Vetoomus Värtsilän koulun puolesta

Tulevana maanantaina 23.10.2017 on Tohmajärven Kunnanvaltuustolla kokous, jossa päätetään mm. kunnan kouluasioista. Värtsilän koulun kohtalo liittyy tiiviisti näihin suunnitelmiin.


Pitäjätoimikunnan kokouksessa torstaina keskusteltiin kauan ja vakavana koulun tilanteesta ja siitä, mitä voisimme vielä tehdä koulumme säilymisen hyväksi. Totesimme, että mielenilmaus perjantaina 13.10 oli merkittävä ja tiedotusvälineissä hyvin huomioitu tapahtuma. Toivottavasti tämä herättelee myös päättäjiä pohtimaan Värtsilän koulun lopettamisen järjettömyyttä.
Mutta tarvitaan vielä kirjallinen vetoomus sekä koulun tarpeellisuuden ja toiminnan jatkamisen yksityiskohtaiset perustelut, jotka toimitetaan Valtuustolle ennen kokousta. Miksi Värtsilän koulu on pidettävä toimivana kyläkouluna?
Päätimme Pitäjätoimikunnan kokouksessa, että tehdään yhteinen vetoomus sekä kattavat perustelut koulun toiminnan jatkamisen puolesta.

Kutsumme kaikkia värtsiläläisten yhdistysten puheenjohtajia/edustajia sekä koulun tulevaisuudesta huolestuneita henkilöitä Kylätalolle sunnuntaina 22.10.2017 klo 13.00. Jokainen voi miettiä valmiiksi sekä kirjata perustelut, miksi meidän oma kyläkoulu tulee säilyttää toimivana kouluna. Laadimme näistä ajatuksista yhteisen vetoomuksen/yhteenvedon, jonka jokainen vahvistaa omalla allekirjoituksella.

Tervetuloa ”taisteluun” oman koulun puolesta!

Koolle kutsujana toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys.

Share

7 comments for “Vetoomus Värtsilän koulun puolesta

  1. jore
    21.10.2017 at 10:34

    Hyvä Värtsilän Pitäjäyhdistys 🙂

    En halua mestaroida mitenkään kun en kuntaverojani Tohmajärvelle maksa mutta ajatus siitä että Värtsilän koulu olisi
    esim.luonto-erä-ja venäjänkieleen painottunut ala-aste kiehtoo.

    Voisiko tosiaan tehdä yhteistyötä Venäjän Värtsilän kanssa niin että sieltä tulisi apuja venäjän kielen opiskeluun ja rajan tältä puolen vietäisiin suomen kielen eväitä vanhaan Värtsilään.Ajatus lähti muhimaan Sakarin ja Leon dialogista.

    Määrätietoisella työllä tämä ajatus voisi realisoitua.On niitä hullumpiakin ideoita toteutettu!
    Tämänkaltainen rajoja ylittävä opiskelu olisi varmasti vetovoima Värtsilän kouluun.

  2. Leo Härkönen
    21.10.2017 at 11:15

    1900-luvun loppupuolen kotikaupungissani Torniossa valtioiden yhteinen koulutoiminta toimi käsittääkseni hyvin mutta siellähän huomattava osa naapurikaupungin Haaparannan asukkaista onkin suomenkielisiä/suomalaisia. Länsirajalla on tietysti paljon muutakin rajan ylittävää kaupunkien ja kuntien välistä kansalaistoimintaa.

    Voisi hyvin kuvitella että myös itärajalla ennakkoluuloton rajan ylittävä toiminta olisi yksi kehityksen avainsanoista molempien maiden asukkaille. Ongelmat saattavat olla hyvinkin samankaltaisia. Nykyinen poliittinen tilannekaan ei saisi olla esteenä järkeville aloitteille ja pyrkimyksille.

    Vilkkaat karjalaisaivot ehkä helposti keksisivät perusopetuksen rinnalle muitakin erityispainotuksia kuin nyt jo esitetyt.

    Pitäisi ymmärtää, että Värtsilän olojen kehittämisessä on kysymys koko Tohmajärven parhaasta.

  3. HOHHOIJAA
    22.10.2017 at 15:06

    JA TAAS ON SHOPPING VILLAGE KOVASTI KEHITTYMÄSSÄ KARJALAISEN SIVUILLA

  4. Eira Varonen
    22.10.2017 at 16:09

    Kävin Pitäjäyhdistyksen koollekutsumassa tilaisuudessa tänään. Paljon samoja asioita nousi esille keskustelussa myös kylätalolla tänään joita Terttu Haantien väitöskirjassa (alla). t:Eira

    *******************************************

    Terttu Haantien väitöskirja: Kun ukset kiinni pantihin. Lapin yliopisto.

    Tutkimus 33 lakkautetusta koulusta Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueella vuosina 1983-2005.

    Kyläkoulu on kautta aikojen ollut kylän tärkein keskus; lähikouluna lapsille ja verrattomana pitopaikkana juhlille, harrastuksille ja erilaisille kokoon-tumisille. Nyt kuitenkin kyläkouluja lakkautetaan yhä enenevässä määrin. 2000-luvulla koulujen määrä on vähentynyt melkein sadan koulun vuosivauhtia eikä toiminnalle ole näkyvissä muutosta. Koulun lakkautuminen vaikuttaa niin koulun henkilöstöön, oppilaisiin kuin myös heidän vanhempiinsa.

    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin 33 kyläkoulun lakkauttamisien erilaisia vaikutuksia ihmisten elämään vuosina 1983 – 2005. Tutkimuskunnat Pohjois-Lapissa olivat Sodankylä, Inari ja Utsjoki sekä Tunturi-Lapissa Kittilä, Muonio ja Enontekiö. Tutkimus oli kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus koulujen johtajille, opettajille, kuntien sivistysjohtajille ja oppilaiden vanhemmille. Haastatteluissa tar-kasteltiin kyläkoulun merkitystä ja sen antamaa kulttuuriperintöä tutkimus-alueilla, käytiin läpi ihmisten tuntemuksia koulun lakattua, etsittiin vastauksia kysymykseen, miksi koulu lakkautettiin ja paneuduttiin lakkautusprosessien tapahtumiin. Lisäksi kartoitettiin lakkautusten yleiset vaikutukset ja visioitiin tulevaisuuden kyläkuvaa. Tutkimus korostui fenomenologisena tutkimustyyppinä, koska sisältöä teemoitellessaan tutkijan tarkoitus oli ymmärtää tekstin tai toiminnan merkitystä, myös reflektiivisesti. Reflektiivisessä fenomenologiassa tutkija perehtyy syvällisen yksityiskohtaisesti tutkittaviin asioihin. Sisällön analyysissä etsittiin erilaiset teemat ja tyypit.

    Kyläkoulun kulttuuriperintöön liittyivät oman alueen tunteminen ja sen hyödyntäminen monella tavalla lappilaisesta luonnosta. Koulujen teemaviikkoja saamelaiskulttuurin ylläpitäjänä pidettiin tärkeinä. Huolta kannettiin saamenkielten vahvana pysymisestä ja esitettiin saamelaiskoulun perustamista kielen ja kulttuurin turvaamiseksi. Äitienpäivä- ja joulujuhlat koettiin merkittävinä kyläläisiä yhdistävinä koulun toimintoina. Lakkau-tustuntemukset vaihtelivat vihasta ja surusta lopulta periksi antoon ja sopeutumiseen. Syyllisyyttäkin koettiin. Lakkautussyinä olivat oppilas-määrien pienenemiset ja säästösyyt, jotka osittain ymmärrettiinkin. Ymmärrystä ei kuitenkaan riittänyt lakkautustavoille, vaan ne nähtiin erittäin huonosti hoidetuilta. Lakkautusten välittömiksi vaikutuksiksi katsottiin lasten pidentyneet koulumatkat, josta seurauksena oli ajan puute lepoon, harrastuksiin ja rentoutumiseen. Koulutoiminnan loppumisen myötä loppui kyläläisiltä myös kokoontumispaikka ja kansalaisopiston kurssitarjonta väheni. Kyläkuvavisioissa kylien elämä hiljenee työ- ja opiskeluikäisten muuttaessa kasvukeskuksiin, eikä lapsiperheitä muuta kylään, koska ei ole koulua. Toiveikkaitakin näkymiä löytyy matkailun luodessa työpaikkoja ja mökkirakentamisen lisääntyessä.

    Koulujen lakkauttamiset ovat suuria muutosprosesseja yhteiskunnassa, johon ihmisiä pitäisi valmistella etukäteen. Lakkautuksista tiedottamisessa koettiin puutteita. Neuvottelut ja arvokeskustelut jäivät vähäisiksi. Kauaskantoisiin hankkeisiin pitää varata tarpeeksi aikaa ja huolehtia kouluhenkilöstön jaksamisesta myös henkisellä tasolla. Haastatteluista ja artikkeleista kävi ilmi, että esimerkiksi pienten koulujen opetuksen laatuun on kohdistettu arvostelua. Myös lakkautuksia hoitaneita virkamiehiä kohtaan on mahdollisesti jäänyt kaunoja. Oppilas puolestaan voi kokea isossa koulussa turvattomuutta ja itsearvostuksen puutetta, jolloin pahimmassa tapauksessa voidaan ajautua syrjäytymisvaaraan. Lapin harvaanasuttujen seutujen elämisen ja asuttamisen pelastuksena voisi olla kokeileva monitoimikeskusmalli, jossa yhdistyisivät koulutoiminnan ohella esimerkiksi etäopetus, päivähoito, vanhustyö, leirikoulutoiminta, kansa-laisopisto ja muu harrastustoiminta. Koulun olisi mahdollista myös erikoistua oman alansa kouluksi. Saamelaisalueella siinä voisi osittain keskitetysti toimia kunnan saamenkielinen opetus. Monitoimikeskuksessa olisi myös mahdollista saada kunnan yleisiä palveluita kyläläisiä ajatellen. Tätä mallia voi soveltaen käyttää myös muualla Suomen harvaanasutuilla seuduilla.

    Väitöskirja (sivumäärä 266) luettavissa täältä https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61678/Haantie.%20Terttu.pdf?sequence=2

    Lähde: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61678

  5. Eira Varonen
    22.10.2017 at 16:46

    Niirala Shopping Villagea koskevat kommentit voisi kirjoittaa aiheeseen liittyvään juttuun joka löytyy täältä -> http://www.vartsi.net/2017/05/27/niirala-shopping-village/

  6. Leo Härkönen
    22.10.2017 at 18:56

    Enpä viitsi tilata Karjalaista lukeakseni jutun pitkäjänteisestä työstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *