiaa kohtaan
    -konsultoinnin hinta kilpailutuksen jälkeen jäi hämäräksi, toki kerrottiin että aikaa ei mennyt kuin 2015-2016,, no sitä nyt ei kysytty
    – tuloksiin saatiin vastaus
    1. suunnitelma on valmis = KASA PAPRUA ON KASASSA
    2. konkreettisena tuloksena tien pätkä

    No loppuja sitten odotellaan ennen seuraavaa konsulttisuunnitelmaa, koska tuohan vanhenee jo käsiin entinen. Tilanne ja maailma muuttuu parissa vuodessa kummasti.
    Saammeko sitä ennen shoppailu-villagen vaikka tuonne käyttämättömän tien päähän ?
    Otetaanpa asia esille parin vuoden päästä uudelleen ja katsellaan tuloksia mitä rahaoilla saatiin aikaiseksi.

  26. erkki lintunen
    1.6.2017 at 10:23

    ”Suomalainen on sellainen…” kuin nykyisen hallituksen oppositioijat. Kun yritetään nostaa vallitsevaa tilannetta, aletaan ampua kohti. Tämä nyt ja tässä tapauksessa sillä erotuksella, että se tapahtuu puskasta. Masentavaa!!!

  27. Tuula T
    1.6.2017 at 11:24

    ”Suomalainen on sellainen…” , että se hermostuu, jos ei saa kaikkea tietää nyt ja heti. Hankkeelle varatut rahat ovat varmasti riittäneet kyltin tekoon ja konsultointiin.

    Ei liity varsinaisesti tähän asiaan, mutta kerron kuitenkin: Sallan kunta Itä-Lapissa on vuosien saatossa myös menettänyt osan alueestaan ja asukkaistaan sitten muuttovirran mukana. Kunnan alueella toimii myös rajanylityspaikka. Eilinen Lapin Kansa kertoo, että nyt on jo Sallassa tullut eteen ASUNTOPULA, syystä että sinne on alkanut muuttaa taas ihmisiä ja myös YRITYKSIÄ .

    Niin, että jospa kumminkin sinne Värtsiläänkin jotakin joskus..

  28. erkki lintunen
    1.6.2017 at 13:35

    Aivan oikein, Tuulla tänne Tohmajärven Värtsilään!

  29. 1.6.2017 at 19:17

    Piti mennä tuonne alkutekstiin päästäkseen käsitykseen mistä tämä keskustelu on alkanut. Perustavan laatuista ongelmaa Niiralan yritystoimintaan ei kukaan pientoimija ole pystynyt ratkaisemaan. Se on millä keinolla saada ihmiset pysähtymään palvelujen käyttäjäksi. Yleensä ottaen siitä posotetaan autolla suoraan raja-asemalle ja naapuriin. Toisinpäin meikäläiset posottavat kohti kotia palatessaan naapurin puolelta.
    Markkinointi on vaikea laji ja erityisen vaikeaa tämänkaltaisessa kohteessa, jossa ei ole muuta kuin tuo yksi alue. Seuraanpa mielenkiinnolla kuinka tuo ostosparatiisin rakentaminen edistyy ja kuinka sinne lapaa asiakkaita kuin kuoretta kudulle Joensuunkaupungin koskiin. Annapa Sinikka nyt arvostelu menikö negatiivisen vai posetiivisen tyylilajin mukaan tämä kommentti.

  30. Sinikka Kaskinen
    1.6.2017 at 20:30

    Kalevi hyvä, tää meni just’jetsulleen oikein! Siis plussan puolelle.
    Sitäpaitsi, tykkäsin sinun Antiikin Roomalaiset – vertauksesta. Hyvä sekin!
    Toisekseen, kyllä kaikille mielipiteille on ja pitää saada olla tilaa.
    Minun tökkäilyistä huolimatta/välittämättä. Anteeksi se kiukutteluni.
    Me, sinä Kalevi ja minä, sentään kirjoitamme reilusti omilla nimillämme.
    Joten, annetaan omien mietteiden, mielipiteiden, ajatusten ja kommenttien yms virrata vapaasti.

    PS. En ole ehtinyt/jaksanut mökin pihahommien (lue: yhden henkilön orjatyöleirin) takia Värtsiä kovin edes avata, kommentoinnista puhumattakaan, mutta nyt kun vihdoinkin sain viimeisen pihatyön tehtyä – verkot pois omena- ja luumupuilta, – ja ehdin paneutua Värtsiin, huomaan, että uusia asiallisia aiheita on useampikin. Niitäpä sitten seurailemaan.

  31. Leo Härkönen
    1.6.2017 at 20:44

    Valitettavasti Kalevi on oikeassa. Niin mielelläni kuin soisinkin hänen olevan väärässä.

    Raja on matkailijoille vain välttämätön paha päästä nauttimaan naapurin palveluista. Shopping Willagen pitäisi olla yksikkönä niin vetovoimainen, että se yksinään kiinnostaisi väestöä laajalla alueella. Vaan onko Niiralalla ympärillään tarvittavaa ostovoimaa? No Pietarissa olisi muutamia miljoonia sierainpareja.

    Kun Tornio ja Haaparannan rajalle aikoinaan puuhattiin vastaavantyyppistä ostoskeskusta (ja rakennettiinkin) puhuttiin 4 miljoonan rajanylittäjän tarpeista. Valtaosahan tuosta tietenkin oli paikallisliikennettä. Keskus ei ottanut koskaan tuulta purjeisiinsa. Rajan ylittäjät eivät sen vähäisiä palveluja isommin tarvinneet silloin eivätkä myöhemminkään. Lähinnä matto- ja kalustekauppa se nykyäänkin on.

    Mutta: joitakin vuosia sitten rajalle tuli Ikea. Se oli aluella ensimmäinen kaupallinen yksikkö, joka tarjosi todellista lisäarvoa rajamatkailijalle. Ikeaan tullaan sen itsensä vuoksi, pitkästi noin 150 kilometrin säteeltä. Ja sen vetovoima on tuonut muitakin yrityksiä alueelle. Ja onhan lisäksi alueella kahden pienen kaupungin palvelut.

    Voipi olla, että toiveajattelun sijasta tarvittaisiin enemmän vertaistietoa ja järeää maalaisjärkeä Niiralan businessplaneihin. Toivokaamme silti, että Värtsilän oloihin soveltuva viisastenkivi löytyy ja näemme toimivan Värtsilän nimeä kantavan kauppakeskuksen Niiralassa.

    Älkää antako pahanilman lintujen ja totuuden torvien törähdyksien sammuttaa unelmointianne. Vielä ei ole paljon menetetty.

  32. Maija Varonen
    1.6.2017 at 21:55

    Tuo Ikea on juuri tällä hetkellä näillä kulmilla sellainen vetovoimainen yritys,
    joka saa ihmiset liikkeelle myös täältä Joensuun seudulta. Lähin sijaitsee Kuopiossa.

    Tuurin kyläkauppa saa ostosmatkailua myös täältä, vaikka siellä ei myydä mitään sellaista
    tuotetta, jota ei saisi kotikulmiltakin. Sinne tehdään ostosmatkailua, jolloin voi katsella
    nähtävyyksiä samalla laajemminkin.

    Jonkin vetovoimaisen ”tivolin” pieni kylä tarvitsee, jolloin ihmiset lähtevät liikkeelle vaikka
    huvin vuoksi.

  33. 2.6.2017 at 12:18

    Sinikalle olin ylösotettu kommentistasi, ei sitä jokapoikaa erikseen huomioida.

  34. Rajapysäkki kunnalle
    10.6.2017 at 0:24

    Kunta ostanee Rajapysäkin eli valmista yritystilaa tulee kun vain joku uskaltaisi yrittää!!
    On ainakin turisteilla tarvetta kahvi- ja WC-palveluille ja ehkä jotain ostaisikin jos kauppa olisi.

  35. Eira Varonen
    22.10.2017 at 16:48

    Sanomalehti Karjalainen uutisoi 21.10.2017 Niiralan alueen kehittäminen otti harppauksen eteenpäin – ”Työ on ollut pitkäjänteistä”

    Sanomalehti Karjalainen 21.10.2017

    Avaa juttu suuremmaksi

    Lue juttu täältä https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/159377-niiralan-alueen-kehittaminen-otti-harppauksen-eteenpain-tyo-on-ollut-pitkajanteista

  36. Leo Härkönen
    22.10.2017 at 18:54

    Enpä viitsi tilata Karjalaista lukeakseni uutisen pitkäjänteisestä työstä. Ehkä joku voisi kertoa lyhyesti sen sisällön.

  37. Kahvila on avattu
    22.10.2017 at 23:18

    Hyvä että entinen Rajapysäkki on avattu uudella nimellä. Kahvila ok. Olisin käynyt myös syömässä mutta ruokalista valitettavan yksipuolinen eli vaihtoehtoja ei ollut.

  38. Ruoka ihan herkullista
    23.10.2017 at 8:17

    Monta lounasta olen syönyt täällä. Arkisin 2 vaihtoehtoa lounaalla, hyvät salaatit, herkulliset jälkiruuat ja vielä joskus itse paistettua leipääkin. Minusta ihan luksusta tälle seudulle. Kysynnän ja tarjonnan laki ! Tuskin on mahdollista kaikki maailman ruokalajit kattavaa valikoimaa pitää. Hyvä näinkin, super!

  39. Poikamies kolmannessa polvessa
    23.10.2017 at 10:38

    Kyllähän se on niin.että näläkä lähtöö syömällä ja akka lähtöö juomalla:-)

  40. Eira Varonen
    23.10.2017 at 15:45

    Karjalaisen juttu lisätty

  41. Leo Härkönen
    23.10.2017 at 16:38

    Toki Värtsilän paikallisväestökin jonkinlaisen elintarvikkeiden lähiostospaikan tarvitsisivat. Nythän ostoksille mennään Tohmajärvelle.

    Siinä yksi pieni askel kohti Shopping Villagea.

  42. Kahvila on avattu
    23.10.2017 at 17:26

    Kun kävin katsomassa niin ruokalistalla oli makkaraa muussilla, jätin tällä kertaa sen väliin. Ehkä oli keittovaihtoehto en huomannut.
    Taisi siellä olla elintarvikekaappikin jossa markariinejä ja jotain muuta vastaavaa.

  43. Evakko
    24.10.2017 at 18:55

    Kafe Niiralassa tosi hyvät ruuat ja kahvileivät !

  44. siltainnsi
    24.10.2017 at 20:16

    Tänään kävin syömässä Linströmmin pihvit,hyvää oli ja mikä salaattipöytä.

  45. Eira Varonen
    4.11.2017 at 2:32

    Videointi 07/2014, ennen Yritystien liittymää ja Shopping Villagea. Liittynevät toisiinsa siltikin, oletan? Niin monta vuotta oli mennyt tuosta videosta, etten muistanut että olen sellaisenkin kuvannut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *