Lenkkeilen mieluiten metsäpolkuja, mutta tämän talven vesikelit ovat lähestulkoon hukuttaneet metsäpolut tulvavesien alle. Niinpä minäkin jouduin nöyrtymään ja siirtyä tyhjäntallaajaksi sinne, minne muutkin, ”ihmisten ilmoille”. Valtaväylien joukossa oli kuitenkin pieniä teitä tallattavaksi. Olen kyllä liikkunut samoilla teillä ennenkin, mutta pääosin autolla. Nyt jalankulkijana näki taas sellaisia yksityiskohtia, joita autolla liikkuessa ei juuri huomaa. Kiinnitin huomiota vanhoihin rakennuksiin. Niissä on jotain sellaista kauneutta, mitä mielellään pysähtyy katselemaan ja miettimään. Lähes sata vuotiaat maalaamattomat rakennukset panee miettimään maalauksen tarpeellisuutta tai turhuutta.
Kuvasin puhelimen kameralla niitä rakennuksia mitkä olivat kyseisen tien vierellä. Vanhoissa rakennuksissa on monia hienoja yksityiskohtia. Valitettavasti kuvista tuli aika huonoja. Vaikka aurinko ei paistanutkaan niin lumessa ja pilvisellä taivaalla on kameran mielestä niin niin paljon valoa, että ne jäävät kuvissa lähes mustiksi tai vitivalkoiseksi
Eräs pihapiiri
Nämä rakennukset kuuluvat samaan pihapiiriin ja ovat vierekkäin. Punainen rakennus on saattanut olla vaikkapa sauna tai riihi. Varsinkin yläikkunan kehyslaudat viittaavat asuinrakennukseen. Sähkölinjakin on tullut rakennukseen jossain vaiheessa. Harmaa lautarakennus saattaisi olla vaikka viljan kuivaamo.
Harmaa lautarakennus saattaisi olla vaikka viljan kuivaamo.
Kaunis vanha asuinrakennus. Pihamaan lumet on siistitty, mistä voi päätellä, että talo on asuttu tai ainakin joulua täällä on vietetty.
Edellisen talon sauna
Riihi. Rakennusta on jatkettu myöhempää käyttötarkoitusta vastaavaksi. Päädyssä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita suurensin allaolevaan kuvaan.
Yksityiskohtia. Selventäisikö joku noita yksityiskohtia ?
Taas riihi. Ainakin kaksi samankaltaista yksityiskohtaa kuin edellisessäkin riihessä. Mitä ja miksi?
Taas riihi. Ainakin kaksi samankaltaista yksityiskohtaa kuin edellisessäkin riihessä. Mitä ja miksi?
Heinät tai viljat seipäällä
Vanha kievari. Ollut Kuopion ja Joensuun välisellä posti- ja kauppatiellä hevosten vaihtopaikkana. Nykyiseltä nimeltään Valistustalo.
Luhtiaitta. Aitan päädyssä on vielä maitotonkkien kuivausteline. Mielestäni on hienoa, että tällaiset vanhat yksityiskohdat on säilytetty, vaikka niitä ei ole käytetty kymmeniin vuosiin.
Luhtiaitta.
Vanha hirsimökki, joka on ”päivitetty” nykyisiä vaatimuksia
Hirsimökin liiteri on myös ”päivitetty”
Pääsin jäljille…..
Valistustalo on minullekkin tuttu paikka
lapsuudestani.
Harmaa talo – jossa Alpo arvelee joulua vietetyn –
näyttää myös kovin tutulta. Olikohan siinä joskus
peräti kauppapuotikin, saatan olla väärässä.
Alpolla taas asiallista tietoa historiasta,hienosti otetut kuvat ja ammattitaidolla kerrottu.Toivottavasti kestävät tallessa,kuvat ja myös rakennukset.
Rakennusten alkuperäinen käyttötarkoitus on hyvä saada myös tietoon ja tallennettua,ne saattaa olla arvokasta tietoa tuonne tuleville sukupolville. Historiaan pitäs myös saada kiinnostusta aikaiseksi !
Kiitos Alpo !
terv:Kalle
Räppänöitä ainakin noissa kuvissa on riihen seinässä, joilla säädeltiin savun ja lämmön määrää riihessä.
Riihihän on viljan kuivaamista ja puintia varten erityisesti rakennettu rakennus. Ensimmäiseksi viljalyhteet nosteltiin riihen parsille, jonka
jälkeen riihi lämmitettiin, jotta vilja kuivaa.
Kuivattaminen takasi jyvien hyvän säilyvyyden, ja tällä tavoin huolellisesti käsiteltynä sadosta tuli ensiluokkaista.
Kuivattaessa riihi lämpeni ja täyttyi savusta, mikä kuivattamisen lisäksi myös desinfioi jyviä. Suomalainen savuriihi on mahdollistanut viljan kuivaamisen myös sateisina syksyinä.
Erityisesti siemenviljan kuivattamisessa oli tärkeää, että lämpö säilyi riihessä tasaisena. Myös paloturvallisuudesta oli tärkeää huolehtia.
Riihen lämmittäminen oli tarkkaa työtä.
Liika kuumuus olisi polttanut jyvät itämättömiksi, kun taas vähäinen
lämpö ei kuivattaisi jyviä, jolloin ne pilaantuisivat herkemmin .
Tuo Valistustalo ei ole enää harmaa. Eräänä kesänä Jouni Töyrylä opetti keittomaalin valmistamista. Keitettiin puna- ja keltamulta maalia. Valistustalo maalattiin talkoilla punamultamaalilla ja keltamaali myytiin.
Minulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta riihistä, joten ihmettelen kauhiasti melkein kaikkea niihin liittyvää. Ihmettelen; pitikö ennenvanhaan olla jokaisessa talossa riihi? Minun reitilläni lähes jokaisessa vanhassa pihapiirissä on riihi. Käyttötarkoitusten muuttumiset ovat tosin muokanneet rakennusten ulkonäköä. Ovia on levennetty jne.
Miksi riihet olivat niin korkeita? Onko tuolla katonrajassa joku huone vai miksi on tuo kuvassa näkyvä luukku?
Ylemmässä yksityiskohtakuvassa näkyy ovessa vielä pieni ovi. Ovi on saranoitu ja lukittava. Mikä tämä on ??
Kaikki ei ehkä tykkää jos heidän pihojaan kuvataan? Voin olla väärässäkin.
Lainaus: Asukkaiden yksityisalueina pihat ja niihin kuuluvat rakennukset saavat myös kotirauhan suojaa.
alpo a katto josko löydät juha kuisman tuli leivän antaa suomen ekohistoria gummeruksen kustantama vg.
Kiitoksia nimimerkille ”Riihen räppänät” hienosta tietoiskusta. Monissa netissä olevissa riihien kuvissa räppänät ovat juuri noissa paikoissa päätyseinällä kuten tämänkin jutun kuvissa. On myös samanlaisia, missä on kaksi pikkuovea päällekkäin, mm Pielisen museon riihessä. En vain ole löytänyt tietoa, miksi oven piti olla sellainen.
Molemmissa riihen kuvissa on koukku oven yläpuolella. Tietääkö joku mikä sen tarkoitus on. Arvatakin saa.
Jussi P:n mainitsemaa kirjaa näkyy olevan antikvarikaupoissa myynnissä. Saatanpa joskus ostaakin, mutta tykkään mieluummin kerätä lähihistoriasta tietoa niiltä, ketkä jotain tietävät ja muistavat ja tässä tapauksessa verkkolehti Värtsin lukijoilta.
Nimimerkki ”Varovainen” on oikeassa, että jotkut eivät ehkä tykkää jos heidän pihojaan kuvataan. Nämä kaikki kohteet ovat kuitenkin aivan yleisen tien vierellä, ja ne on tieltä kuvattu. Joten käsittääkseni tämä on ”julkinen paikka” , jossa kuvaaminen on pääsääntöisesti sallittu, ellei se ole erityisesti kielletty.
Alpo Rummukainen
alpolle:kirjan sisältö aivan jäänajasta 2000-luvulle ,mukana riihen kehitys aivan kuoppariihestä- keilariihestä ,kaskeaminen,`ultima thule`ym ym,juureisruis………
Muistanko oikein että Värtsilässäkin oli oli aikoinaan valokuvauskieltomerkkejä melkein 100 m välein rajalle päin?
Onkohan ne merkit vielä jossain tallessa, niille olisi hyvät jälkimarkkinat jos haluaisi kieltää mökkinsä, liiterinsä tai riihensä kuvaamisen.
On paljon asuinpaikkoja, raunioita, kivijalkoja, joiden luona tarinan vois ilmaista henkilö jolla on tarina sen asukkaista. Ne metsän omakseen ottamat elinpaikat saisivat vielä oman elämän ja olisivat osana meidän Suomen historiaa.
Olen yrittänyt pähkäillä, mikä noiden riihen oven yläpuolella olevien koukkujen tarkoitus voisi olla. Tietääkö tai keksiikö joku??
Rajavyöhykkeen takarajalla oli valokuvauskielto taulut. Tarkoitti Neuvosto Liiton / Venäjän alueen. kuvaamista. Luulisin että kielto on jossain vaiheessa kumottu. Ainakin Värtsilä päivien yhteydessä suoritetulla rajapolulla sai kuvata vapaasti.
Joskus 60-70 luvulla tuli nootti Venäjältä, että Värtsilässä eräästä autosta oli valokuvattu Venäjälle päin. Filmi oli käytävä ottamassa pois. Auto tavoitettiin kiinni jossain Parikkalan paikkeilla. Seurueella ei ollut kameraa, mutta olivat kyllä kiikaroineet Venäjälle päin. Silloin oli tarkkaa valvontaa.
Kyllä valvontaa on nykyisinkin.Rajavyöhykelupien saaminen on mahdollista vain kapitalisteille eli niille, joilla on maata rajavyöhykkeellä. Minulla on lupa Kaustajärven alueella. Mutta jos minulla olisi poika, jolla on peltoa Räykynvaaran itäpuolella, en saisi mennä heinäpellolle auttamaan. Sanoisivat luvanantajat – ainakin yksi on sanonut – ettei sinuila ole siellä mitään tekemistä. Vapaa-ajallaan oleva rajamies/naisystävä ei voi tulla kaverikseni marjastamaan Kaustajärven rajavyöhykkeelle. Summa summarum: tänään eivät rajavartijat kaipaa rajan pinnassa asuvien kanssa yhteistyötä, niinkuin vielä sotien jälkeen vuosikymmenten ajan. Silloin tervehdimme tavatessamme: ”Rajalla rauhallista!”
Onko käytäntö koko Suomen ja Venäjän rajalinjalla sama? Vaiko vain Pohjois-Karjalassa?
Minä olen varmaan Erkin Lintusen mainitsema kapitalisti, kun omistan
maata rajavyöhykkeellä, vaikka en itse tunnusta olevani kapitalisti.
Rajavyöhykkeellä Värtsilän alueella ei ole nykyisin montakaan
vakituista asumusta.
Ihmettelen suuresti, miksi pitäisi antaa rajavyöhykelupa kaikille
lupaa hakeneille, esim. kalastukseen tahi marjastusta varten.
Liiallinen rajavyöhykelupien myöntäminen hankaloittaa
rajavartijoiden työtä.
Täällä Värtsissä sitä saa hutkia ihmisiä
miten sattuu. Nyt on julistettu kapitalisteiksi
kaikki, jotka omistavat maata rajavyöhykkeellä.
Harvanpa oma tahto lienee, että maat jäivät vyöhykkeelle,
osa jopa Neuvostoliiton puolelle.
Onko filatisti ja kapitalisti sama asia, jos on, niin sitten oon minäin kapitalisti:-)
Kapitalisti-sanan käyttö oli harmiton vitsi. Ilmoittauduin itsekin siihen joukkoon, kun on muutama AARI tontista rajavyöhykkeellä. Tarkoitukseni – näköjään huonolla menestyksellä – oli herättää keskustelua siitä, miten rajan/rajavyöhykkeen LÄHELLÄ asuvat voisivat saada luvan perustellusti. Tämä nyt ei kerta kaikkiaan ole huulenheiton väärtti. Tähän ei sovi ns. yhdenvertaisuuslaki tai – periaate. Ei esimerkiksi helsinkiläiselle vain sillä perusteella, että haluaa. Olen syntynyt ennen sotia ja elänyt sotien jälkeen rajavartijoiden kanssa sovussa. Nytkin kun menen rajavyöhykkeelle, soitan Onttolaan!!!
Luulen ymmärtäväni oikean asiayhteyden, mutta venkoilen silti.
Soittaisitko Onttolaan, jos menisit tontillasi rajavyöhykkeen puolelle?
Etpä tietenkään. Vaikeaahan se olisi varsinkin nurmikkoa leikatessa.
Hyvä soittaa Onttolaan että tietävät kuka siellä hälyttelee. Muuten lähtee partio katsomaan.
Kyllä helsinkiläinenkin pääsee mm. Korvatunturia katsomaan rajavyöhykkeelle, mutta menosta on muistettava soittaa ”Onttolaan” eli annettuun numeroon.
Miten tämä liittyy vanhoihin rakennuksiin. Siten että lienee helpompi myöntää lupa rajavyöhykkeelle vanhaa taloa tai navettaa katsomaan tiettyyn aikaan kuin marjametsään epämääräisenä aikana niinkuin valvonnan kannalta.
Palataas välillä näihin vanhoihin rakennuksiin…
Kopioin Jussi P:n kommentin tuolta viikon puheenaihe palstalta tähän, mielestäni oikeampaan aihepiiriin.
Terveisin Alpo
jussi p:nen
24.1.2018 at 16:01
broide alpo nakkaas kasseella wikipedia ja aihe riihi,vaikuttaa kui yläikkunaa käytetty räppänänä ,savut ulos ,ovenpäällysluukku mahdollisesti avattu lämmityksen jälkeen riihen ilmahuuhteluun,jotta vältyttiin savun haitoilta,ei tikustann,ovenpäälisluukulla säädetty raitisilmaa,liekkö yläsarana ,koukkun kautta todennäköisesti kulkenut säätönaru?
Olen katsellut aika paljonkin riihien kuvia. Säätönaru onkin mielenkiintoinen arvaus, mutta noissa ovenpäällisluukuissa ei ole yläsaranoita, vaan näyttävät olevan ihan pieniä ovia. Saranat sillä puolen kuin isommassakin ovessa. On mahdollista, että noissa tämän jutun riihissä olisi aikoinaan ollut kapeat ja matalat ja ovet ja riihessä puimisen loputtua ovet olisi muutettu leveiksi ladon oviksi.
Sen vuoksi nuo koukut saattavat olla sen alkuperäisen pikku oven kohdalla. Mutta mitä varten?? Voisihan koukussa vaikka riippua lyhty valaisimena, vai riippuisiko siinä puimamiesten keittokattila vai savustettaisiinko siinä jotain. Ehkä se joskus selviää.
Tuo lähellä katon harjaa oleva luukku ei ole mielestäni savun poistoa varten, vaan oletan, että siellä on parvi, siis huone, jossa voi vaikka asua kuten aitoissakin.
Kerran pyydettiin vetoapua teurastuspaikalle, olisiko ollut lato tai riihi. Ruho vedettiin roikkumaan. Tuollainen koukku kävisi hyvin siihen hommaan. En enää muista oliko naru koukussa vai kattohirressä. Kuka muistaa missä kotiteurastukset tehtiin?
Kapitalisti-sanailu on hyvä esimerkki rajaseudun väen herkkähipiäisyydestä. Loukkaannutaan (muka) verisesti (juuri MINUUN) kohdistuneista sanaleikeistä. Viattomat vitsit ymmärretään tai halutaan ymmärtää väärin.
Syntyypä siitä antoisia puheenaiheita tällekin palstalle.
Minullakin on pikkuruinen perintötontti Kaustajärvellä. Siellä olen iloinen ja vallaton kapitalisti, täällä Oulussa, tervaporvareiden joukossa vain duunari jos sitäkään.
No niin, onko rajavyöhykelupien saaminen ajantasalla? Vai onko se samantekevää? Mielestäni ei – ei periaatteessa eikä käytännössä – ainakaan niiden kohdalla, jotka asuvat rajavyöhykkeen pinnassa. Asiallinen keskustelu taitaa olla taitolaji. Ja yhteiskunnallinen keskustelu vain huulenheittoa. Hyvä on. Annetaan valtaa ilman kontrollia.
En ole kirjoittanut omaa tarvettani varten, vaan väärin kohdeltujen puolesta – nimiä mainitsematta.
alpo,mahtaskohan kuitenni ja `heltènkkelt`koukku ollut jyväsäkkien nostelun helpottamiseks riihestä kärryyn,puonti ja viljanpuhdistus niillään olne voimia uuvuttava kaikkine köykkimisinee ,nostoapuna ,selkää armahtava.`pershaps`?
Pienessä kuvassa koukku on selvästikin maasepän tekemän saranan tappi osa.
Mitä varten pantu riihen oven päälle. on jo arvoitus, kai jyväsäkkien ripustukseen täyttämisen ajaksi.
Jussi P:lla ja Hempalla hyviä ajatuksia säkkien nostelun avuksi. Vielä tuli mieleen punnitseminen.. Jos viljapussit piti punnita niin tuo voisi olla oiva paikka vaakalle.
Lueskelin lisää riihipuinnista;
Mitäs sitten tehtiin kun jyvät oli pieksetty riusoilla irti oljista.
Oljet ja ruumenet siirrettiin riihen kylkiäiseen eli korsuun. Sieltä niitä olkia haettiin postelien täytteeksi ja pehkuja karjalle petitarpeiksi.
Sitten alkoi jyvien erottelu roskista eli ”viskuu” . Jyvät lakaistiin riihen toiselle sivulle ja sieltä niitä viskattiin pienellä lapiolla vastakkaiseen seinään. Raskaimmat eli parhaat jyvät lensivät kauemmaksi ja ruumenet, roskat ja kevyemmät rikkaruohon siemenet jäivät keskemmemmälle. Niistä raskaimmista jyvistä tuli paras siemenvilja. Tosi työlästä puintia.
Tämän työvaiheen helpottamiseksi keksittiin ”viskuukoneita”. Niitä kehiteltiin ja myytiin jopa enemmön kuin puimakoneita.
Muistuu mieleen tuosta Alpon kommentista aika kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen täältäkin toimitettiin ” humanitaarista” apua itään . Huoltoaseman pihasta oli lähdössä kuorma-auto lavallaan kaikenlaista käytöstä poistettua maatalouskalua. Hymyilyä herätti kuorman päälle köytetty vanha viskuukone. Siellä se kökötti ylimpänä hieman kallellaan. Tuli mieleen että mitähän tuollakin siellä tekee, eihän siellä taida olla riihiäkään.
josko ollut irrallinen väkipyörä,kuei tartten pistit talteen. vaan assiist toisenlaiseen,aina on käynyt kateeksi kaverini, voutilaisen tenhon soljuva paikallinen puhetyyli !osasi .vaikuttanee jossain kiteellä.