Vanhoja rakennuksia

Lenkkeilen mieluiten metsäpolkuja, mutta tämän talven vesikelit ovat lähestulkoon hukuttaneet metsäpolut tulvavesien alle. Niinpä minäkin jouduin nöyrtymään ja siirtyä tyhjäntallaajaksi sinne, minne muutkin, ”ihmisten ilmoille”. Valtaväylien joukossa oli kuitenkin pieniä teitä tallattavaksi. Olen kyllä liikkunut samoilla teillä ennenkin, mutta pääosin autolla. Nyt jalankulkijana näki taas sellaisia yksityiskohtia, joita autolla liikkuessa ei juuri huomaa. Kiinnitin huomiota vanhoihin rakennuksiin. Niissä on jotain sellaista kauneutta, mitä mielellään pysähtyy katselemaan ja miettimään. Lähes sata vuotiaat maalaamattomat rakennukset panee miettimään maalauksen tarpeellisuutta tai turhuutta.

Kuvasin puhelimen kameralla niitä rakennuksia mitkä olivat kyseisen tien vierellä. Vanhoissa rakennuksissa on monia hienoja yksityiskohtia. Valitettavasti kuvista tuli aika huonoja. Vaikka aurinko ei paistanutkaan niin lumessa ja pilvisellä taivaalla on kameran mielestä niin niin paljon valoa, että ne jäävät kuvissa lähes mustiksi tai vitivalkoiseksi

Eräs pihapiiri

Nämä rakennukset kuuluvat samaan pihapiiriin ja ovat vierekkäin. Punainen rakennus on saattanut olla vaikkapa sauna tai riihi. Varsinkin yläikkunan kehyslaudat viittaavat asuinrakennukseen. Sähkölinjakin on tullut rakennukseen jossain vaiheessa. Harmaa lautarakennus saattaisi olla vaikka viljan kuivaamo.

 Harmaa lautarakennus saattaisi olla vaikka viljan kuivaamo.

Kaunis vanha asuinrakennus. Pihamaan lumet on siistitty, mistä voi päätellä, että talo on asuttu tai ainakin joulua täällä on vietetty.

Edellisen talon sauna

Riihi. Rakennusta on jatkettu myöhempää käyttötarkoitusta vastaavaksi. Päädyssä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita suurensin allaolevaan kuvaan.

Yksityiskohtia. Selventäisikö joku noita yksityiskohtia ?

Taas riihi. Ainakin kaksi samankaltaista yksityiskohtaa kuin edellisessäkin riihessä. Mitä ja miksi?

Taas riihi. Ainakin kaksi samankaltaista yksityiskohtaa kuin edellisessäkin riihessä. Mitä ja miksi?

Heinät tai viljat seipäällä

Vanha kievari. Ollut Kuopion ja Joensuun välisellä posti- ja kauppatiellä hevosten vaihtopaikkana. Nykyiseltä nimeltään Valistustalo.

Luhtiaitta. Aitan päädyssä on vielä maitotonkkien kuivausteline. Mielestäni on hienoa, että tällaiset vanhat yksityiskohdat on säilytetty, vaikka niitä ei ole käytetty kymmeniin vuosiin.

Luhtiaitta. 

Vanha hirsimökki, joka on ”päivitetty” nykyisiä vaatimuksia

Hirsimökin liiteri on myös ”päivitetty”

Share

11 comments for “Vanhoja rakennuksia

  1. Telle
    11.1.2018 at 7:43

    Pääsin jäljille…..
    Valistustalo on minullekkin tuttu paikka
    lapsuudestani.
    Harmaa talo – jossa Alpo arvelee joulua vietetyn –
    näyttää myös kovin tutulta. Olikohan siinä joskus
    peräti kauppapuotikin, saatan olla väärässä.

  2. 11.1.2018 at 10:41

    Alpolla taas asiallista tietoa historiasta,hienosti otetut kuvat ja ammattitaidolla kerrottu.Toivottavasti kestävät tallessa,kuvat ja myös rakennukset.
    Rakennusten alkuperäinen käyttötarkoitus on hyvä saada myös tietoon ja tallennettua,ne saattaa olla arvokasta tietoa tuonne tuleville sukupolville. Historiaan pitäs myös saada kiinnostusta aikaiseksi !
    Kiitos Alpo !

    terv:Kalle

  3. Riihen räppänät
    11.1.2018 at 12:56

    Räppänöitä ainakin noissa kuvissa on riihen seinässä, joilla säädeltiin savun ja lämmön määrää riihessä.

    Riihihän on viljan kuivaamista ja puintia varten erityisesti rakennettu rakennus. Ensimmäiseksi viljalyhteet nosteltiin riihen parsille, jonka
    jälkeen riihi lämmitettiin, jotta vilja kuivaa.
    Kuivattaminen takasi jyvien hyvän säilyvyyden, ja tällä tavoin huolellisesti käsiteltynä sadosta tuli ensiluokkaista.
    Kuivattaessa riihi lämpeni ja täyttyi savusta, mikä kuivattamisen lisäksi myös desinfioi jyviä. Suomalainen savuriihi on mahdollistanut viljan kuivaamisen myös sateisina syksyinä.
    Erityisesti siemenviljan kuivattamisessa oli tärkeää, että lämpö säilyi riihessä tasaisena. Myös paloturvallisuudesta oli tärkeää huolehtia.
    Riihen lämmittäminen oli tarkkaa työtä.
    Liika kuumuus olisi polttanut jyvät itämättömiksi, kun taas vähäinen
    lämpö ei kuivattaisi jyviä, jolloin ne pilaantuisivat herkemmin .

  4. Alpoaatos
    11.1.2018 at 15:25

    Tuo Valistustalo ei ole enää harmaa. Eräänä kesänä Jouni Töyrylä opetti keittomaalin valmistamista. Keitettiin puna- ja keltamulta maalia. Valistustalo maalattiin talkoilla punamultamaalilla ja keltamaali myytiin.

  5. Alpoaatos
    11.1.2018 at 16:38

    Minulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta riihistä, joten ihmettelen kauhiasti melkein kaikkea niihin liittyvää. Ihmettelen; pitikö ennenvanhaan olla jokaisessa talossa riihi? Minun reitilläni lähes jokaisessa vanhassa pihapiirissä on riihi. Käyttötarkoitusten muuttumiset ovat tosin muokanneet rakennusten ulkonäköä. Ovia on levennetty jne.

    Miksi riihet olivat niin korkeita? Onko tuolla katonrajassa joku huone vai miksi on tuo kuvassa näkyvä luukku?

    Ylemmässä yksityiskohtakuvassa näkyy ovessa vielä pieni ovi. Ovi on saranoitu ja lukittava. Mikä tämä on ??

  6. varovainen
    11.1.2018 at 19:19

    Kaikki ei ehkä tykkää jos heidän pihojaan kuvataan? Voin olla väärässäkin.

    Lainaus: Asukkaiden yksityisalueina pihat ja niihin kuuluvat rakennukset saavat myös kotirauhan suojaa.

  7. jussi p:nen
    11.1.2018 at 19:25

    alpo a katto josko löydät juha kuisman tuli leivän antaa suomen ekohistoria gummeruksen kustantama vg.

  8. Alpoaatos
    12.1.2018 at 1:28

    Kiitoksia nimimerkille ”Riihen räppänät” hienosta tietoiskusta. Monissa netissä olevissa riihien kuvissa räppänät ovat juuri noissa paikoissa päätyseinällä kuten tämänkin jutun kuvissa. On myös samanlaisia, missä on kaksi pikkuovea päällekkäin, mm Pielisen museon riihessä. En vain ole löytänyt tietoa, miksi oven piti olla sellainen.

    Molemmissa riihen kuvissa on koukku oven yläpuolella. Tietääkö joku mikä sen tarkoitus on. Arvatakin saa.

    Jussi P:n mainitsemaa kirjaa näkyy olevan antikvarikaupoissa myynnissä. Saatanpa joskus ostaakin, mutta tykkään mieluummin kerätä lähihistoriasta tietoa niiltä, ketkä jotain tietävät ja muistavat ja tässä tapauksessa verkkolehti Värtsin lukijoilta.

    Nimimerkki ”Varovainen” on oikeassa, että jotkut eivät ehkä tykkää jos heidän pihojaan kuvataan. Nämä kaikki kohteet ovat kuitenkin aivan yleisen tien vierellä, ja ne on tieltä kuvattu. Joten käsittääkseni tämä on ”julkinen paikka” , jossa kuvaaminen on pääsääntöisesti sallittu, ellei se ole erityisesti kielletty.

    Alpo Rummukainen

  9. jussi p:nen
    12.1.2018 at 13:09

    alpolle:kirjan sisältö aivan jäänajasta 2000-luvulle ,mukana riihen kehitys aivan kuoppariihestä- keilariihestä ,kaskeaminen,`ultima thule`ym ym,juureisruis………

  10. varovainen
    13.1.2018 at 13:52

    Muistanko oikein että Värtsilässäkin oli oli aikoinaan valokuvauskieltomerkkejä melkein 100 m välein rajalle päin?

    Onkohan ne merkit vielä jossain tallessa, niille olisi hyvät jälkimarkkinat jos haluaisi kieltää mökkinsä, liiterinsä tai riihensä kuvaamisen.

  11. Esko Tarvainen
    16.1.2018 at 18:24

    On paljon asuinpaikkoja, raunioita, kivijalkoja, joiden luona tarinan vois ilmaista henkilö jolla on tarina sen asukkaista. Ne metsän omakseen ottamat elinpaikat saisivat vielä oman elämän ja olisivat osana meidän Suomen historiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *