Värtsilän Riistamiehet 60 vuotta

Metsästysseura Värtsilän Riistamiehet juhli  kuusikymmenvuotista toimintaansa säännönmukaisen vuosikokouksensa yhteydessä sunnuntaina 21. tammikuuta 2018.

Toivotettuaan  kutsuvieraat ja seuran jäsenet tervetulleeksi puheenjohtaja Jussi  Raerinne totesi tämän merkkivuoden kokouksen olevan myös  sananmukaisesti merkkikokous sillä  kokouksessa jäsenistöä palkitaan peräti yhdeksällätoista kunniamerkillä.

Seuran syntyhistoriasta Jussi Raerinne kertoi  perustamiskokouksen säilyneen pöytäkirjan mukaan.  26.1.1958 päivätyssä pöytäkirjassa mainitaan, että kokouksen puheenjohtajana on ollut tilanhoitaja Mauri Haaspuro ja sihteerinä konstaapeli Martti Svensk. Ensimmäiseen johtokuntaan on valittu Alpo Piiroinen, Yrjö Jormanainen, Olli Kukko, Oiva Tikka, Mauno Kunnas ja Mauri Haaspuro, Ainoana elossa olevana perustajajäsenenä Oiva Tikka oli nytkin mukana tässä juhlakokouksessa samoin kuin Veijo Reijonen,  joka oli  ensimmäinen jäsenmaksunsa yhdistykselle maksanut jäsen.

Puheenjohtajana kuusi vuotta toiminut Jussi Raerinne oli luopumassa tehtävästään ja kiitellessään jäsenistöä kuvaili menneitä puheenjohtajatehtäviä niin, että homma on ollut mielenkiintoinen  ja pääsääntöisesti  jopa miellyttävä.

Ennen esityslistan mukaisiin asioihin siirtymistä hiljennyttiin muistamaan  hiljattain edesmennyttä  seuran jäsentä Raimo Tiittasta.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Kejonen ja sihteeriksi  seuran sihteeri  Jarkko Taponen.

Vahvistettiin osanottaajaluettelo todeten läsnä olevien  seuran 30 jäsenen ja 18 muun henkilön  läsnäolo ja puheoikeus.  Kutusuvieraina oli  mm. naapuriseurojen edustajia ja muita juhlakokoukseen kutsuttuja.

Julkistetiin tulokset pienpetokilpailusta, jossa voittaja oli Pasi Karvonen, toisena Jukka Kolehmainen ja kolmantena Jukka Kallio.

Juhlavuoden kokouksessa jaettiin runsaasti ansiomerkkejä.

Oiva Tikka sai Suomen Metsästäjäliiton kultaisen ansiomerkin osoituksena metsästysseuratoiminnan hyväksi  tehdystä ansiokkaasta työstä.

Marko Turunen sai Suomen Riistakeskuksen myöntämän hopeisen ansiomerkin kiitollisuuden ja tunnustuksen osoituksena kestävän riistatalouden  edistämiseksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.

 

Tohmajärven-Värtsilän Riistanhoitoyhdistyksen myöntämän Metsästäjien Keskusjärjestön pronssisen ansiomerkin kiitollisuuden ja tunnustuksen osoituksena riistanhoidon edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä saivat  Pasi Karvonen, Erkki Kinnunen, Kari-Juhani Piiroinen, Ossi Kärnä, Pertti Leinonen, Pekka Partanen, Heikki Reijonen, Pentti Rummukainen, Väinö Ryynänen, Jorma Sistonen, Veikko Askolin, Kalle Lintunen, Markus Kontiainen, Samu Ryynänen, Mika Piiroinen, Jukka Vilen ja Jussi Raerinne.

Juhlapuheessaan Pohjois-Karjalan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti  Pulkkinen onnitteli juhlivaa seuraa ja kertoi metsästysharrastuksen perinteen siirtämisestä, harrastuksen vaatimuksista ja tulevaisuuden näkymistä.

Juhlapuhuja kertoi, että metsästyslain päivitys on menossa ja joitakin muutoksia on odotettavissa.  Metsästäjien ikääntymisen vuoksi  riistanhoitomaksun maksaneiden määrä vähenee, kustannukset eivät laske ja on odotettavissa, että metsästyskortin hinta viidentoista vuoden päästä on jotakin muuta kuin tänä päivänä.  Metsästysorganisaatiossa ja riistahallinnossa täytyy kiinnittää suurta huomiota kustannustehokkuuteen. Tähän liittyen on käynnissä riistanhoitoyhdistysten kehittäminen, jossa riistanhoitoyhdistysten lähtökohtana pidetään esimerkiksi hirvitalousalueita.  Jos riistanhoitoyhdistykset  muodostettaisiin sen mukaisesti Pohjois-Karjalassa olisi neljä riistanhoitoyhdistystä.  Missään vaiheessa ei   riistanhoitoyhdistysten pakolliseen yhdistämiseen ryhdytä.  Jos valmiutta yhdistymiseen olisi niin pilottialueet  saisivat hyvin voimakkaasti sekä henkistä että taloudellista tukea.  Juhlapuheen pitäjä to tesi, että uudistuminen tuo tuskaa.  Puhuja  toivoi, että asiaa Keski-Karjalassakin harkittaisiin ja katsottaisiin pitemmälle ajalle kuin omaan toimikauteen. Uuden organisaation rakentaminen vie vuosia ja tässä tähdätään 10-15 vuoden päähän.  Myös ikärakenteen muutos on vaikuttamassa riistanhoitoyhdistysten toimintaan.  Suuret ikäluokat, 1946-1950 syntyneet poistuvat, ja uudet ikäluokat ovat pienempiä.  Tällä trendillä maksavia metsästäjiä olisi huomattavasti vähemmän kuin nyt.  Valtionosuuksien jako riistanhoitoyhdistyksille uudistuu kokonaan.  Varat jaetaan sen mukaan mitä toimintoja riistanhoitoyhdistys on vuoden aikana pitänyt yllä omalla alueellaan, vain toiminnasta maksetaan. Riistahallinnossa pyritään hyvin voimakkaasti kustannustehokkuuteen.  Ilman uudistamista ei päästä eteenpäin vaikka tiedetään, että siinä on vastustusta. Metsästysseuroissa tehdään kuitenkin paljon arvokasta vapaaehtoista työtä.
Lopuksi juhlapuhuja vielä onnitteli juhlivaa yhdistystä ja toivotti onnea tulevalle yhdistyksen puheenjohtajalle.

Sääntöjen mukaisina kokousasioina hyväksyttiin seuran toimintakertomus ja tilinpäätös, sekä myönnettiin vastuuvapaus johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.

Johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi  valittiin yksimielisesti  Pekka Kunnas.

Kiittäessään kokousta luottamuksesta uusi  puheenjohtaja kohdisti sanansa myös edeltäjälleen kiittäen Jussi Raerinnettä kuluneista vuosista ja siitä, että Jussin toiminta puheenjohtajana muistetaan erityisesti eheytyksen aikana.

Johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Jarkko Taponen, Anni Ryynänen, Jenna Immonen (uusi) ja Hannu Huotari (uusi).

Toiminnan tarkasjaiksi valittiin Kalle Lintunen ja Markus Kontiainen varalle Hannu Tikka ja Pekka Hämäläinen .

Hyväksyttiin johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi  ja  päätettiin  yhdistyksen perimistä maksuista.

Jäsenasiat päätettiin poikkeuksellisesti käsitellä vasta  kesäkokouksessa .

Varsinaisten kokousasioiden käsittelyn jälkeen Mika Piiroinen selvitti kosteikkohankkeen toteuttamisen vaihetta  sekä  kertoi  kunnan ja metsästysseurojen yhteistoimintasuunnitelmasta, jolla  houkuteltaisiin kuntaan lisää asukkaita ja metsästysseuroihin uusia jäseniä.