15 comments for “Viikon puheenaiheet vko 49

  1. Sakari H
    6.12.2017 at 16:37

    Suomalaisella sisulla pääsee vaikka läpi harmaan kiven.
    Ostin askin minäkin ja nyt olen patti päässä edelleen kiven tällä puolella.

  2. Raija Träff
    8.12.2017 at 11:07

    Laitanpa tähän pienen jutun,ettei Värtsin verkkolehti lopahtaisi.Tulin tänne Kiljavan sairaalaan kuntoutusjaksolle 4.12.Ja kuinka ollakkaan kun tulin huoneeseeni ja esittelin itseni huonekaverilleni,niin juttuhan luisti.Minäpä sitten kysyin mistä hän on kotoisin.On syntynyt Kaustajärvellä.Aarne ja Hilja Hämäläisen tytto.Sirkka nimeltään.Eikös maailma ole pieni.Monta yhteistä tuttua on meillä.

  3. Hemppa Turunen
    8.12.2017 at 23:19

    Suomalaisilla tarvitaan sisua moneen asiaan.
    Mm. seikkailemaan nykyisissä lähes talvisissa olosuhteissa liikenteessä lähes henkensä kaupalla.
    SKAL. Siis suomenkuorma-autoliittokin jo lopultakin ärähti tienhoidosta päättäjille.
    ””miten paljon suur onnettomuuksia pitää syntyä, että tien hoidosta vastaavat tahot heräisivät ajallaan toimenpiteisiin”.
    Niiralastahan alkaa ysi tie poikki Suomen. Aiemmin runon ja rajantien pätkänä Kemie -Niirala tunnettu osuuskin sai kutsuma nimenkin ”Runon ja Romun tie”.
    Nykyisin lähes päivittäisuutisissa Rekkaliikenne on ollut tosi vaikeuksissa ja pelkästään tienhoidon takia Joensuusta Varkauteen päin.

  4. Jussi Raerinne
    9.12.2017 at 10:51

    Hemppa puuttuu tärkeään asiaan, mutta totuus ei tässä(kään) ole mielestäni yksiselitteisen mustavalkoinen.
    Minua itseäni nimittäin ihan oikeasti hirvittää mm. näiden ns. rekkojen suuret ajonopeudet muun tieliikenteen seassa. Ymmärrän sen, että kuljettajilla on vastuu aikatauluistaan mutta se ei pelkästään selittäne polkemista koko ajan ”rajoitinta vasten” kelissä kuin kelissä. Jos oma nopeuteni on 80 km/h, niin takaa tullaan varmasti vauhdilla ohi. Käsittääkseni raskaan liikenteen kuljettajia koskee sama lakiin kirjoitettu velvoite kuin meitä muitakin, että ajoneuvo on pystyttävä aina pysäyttämään tien näkyvällä osalla. Mainittua vauhdin hurmaa katsoessa tulee väkisin mieleen että ei varmasti puolissakaan tapauksissa onnistu!

  5. jussi p:nen
    9.12.2017 at 18:05

    apropå kaustan nimen merkitys, syntysis ajatus ,jotta nimi vois juontua sanasta kaustika,valoilmiö esmerkiksi linssissä,lasisylinterissä,vesilasissa ,kun sivusta tuleva valo taittuu ja muodostaa koukeroisen kuvion.kassokaa netistä enempi.

  6. 10.12.2017 at 7:47

    Tuttu sana omasta lapsuudesta rekipelien ollessa kuljetus- ja muina ajovehkeinä. ”Kausta on reen sivupuu. Tarkemmin sanottuna reen jalasta ja koria yhdistävien tukipuiden eli ketaroiden yläpäitä yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu”. Tuo netistä löytynyt määritelmä kertoo asiasta, mutta ketara-sana kaplaitten nimenä on täällä ainakin minulle tuntematon. Kaplaisiin pultatut pituussuuntaiset kaustat pitivät sivusuunnassa paikallaan reen pohjalevyä, jonka päällä taas oli laudoista tehty kehikko, ”sontalaijat”. Ja sitten pollen voimin ajettiin vaikkapa maanparannusmaata tai lantaa pellolle tunkioitavaksi.

  7. Pentti Pakarinen
    10.12.2017 at 8:50

    Onko joku kuullut sanontaa ”saverkot laulaa”,minä kuulin ukkojen joskus
    kertovan.Liukkaan kelin aikaan kyllä siinä kilinää kuuli,mutta kun oli tuhru
    keli siinä oli veto aina päällä.

  8. 10.12.2017 at 10:08

    Pentin muistamissa saverikoissa reen aisat olivat kiinni takapäistään. Alkuun puhuttiin vihtasaverikoista, kun saverikot oli tehty vitsaksista punomalla. Ainakin jo 1920-luvulla tulivat käyttöön sepän takomat teräs-saverikot. Sammakkoraudoiksikin noita kahta tarpeellista osaa, aisan päässä ollutta silmukkaa ja jalaksessa kiinni olevaa saverikkoa, taidettiin nimitellä. Kaplaatkin olivat alkuun kokonaan puiset. Jalaksiin pystykappaleet olivat liitetty reikiin upottamalla. Yläpäästään ne oli kiinnitetty samoin, kaustoissa oleviin reikiin kiilattuina. Kaplaan poikittaisosa taas oli kuin tukevasta vitsaksesta, siis punomalla tehty. Sen raaka-aine oli usein pajua tai tuomea, jopa tukevaksi kasvanutta katajaa. Taipuisuuden aikaansaamiseksi aihiota saatettiin keittää muuripadassa, jolloin puun muokattavuus kaplaan muotoon tuli helpommaksi. Rautakaplailla tehty reki oli kestävyydeltään ihan muuta kuin nuo vanhat vehkeet. Vihtasaverikot eivät ”laulaneet”, jonkinmoista kitinää kuitenkin pitivät!

  9. Sakari H
    10.12.2017 at 10:32

    Edellä kerrottujen perusteella sanonta ”ketarat levällään” voisi alunperin liittyä hajonneeseen rekeen.

  10. Pentti Mielonen
    10.12.2017 at 11:33

    Käsittääkseni kaksi reen osaa kausta ja kausto tarkoitttavat kahta eri asiaa.
    Kausto tarkoittaa häkki- eli liistereen yläosassa olevaa reunapuuta.
    Kaustaa sanoivat minua vanhemmat miehet parireen jalaksen
    tukipuuksi, joka oli kiinnitetty etuosastaan kiinni pultilla ja takapää
    oli reenpankkoon tehdyssä reiässä, jossa se pääsi liikkumaan vapaasti.
    Nämä ”kaustatuet” olivat parireessä molempien rekien tukena.
    Parirekiä käytettiin pääasiassa metsäajossa.

    Tämä on minun näkemyseni kaustasta ja kaustosta,
    tästä asiasta saa olla eri mieltä, josta en mieltäni pahoita.

    Kausta-sanaa olen kuullut käytettävän myös muissa asiayhteyksissä.

  11. Pentti Pakarinen
    10.12.2017 at 12:45

    Saverikko-osat isä teki omassa pajassa,olin sielä ”apumiehenä” ja
    silleen.Sepän työ minuakin mutta se jäi haaveksi vain.Enkä osoo
    sanoo oisko miusta tullut seppästäkään!!

  12. Pentti Pakarinen
    10.12.2017 at 12:47

    Jäi tuo kiinosti sana pois.

  13. jussi p:nen
    10.12.2017 at 14:24

    kausta-universumin helmi säihkyy,kimaltaa siis valoilmiö ,kaustik-tulinen,polttava-på svenska bränning, bryt våg-aurinkoisella säällä yleens puolenpäivän jälkeen tuuli herää ja aiheuttaa vedenpinnan `rikkoutumisen`tuhansiksi pieniksi peileiksi ja koittaa hänt katsella moista ilman aurinkolaseja,niin polttaa jakirveltää silmissä -koustailmiö.yiteen baltian tytäryhtiö yit kausta oy.kaustinen olis puolestaa perua ruotsin kostalle,kusta,lausuttuna ääneen.karoliinska instituutin optikko-opiskelijoiden oppilaskunta on nimeltään kausta,natronlipeää myydään täällä kaustik sodan nimellä.kaustika(lat. caustica)c linea -laloaalto c area valoilmiö pinnalla

  14. Leo Härkönen
    10.12.2017 at 15:40

    Saudi-Arabian Thuvalissa on KAUST (King Abdullah University of Science and Technology) jossa tyttäreni perhe on asunut seitsemän vuotta ja josta palaa kotisuomeen vuoden kuluttua. Ettei totuus unohtuisi, viime kesänä näytin näille ”beduiineille” universumin todellisen helmen, KAUSTJÄRVEN.

  15. erkki lintunen
    10.12.2017 at 18:48

    Klikkaa : reen kausta – Sieltä löytyy Kaustajärvi-nimen selitys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *