20 comments for “Viikon puheenaiheet viikko 1

  1. 1.1.2018 at 15:13

    Näin ennenvanhaan
    Facebookissta poimittua

    Tammikuu
    Tammikuun nimi kuvastaa sen sijoittumista talven keskelle. Tammi tarkoittaa joissakin murteissa sydäntä, keskikohtaa tai ydintä, toisaalta napaa tai akselia. Tammikuu on siis talven sydänaluetta. Tammikuun ja helmikuun käsittävä sydäntalvi on mielletty yhdeksi ajanjaksoksi. Tammikuu on sydänkuista ensimmäinen eli »isotammi», helmikuu taas »pikkutammi».
    Toisen näkemyksen mukaan tammikuun nimi tulee siitä, että se on vuoden kovinta aikaa ja tammi on tunnetusti puista kovin ja kestävintä. Tammikuu onkin ollut parasta aikaa rakennus- ja muiden tarvepuiden kaatamiselle. Sanottiin, että tammikuussa kaadettu puu on lujaa. Se ei lahoa helposti, ei homehdu, eikä siihen ei liioin tule toukkia eivätkä hirret halkeile.
    Tammikuun vahvuus ja lujuus ei heijastunut ainoastaan puumateriaaliin. Kuuta ei pidetty hyvänä ajankohtana suurempien töiden aloittamiselle, mutta kaiken sydänkuilla hankitun tai saadun sanottiin olevan lujaa ja riittävää. Muun muassa verkon rihmat tuli kehrätä sydänkuilla, jotta verkosta tulisi mahdollisimman vahva.
    Tammikuussa alkaa pitkähkö juhlaton ajanjakso, niin sanotut »selkäviikot» eli »härkäviikot». Sydäntalvella koko elollinen luonto on lepotilassa. Mikään ei kasva, sanottiin että kotieläimetkin syövät huonommin sydänkuilla. Luonnossa kuitenkin tapahtuu: karhuemo synnyttää poikasensa talvipesään ja made lähtee uimaan kohti kutupaikkoja.
    Tammikuun on helmikuun ohella vuoden kylmin kuukausi. Leutoa tammikuuta saattoi seurata kylmä helmikuu. »Kun tammikuulla loskaa, niin helmikuulla kostaa». Jos taas tammikuussa oli tasaista säätä, niin helmikuun keleistä odotettiin epävakaita. Päivittäisistä säänvaihteluista ilmoittivat pihapiirin varikset. Jos varis raakkui sydänkuilla aamusella, tuli nuoskat, jos iltasella, tuli pakkaset.
    Leuto tammikuu tiesi hyvää satoa, koska kasvukaudesta tulisi pitempi: maa ei routaannu syvältä ja vesistöissä on ohuemmat jäät, luonto herää kasvukauteen nopeammin. Toisaalta Pohjois-Suomessa on arveltu, että leuto tammikuu tietäisi hallaa heinäkuulle. Suojasää ja vesisade olivat monin paikoin toivottuja, sillä »jos tammikuussa vettä sataa, saa kylvää vaikka suon napaan».
    Teksti julkaistu Taivaannaula ry:n luvalla

  2. Irene peuhkurinen
    1.1.2018 at 18:48

    Hyvää tietoa vanhoilta ajoilta. Ei vaan näinä ilmastonmuutoksen aikoina taida pitää kovin tarkasti paikkaansa.

  3. Hemppa Turunen
    1.1.2018 at 23:38

    Yksi vanhankansan sanonta -uuvven vuuvven suvet.
    Sääkartan mukaan se näyttäisi toteuvan ihan tismalleen
    Sanontaan liittyi jotain muutakin, mutta nyt ei tule mielleen. olisko jollain tietoa moisesta sanonnasta.

  4. erkki lintunen
    2.1.2018 at 10:35

    Kalevin tietolaarissa on tietoa ennen Trumpia. Nyt on toinen aika: made in USA ja Etelä-Korea.

  5. Esko Taivainen
    2.1.2018 at 20:21

    Yksin pärjääminen tykkylumien ja kännyköiden kanssa osoittaa meidän yhteiskunnan haavoittavuuden. Pieni Mummo mökissään syrjäseuduilla on oman onnensa varassa. Ollaan taasensen sen kysymyksen edessä: pidetäänkö koko Suomi asuttuna.

  6. Esko Taivainen
    2.1.2018 at 20:39

    Suomi pidetään asuttuna joka niemessä ja notkelmassa. Tämä on meidän kotimaamme ja pidetään siitä hulehtien.

  7. jussi p:nen
    2.1.2018 at 22:04

    mahtanneeko käydä,jotta maaseutuasumista siellä missä tukiasema,sähköhuolto tulee toimimaan het,kun mr.teslan sähkönsiirto toteutetaan.mr.edison mukana toteuttamassa,vaan huomattiin,että laskuttaminen oli ongelmalline.ketä ja kuinkapaljon.

  8. jussi p:nen
    2.1.2018 at 22:42

    joulu arabikielellä yule suomennettuna lapsi -uusi aurinkokierros,tuo pyöreä kiekko ,syntyy uusi aurinko,lapsen nimi horos -tammus,horos viittaa meidän epä-siveelliseen ilmaisuun,oli siinnyt siveettömissä orgioissa.tammikuu saattaa olla t
    ammuksen mukaan nimetty.kouluaikoinani oli käsitys ,tammi tarkoitti patoa patoutumista-damm ruotsiksi.meille kristinuskoahan tuotiin saksalaisesti tulkittuna, ”kiellettyä kirjaa” tulkiten. uusivuosi alkoi maaliskuusta ,heinäkuu-julio-julius caesaren,elo-augusto-augustuksen nimikko,syys-septembre-seitsemäs,october-kahdeksas….decembre -kymmenes.tammik -january-jupiter-helmik-februari-febra -ajasta.febrana tammi-maaliskuun aikaan elettiin seksuaalisti aikaa tavotteena lisääntyminen.noudatettiin kuukalenteria.

  9. jussi p:nen
    2.1.2018 at 23:17

    kaustasta puheenollen hiidenmaallakin on kaustaby saaren länsirannalla,vanha ruotsalais alue. venäjän hovi hulppeilla lupauksilla viekotteli saaren ruotsalaisia siirtymään ukrainaan uudisraivaamaan ja kehittämään kaikkinaisesti alueen taloutta,vaan miten kävi on tarina sinneen.kylät saarella jäivät autioiksi joiksikin vuosiksi,virolaiset asuttivat ajan myötä.kausta tulee erään gousta-nyky gösta-nimisestä bondesta.nuo ”ruotsalaiset”olivat siirtyneet jostain sveanmaalta/jämtlanntista ei puhtaasti
    ruotsinkielisiä,saameja/kainuulaisia(kajaner).esitän kevyen väittämän,jotta kaurila- ja kausta-nimet tulee henkilönimistä.gauril nn haki kilpailevan ruukin oikeudet kuten tiedetään,kuka oli kausta/gausta/gousta/gösta ei kuitenkaa jöde sundqvist?

  10. erkki lintunen
    3.1.2018 at 9:43

    Monelle niin mieluisa vartsi.net on muuttunut aika sekavaksi kirjoitteluksi. Loukkaamatta sananvapauden ihanetta, kyselen, miten voisimme värtsiläisinä olla vähän sivistyneempiä, tyylitajuisempia, tasokkaan huumorin viljelijöitä. Nykyinen kirjoittelu vieraanuttaa paitsi lukijoita – ikävä kyllä – myös kirjoittajia. Kirjoitan tätä kotiseuturakkauden nimissä. En omasta puolestani! Värtsilä ei saa olla mikään kaatopaikka!

  11. Jussi Raerinne
    3.1.2018 at 10:25

    Tämä on sinänsä hankala asia puuttua, mutta myönnän olevani pääsääntöisesti samaa mieltä Erkin kanssa. Kommentteihin on ilmestynyt viime aikoina yhä enemmän ja enemmän jopa aiheisiin liittymätöntä heikosti jäsenneltyä mongerrusta, josta ei meinaa saada parhaallakaan tahdolla selvää!

  12. Raija Träff
    3.1.2018 at 11:27

    Tässä joulun välipäivinä otin esiin Kaustajärvi-kirjan.Tulipa luettua oikein ajatuksen kanssa.Mielenkiintoista historiaa kylän vaiheista ja sen asukkaista.Nyt kirja lähtee lainaan veljilleni tuonne Vihdin suuntaan.

  13. Tuula Turunen
    3.1.2018 at 12:29

    Hei vaan kaikki, jotka vielä olette lukijakunnassa pysyneet. Huomasin tuossa joku aika sitten, että aiemmista ”vakikirjoittajista” on joitakin siirtynyt Bittiparatiisin sivuille. Elikkä kiinnostus Värtsiä kohtaan näyttää hiipuneen.. Voin olla väärässäkin.

    Lehden ylläpitoon kyllä toivoisin jotakin.. päätoimittajan tapaista..

  14. Irene peuhkurinen
    3.1.2018 at 13:02

    Meillä on varsin pätevä ”päätoimittaja”. Kyllä se niin on, että lukijoitten tätä lehteä on ylläpidettävä. Eikun tarinoita pukkaamaan!

  15. Telle
    3.1.2018 at 13:12

    Hienoa kuulla, että Kaustajärvi kirja kiinnostaa
    edelleen.
    *
    Kyllä kiinnostus Värtsiin ja Värtsilään on säilynyt, vilkaisen sitä
    pari kertaa päivässä. Tein kirjoittajana suosiolla
    tilaa uusille tuulille, kun sellaista niin usein kommenteissa
    toivotiin.
    *
    Netistä löytyy monia mielenkiintoisia blogeja, joissa
    vilahtelee Värtistäkin tuttuja kirjoittajia. Edellä mainittu Bittiparatiisi
    on niistä yksi.

  16. jussi p:nen
    3.1.2018 at 15:32

    kausta-nimestä netissä swedu löytö;media.wp.svenskbyborna.se/2013/9/kausta-by-och-slakten-martis.pdf kyseessähiidenmaa vg

  17. Esko Taivainen
    3.1.2018 at 19:43

    Ei aina ne ängäänteet vain se tahto tarinoita kirjoittaa tekevät tarinasta aidon. Monen kankea käsi ja kuiva sormi ei ole paras mahdollinen hipaisuun näytölle. Kännyköiden kehitteliöillä on kansan haaste. Kehittäkää näppäimistö kännyköihi matkassa kulkeva mitä raavas paksusorminenkin voi käyttää

  18. Raija Träff
    3.1.2018 at 20:31

    Kyllä tulee minunkin käytyä pari kertaa viikossa Värtsin sivuilla.

  19. Hemppa Turunen
    4.1.2018 at 22:28

    Kuuntelin illan uutisia ja taas sain kuulla karmeaa kekkulointi touhua eduskunnan istujista uutislukijoiden kertomana.
    Joku tosi tärkeä äänestyskin miten oli mennyt.
    Selvä enemmistö oli sen voittanut. Missähän kekkulointi kunnossa se vähemmistö on sitten ollut. Sitä ei uutisissa kerrottu.

  20. Leo Hukka
    6.1.2018 at 15:48

    Kannatan ja yhdyn Irene peuhkurinen mielipiteeseen ja ajatukseen jotta ei ainakaan ”päätoimittajan” tehtävä ole käydä läpi lukijoiden julkaistavaksi tarkoitettuja kirjoituksia muuttaakseen ne ”sivistyneeseen” muotoon. Kun lukija laittaa nimensä laatimansa kirjoituksen alle, niin asia on niin jotta lukija haluaa myös julkaistavan sen siinä muodossa. Jos se ei kohtaa joidenkin sivistystasoa, niin aina voi jättää sen lukematta.
    Olen ymmärtänyt niin, että Päätoimittaja tekee tässä julkaisussa pyyteetöntä työtä ja suuri kiitos siitä hänelle.
    Leo Hukka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *