Kohti vähähiilisiä kyliä -hanke
Liperin leipäpäivien yhteydessä oli ulkoalueella mielenkiintoinen työpaja. Luulin sitä grilliksi, koska sieltä nousi hiukan savua. Nuotio on kiinnostanut aina, joten suunnistin savun suuntaan. En kerinnyt ihan oikeaan aikaan, sillä makkarat oli jo paistettu ja syöty ja oli ”nuotion” sammuttelun aika.
Kyseessä oli nokallaan seisova peltikartio, jossa oli poltettu tulta ja sammutettu. Höyryäviä hiiliä oli tötterö lähes täynnä. Mielestäni ne olivat sammuneet, mutta esittelijät kantoivat sangoilla lisää vettä päälle. Tuo ylenpalttinen kastelu näytti hullun hommalta. Syykin selvisi myöhemmin.
Mistä oli kysymys?
Sille nuotiontötterölle oli annettu nimeksi ”Hiiletin” ja itse tapahtuma kuului Maaseudun Sivistysliiton (MSL) järjestämään ”Kohti vähähiilisiä kyliä” – hankkeeseen. Näitä esittelyjä järjestetään eri puolilla Suomea, myös Pohjois-Karjalassa. Koska en itse tunne asiaa niin poimin tiedonmurusia MSL:n esitteestä tai netistä muualla Suomessa järjestetyistä vastaavista tapahtumista. Kuin vahvistukseksi hankkeelle tuli tätä kirjoittaessani tiedotusvälineistä uutisia, että hiiltä karkaa Suomen maaperästä avaruuteen enemmän kuin laskelmissa ja arvioissa on annettu ymmärtää. Varsinkin metsänhoidon osuutta hiilikadossa arvosteltiin.
Poimintoja MSL:n esitteestä.
Erilaisista kasvimassoista, mm puusta, heinästä, oljesta ja järviruo´osta voidaan valmistaa hiiltä. Tällaista eloperäisestä ainksesta valmistettua hiiltä kutsutaan biohiileksi. Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan sekä helpottaa kasvien ja pieneliöstön kasvua. Lannoitteiden ja kastelun tarve pienenee ja ravinteiden valuminen vesistöihin vähenee. Biohiili on hyvin huokoista ja sen maanparannusvaikutus perustuu ravinteiden ja veden pidätyskykyyn. Tämän lisäksi mikrobit ja pieneliöt viihtyvät paremmin biohiilellä rikastetussa maaperässä. Biohiili pidättää painoonsa nähden moninkertaisesti vettä. Monet maaperän bakteerit viihtyvät hyvin biohiilien pinnoilla. Ja pinta-alaa biohiilessä riittää – grammassa sitä voi olla jopa tuhat neliömetriä.
Miten biohiiltä voi käyttää
1. Jo hiilen valmistus itsessään on ympäristöteko. Hiilen voi levittää maahan tai haudata maahan. Näin torjut ilmaston muutosta, koska hiili pysyy poissa hiilikierrosta tuhansia vuosia, toisin kuin tuhkaksi poltettaessa.
2. Hiili parantaa viljelysmaan viljavuutta. Murskaa hiilet pienemmiksi, mielellään alle 10 mm kokoisiksi muruiksi esim lapiolla. Sekoita hiilimurskaa kompostiin latautumaan. Hiili siirtyy sitten kompostin mukana kasvimaalle.
3. Tee ”kompostiteetä” ja kastele hiili sillä. Anna vaikuttaa pari viikkoa. Sen jälkeen hiili on latautunut ja voidaan lisätä kasvimaalle tai kukkapenkkiin.
4. Jos sinulla on eläimiä (hevonen, lehmä, lammas, kana) voit levittää hiiltä niiden pihattoon. Eläimet jauhavat hiilet pieniksi murusiksi lannan ja virtsan joukkoon ja on käytettävissä jälkikompostoinnin kautta normaaliin tapaan maanparannusaineena.
5. Voit käyttää hiiltä huussin kuivikkeena ja se sitoo myös hajuja.
Hiilettimen toimintaperiaate
Oleellisinta on polttaminen hapettomassa tai hyvin vähähappisessa tilassa. Kartiomallinen polttoastia on hyvä. Kartion pohjassa ei ole ilmareikiä, joten tuli saa happensa vain yläkautta. Poltettavaa massaa lisätään pienin kerroksin pohjalta alkaen. Uutta massaa lisätään vasta kun edellinen kerros on hiiltynyt. Näin jatketaan kunnes hiiltä on astiassa noin 10 senttiä vaille täysi. Silloin hiillos sammutetaan runsaalla vedellä. Hiilettimen kartiomuoto muistuttaa maakuoppia, joissa hiiltä on valmistettu jo tuhansia vuosia.
Hiilettämisprosessissa oleellista on, että materiaali ei pala tuhkaksi vaan ainoastaan hiiltyy. Tämä saadaan aikaiseksi kuvassa näkyvässä hiilettimessä, kun tuli ei saa alapuolelta happea umpinaisen pohjan ja kartiomuodon vuoksi.
Työpajan esitteen takasivulla on vielä seuraava teksti:
Tämän biohiilityöpajan toteutti Kohti vähähiilisiä kyliä – hanke
Kohti vähähiilisiä kyliä – hankkeen tavoitteena on saada aikaan vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta edistäviä kyläyhteisöjä Pohjois-Karjalan maaseudulle. Tavoitteena on luoda uutta kokeilukulttuuria ja kannustaa kyläyhteisöjä löytämään paikallisia vähähiilisiä ratkaisuja. Vähähiilisyys ja konkreettiset ympäristöteot halutaan nostaa kyläyhteisöjen ja maaseutualueiden vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi. Keskeistä on uusien, ilmastoystävällisten toimintamallien kokeileminen ja niiden vaikutusten arvioiminen.
Kohti vähähiilisiä kyliä – hanketta toteuttavat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella.
Lue lisää
=============================================
Allaolevasta linkistä avautuu seikkaperäinen kuvasarja biohiilen valmistuksesta vaihe vaiheelta. Esitys on ollut myös Yle Areenassa nimellä Puutarhakeskiviikko
https://www.heinijarvi.fi/files/2415/0572/1636/Biohiilen_valmistus.pdf
Isäntä sanoo, jotta mihis sitten nauriit pannaan kasvamaan, kun kaikki risut hiileksi tehdään. Niin, onhan tämä työläämpää kuin risujen polttaminen. Jospa nuoriso innostuisi!
Vanhasta konstissta on kehitelty uudempi kevytversio. Katsopa vaikka tämä http://www.luontoon.fi/patvinsuo/historia
Siinä olisi mallia hiilimiilun polttajalle. Tämä raskaampi versio hiilimiilusta ei käykään ihan käden käänteessä. On sitä osattu ennenkin hoitaa tuota hiilijälanjälkeä vaikka ei tuota sanaa taidettu edes tuntea.
Olis varmaan syytä vähän korjata tuota edellistä. Sysimiilujen hiilestä ainakin suurin osa meni teollisuuden tarpeisiin, sota- ja pula-aikana myös liikenteeseen, niin että se hiilijälki kaiketi oli jo silloin kasvamaan päin.
Juttua lukiessa väkisinkin pikkusen ”hiiltyy”:-)
Kukkapenkki hiilet saa tehtyä isossa kannellisessa kattilassa. Puulämmitteisen uunin lämmittämisen loppuosassa laitetaan kannallinen kattila uuniin hiilien päälle ja kattila täytettynä puupaloilla yms. vastaavalla. Kansi päällä estää tuhkaksi palamisen ja kuumuuden irroittamat kaasut palavat purkautuessaan kannen alta. Kun liskaa ei enää nouse kannen alta otetaan kattila pois uunista, jäähdytetään ja hiilet talteen. Toistetaan jokaisena lämmityskertana. Pienimuotoisesti valmistettuna ei tuon vaikeampaa ja hiiltä kertyy pikku hilja sen mitä tarvitsee.
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, jotta ensi kesänä kokeilen tehdä savustuspöntössä tätä hiiltä. Ainahan pöntön pohjalle jää savustuksen jälkeen hiiliä. Tulisiko niistä sitten ”biohiiltä” vai jäisikö ne ”grillihiileksi”. Ei ole tietoa millaisen lämpötilan tällaisella pöntöllä saa aikaan.
Mielestäni tuo Biohiilen tekoesitys olisi hyvä ohjelmanumero Värtsiläpäivillä
ja siitä saattaisi kyläyhteisölle ilmastoystävälinen harrastus.
Tuo ylle laittamani linkki Heinijärven sivuille ei klikkaamalla avaudu vaan linkki on kopioitava ja liitettävä selaimen osoitekenttään.
Biohiilestä lisää:
https://yle.fi/uutiset/3-9831947
http://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/79-ihmeaine-biohiili
hiilen tulisi antaa jäähtyä hermeettisessä tilassa omia aikojaan,pyrolyysi u know,kaasu-tisle talteen ja käyttää polttoaineisiin.täällä gbg-kunta rakensi koelaitoksen gobigas ab.en muista kapasiteettia,päivän energiahinnoilla jouduttu laittamaan seisomaan.toinen firma ekopack ,touminut jo pitempään ja toimintakannattavaa,tuottaanesteitä.kun hiili ei hapetu,voidaan jatkojalostaa aktiivihiileksi sekäteknohiileksi,biohiilenä suurempi kyky sitoa toivottuja aineksia ja säilyttää huomattavasti pitempään.olen saanut seurata gobigasin rakentamalla sitä.
Mielenkiintoista! Kannattaa tutustua myös siihen, mikä on hiilinielu ja mikä on sen suhde ilmastomuutokseen?
sattus joku kertakohalle youtubetellessa suomalainen snude,missä esitteli kaveri suljettua hiilimiilua ,tehnyt isoon öljytynnyriin,tiivis kansi,tislekaasut ohjasi putkea myöten liekille poltettavaksi,jäähdytyskuten hiilimiilassa tukehduttamalla.lappeenrannan tekninenyliopisto on julkaissut tutkielman prosessilaitoksesta biohiilen tuottamiseksi ,missä mietittiin tislekuusun hyödyntämistä energiataloudessa.värtsilä kirkon lämmityksessä tulee unohtaa ilmalämpöpumppu,tarvitaan lämpö juuri kylmimpään aikaan,miettisin tilalle maalämpöä,keräysputken/letkun voi kaivaa tontille tai naapuri sallii pellolleen.
Olisikohan tuo kovin väärin kaivaa vain kuoppa maahan ja polttaa risut siinä. Ei kai niillä intiaaneillakaan ollut mitään peltipönttöjä, ja heidän polttamia hiiliä löytyy vieläkin.