Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

Kuva: SA-kuva

Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

Tämä lehtileike kertoo talvisodan alkamisesta tkmiehen (lehtimiehen) kertomana. Löytynyt Värtsiläseuran arkistoista. Värtsiin lähettänyt Hilkka Partanen.

(Tk. rintamakirjeenvaihtajalta)

Iltapäivällä klo 17 alkoivat tykkimme suitsuttaa savua ja kuolemaa venäläisten keskuuteen Värtsilässä. Muutamaan tuntiin ei kuulunut muuta kuin yhtäjaksoista jyskettä, jota pienen tauon jälkeen jatkettiin myöhäiseen yöhön. Venäläisten annettiin vastata tuleen, mutta tällä kertaa se oli hyvin heikkoa, Tykistön ja jälkitoiminnan johdosta olikin Värtsilä venäläisten taholta valmis luovutettavaksi ja aamulla klo 6 oli kauppala hallussamme. Ennen lähtöään venäläiset sytyttivät Värtsilän tuleen.

Heti ensivaikutelma haltuumme jääneestä Värtsilästä oli surullinen. Hävitettyjä, palavia taloja kaikkialla. Aamulla oli kolme venäläisten konetta pommittanut Värtsilää aikaansaaden paru tulipaloa.

Värtsilän pääkadulla ei ollut säilynyt tuholta muuta kuin entinen poliisikamari ja nimismiehen toimipaikka. Linja-autoasema oli palanut perustuksiaan myöten. Sitä olivat venäläiset pitäneet nähtävästi autojen ja tankkien säilytyspaikkana, koska kolmen palaneen tankin jätteet törröttivät siinä. Toinen kansakoulu oli palanut perustuksiaan myöten, mutta toinen pienempi, oli säilynyt melko ehjänä.

Kaikki sillat, muun muassa rautatieasemalle johtavat kaksi siltaa oli räjäytetty. Kirkko oli maan tasalla ja pappila oli niin ikään raunioina. Itse asemarakennus oli sitä vastoin jätetty ehjäksi. Vain ikkunat olivat rikki, mahdollisesti tykistötulessa särkyneinä. Siinä missä ennen asemarakennuksessa oli nimi Värtsilä, komeili nyt Wjartasilja. Rautatiekiskot olivat ehjinä. Huoneet olivat täynnä pehkuja ja kaikenlaista törkyä.

Käynti Värtsilän rautatietehtaalla antoi samanlaisen surkean kuvan kuin muukin kauppala. Komea tehdaslaitos oli kuumana savuavana rauniona. Siellä on Maan Romulle tavaraa yllin kyllin. Rautatehtaan työläisten asunnot, suojeluskuntatalo, kansantalo, kaikki olivat nyt savuna ja tuhkana.

Värtsilään saapuneen suomalaisen jalkaväen joukossa oli paikkakuntalaiset. Oli liikuttavaa nähdä miesten edesottamuksia heidän päästessään vanhoille kotikonnuilleen. Ne harvat, joiden kotitalot olivat säilyneet, katselivat kotejaan kyynelsilmin. Mutta ne, joiden kodeista oli enää jäljellä vain savuavat rauniot, seisoivat jäykkinä hammasta purren kotinsa entisellä kynnyksellä kostoa vannoen.

Savuavana, kytevänä rauniokasana Värtsilä jouti käsiimme, mutta pitkää aikaa ei varmaan tule vierähtämään, kun tämä kaunis kauppala kukoistaa jälleen entisessä vehreydessään. Jälleenrakennustyö ei ole helppoa, mutta eihän se tule meitä pelottamaan.

Olavi Liekoski

Share

10 comments for “Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana

  1. Sakari H
    25.11.2017 at 8:17

    Olikohan tapahtumien ajankohta Talvisodan sijasta Jatkosodan alku?

    Karmeita silti ovat olleet sodan kauhut.

  2. Alpoaatos
    28.11.2017 at 3:53

    Löytäisiköhän joku tähän rintamakirjeenvaihtajan karuun kertomukseen aiheeseen liittyviä kuvia SA-arkistosta ?

  3. Jussi Raerinne
    28.11.2017 at 9:36

    Löysin kyllä aiheeseen liittyviä otoksia, mutta ammattitaitoni ei näin äkkipäätä taida riittää niiden linkittämiseen. Menin Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston sivulle, laitoin aikajänteeksi 25.6-25.7.1941 ja hakusanaksi Värtsilä; mainitulla haulla ruutuun ilmestyi välittömästi 139 kuvan kokoelma!

  4. Mikko Immonen
    28.11.2017 at 10:41

    Laitan linkin Jussin mainitsemaan SA-kuva-arkiston suvulle, valitkoon sieltä kukin mitä kuvia haluaa katsella.

    http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneofin

    Toivottavasti löydätte haluamenne kuvat.

  5. Alpoaatos
    28.11.2017 at 11:27

    Kiitoksia Jussi ja Mikko. Minä laitoin hakusanaksi pelkkä Värtsilä, paljon karuja kuviahan sieltä löytyi. Voihan niitä katsella noinkin.

  6. jussi pietikäinen
    29.11.2017 at 0:36

    onko nimi otto karhu tuttu poliisipäällikkönä ennen weli ruthia-vanhan guardin nimismies. 2. asiana :joensuun yliopiston yhteiskunta-ja aluetieteiden tiedekunnan outi tiaisen gradu otsikolla ”työttömyyttä ja alueriitoja” 3.taru kätketyistä kirkonkelloista ,äitini tiesi kertoa kätketyn kypärän kollion tienoolle siis ukonkallio nyky kartalla.maatren kototilus oli lopotti_marjamaa ,sodan jälkeen lopotissa asusti jenny ja verttu huomanni hoffman.muistelen jotta äitini inkeri (hulda ingrid, ida ja heikki turusen tytär) mainitsi hilkka partasen nimen liekkö sama henkilö kuin näillä sivuilla. vare hälsade jussi p:nen majorna götegorg

  7. Alpoaatos
    29.11.2017 at 3:17

    Tässä kaksi SA- kuvan linkkiä Värtsilän tuhotusta keskustasta.

    Kuvassa nimi: Kuvia Värtsilän poltetusta keskustasta

    http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7db21632b4464c7c8c75ae8b411db&archive=&zoom=YES

    Toisen kuvan nimi:
    Sodan jälkiä Värtsilässä.

    http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7db21632b4364d5d24b464654680a&archive=&zoom=YES

  8. sanita
    29.11.2017 at 4:49

    Sota on sotaa.

    Toivottavasti suomi ja suomalaiset saavat elää rauhassa.

    Etteivät löisi päätänsä karjalan mäntyyn

  9. jussi pietikäinen
    29.11.2017 at 20:56

    rättelse korjaus :oikea otsikko outi tiaisen graduun :työttömyyttä ja aluekiistoja.

  10. jussi p:nen
    12.1.2018 at 18:14

    noina sotavuosina isovanhat ida ja heikki turunen lopotin mökissään iltahämärässä kahenkesken ,toinen toisellens,minkätähe sie sitä sänkyy potkiskelet? vastas jottei moista hää.seuraavana aamuna möykän aiheuttaja selvis,lempo venätti oli pommittanut navetantakus peltoa,navetta oli asuuksen ja pellon välissä suojana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *