Kemieen rakennettavaan uuteen yhteiskouluun tilat myös Värtsilän koulun oppilaille

Tohmajärven kunnanvaltuusto päätti rakentaa Kemieen uuden yhteiskoulukeskuksen/monitoimitilan, johon sisällytetään myös tilat Värtsilän koulun oppilaille.

Valtuuston äänestyksen tulos

Kunnanhallituksen esitys valtuustolle: rakennetaan Kemieen uusi yhteiskoulu, johon sisältyisivät tilat Kemien – ja Värtsilän ala-asteen oppilaille, Tietäväisen koulun yläasteen ja lukion oppilaille sekä kirjastolle. 

Vastaehdotus jonka Jukka Ignatius jätti oli muutoin sama kuin kunnanhallituksen esitys, poiketen sitäosin ettei Värtsilän koulun oppilaille varattaisi tiloja uuteen rakennettavaan yhteiskoulukeskukseen.

Kunnanhallituksen esitys voitti äänin 17-10.

Äänten jakautuminen. Kunnanhallituksen esityksen puolesta 17 JAA: Vuokko Väistö, Mikko Löppönen, Tommi Pesonen, Matti Kuittinen, Hannu Hämäläinen, Marko Manninen, Helena Pakarinen, Marketta Sairanen, Virpi Koistinen, Tero Nenonen, Tero Lepola, Reima Ehrukainen, Nina Kabedeva, Vilho Mikkonen, Jouni Martiskin, Pauli Hakkarainen ja Kari Kakkonen.

Vastaehdotusta 10 EI ääntä: Jukka Ignatius, Mika Piiroinen, Eila Sivonen, Ritva Simonen, Aarne Laasonen, Vesa Väistö, Teuvo Karjalainen, Vesa Jumppanen, Pasi Parviainen ja Leena Väistö

Uuden koulukeskuksen rakentaminen aloitetaan vuonna 2018. Värtsilän koulun oppilaat siirretään Kemien uuteen kouluun sen valmistuttua.

Mika Piiroinen vielä hymyssä suin valtuuston kokouksen alkaessa.

Investointi on mittasuhteiltaan erittäin suuri, kustannusarvio noin 12 miljoonaa euroa.

Teksti ja kuvat: Eira Varonen

Share

10 comments for “Kemieen rakennettavaan uuteen yhteiskouluun tilat myös Värtsilän koulun oppilaille

  1. Sakari H
    23.10.2017 at 20:40
  2. Hemppa Turunen
    23.10.2017 at 21:43

    Taitaa koittaa ajankohtainen Katalonia malli. Erotaanko pois Tohmajärven kunnasta. Päästäisiin eroon jo kunta päättäjiinkin pesiytyneestä ongelmasta Syrjäseuturasismista, jota valtiovallan päättäjät ovat jo aikaa harrastaneet.
    Ja päättäjistä jotka itse ovat varsinaisia huippukoulukiusaajia.

  3. Jore
    23.10.2017 at 21:46

    😢

  4. Leo Härkönen
    23.10.2017 at 22:05

    Aika aikaansa kutakin, sanoi mummo kun kissalla pöytää pyyhki.

    Ensin Värtsilän koulu lopetetaan, sitten se taas aloitetaan.

  5. Jussi Raerinne
    24.10.2017 at 8:32

    Mieletön investointi näin pienelle kunnalle! Se mikä tässä on hyvää, päätös ei onneksi ollut LÄHELLEKÄÄN yksimielinen. Suuri kiitos kaikille niille kymmenelle, jotka yrittivät irrottaa edes Värtsilän tästä paketista. Sen sijaan kaikki muut tuntekoot edes pienen piston sydämessään; Värtsilää ollaan puolustavinaan puheissa, mutta se ei näy teoissa. Yleensäkin kyseenalaistan vahvasti sekä kunnassa että seurakunnassa luottamushenkilöt, joilla ei näytä juuri KOSKAAN olevan rotia vastustaa viranhaltijoiden esityksiä!

  6. Parempi näin
    24.10.2017 at 8:38

    Näin liennee parempi että uusi koulu tehdään koska sitten kun kunnan itsenäisyys menee niin tuskin Kitee tai Joensuu koulua enää rakentaisi ja taas lapsia vietäisiin kaupunkien kouluihin.

  7. erkki lintunen
    24.10.2017 at 9:49

    Olen Raerinteen Jussin kanssa täsmälleen samaa mieltä.

  8. Esa A. Luukkainen
    24.10.2017 at 13:07

    Ennakoidun mukainen päätös on nyt tehty, mutta aikaa sen toteuttamiseen menee vielä vuosia. Yhtenäiskoulun rakennusaikataulun ensihaaveet eivät mitä todennäköisimmin toteudu sellaisenaan. Tehtävää riittää: suunnittelu ja sen vaihtoehdot, kilpailutus, rahoitus, entisen koulukiinteistön purkaminen, rakenne-analyysit, uuden rakentaminen yms. Elellään varmuudella 2020-lukua, ennen kuin Värtsilän koulun nykyinen muoto loppuu. Sitä ennen kokoontuu myös entistäkin uudempi valtuusto…

    Aikaa siis on harkita ja suunnitella. Värtsilän asukkaiden, etupäässä perheellisten, kannattaa ottaa nyt etupainotteinen linja ja pohtia realistiset vaihtoehdot jatkoon. Näihin vaihtoehtoisiin malleihin kuuluu myös
    yksityisen perusopetuksen järjestämisen mahdollisuus.

    Syksyn 2016 oppilastiedonkeruun mukaan noin 2,7 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa (16 651 oppilasta). Tällä hetkellä valtioneuvoston myöntämä lupa järjestää perusopetusta oppivelvollisuusikäisille on yhteensä 68:lla yksityisellä perusopetuksen järjestäjällä.

    Lupia on myönnetty pedagogiikan eri alueille erikoistuneille koulumuodoille, tiettyihin oppiaineisiin painopisteen keskittäneille ja niin ikään eri ideologisten ryhmien järjestämälle opetukselle. Näitä lupia ovat saaneet kristilliset koulut, steiner-pedagogiikkaa erikoistuneet waldorf-koulut, samoin kuin montessori-koulutkin, jne.

    Värtsilän omaperäisen ja persoonallisen historian ja aktiivisen nykyisyyden valossa voisi hyvinkin olla mahdollista perustaa yhdistys-muotoinen yksityiskoulu. Yksityiskoulu on ts. koulu, jonka omistaa jokin julkisyhteisöistä riippumaton yksityinen taho. Tavallisesti tämä on voittoa tavoittelematon yritys, yhdistys tai säätiö.Jos houkuttavuus ja brändi olisi riittävä, kouluun hakeutuisi oppilaita Värtsilää laajemmaltikin. Eritoten kun tulevaisuus tuo tullessaan yhä enemmän myös opetuksen teknologisia etämuotoja.

    Uskoisin myös aiheen kiinnostavan niin yksityisiä aktiiveja kuin eräitä yhteisöjäkin, joihin kuuluu niin liikeyrityksiä kuin säätiöitäkin. Henkilökohtaisesti, Värtsilän koululla syntyneenä ja kasvaneena, olen kiinnostunut aiheesta, ja valmis keskustelemaan värtsiläisten kanssa aiheesta enemmänkin. Jos kiinnostusta viriää… Olen seuraillut yksityiskoulujen kehitystä useammallakin tasolla. Itse kävin lukioni yksityisessä oppilaitoksessa.

    Muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä alla:

    http://blogs.helsinki.fi/p5kohti-tutkivaa2014/2014/11/10/yksityiset-koulut-suomessa/

    http://montessori.fi/montessoripedagogiikka/
    https://peda.net/steinerkasvatus
    http://www.helsinginkristillinenkoulu.fi/

  9. Tuula Turunen
    25.10.2017 at 16:53

    Ihan tuli hyvä mieli kun luin tämän Esa Luukkaisen tekstin.

  10. Leo Härkönen
    25.10.2017 at 17:01

    Luukkaisen esittämää tietoa ja luovaa asennetta tässä tarvitaankin – vastapainona yksiniittiselle keskittämis- ja ”säästöajattelulle”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *