50 km päässä alkava Euroopan viimeisin järvierämaa suojelun piiriin

Kymmeniä vuosia suunnitteilla ollut Laatokan kansallispuisto on vihdoin syntynyt. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti kansallispuiston perustusasetuksen loppuvuodesta 2017. Kansallispuisto käsittää huikeat 122 000 hehtaaria Laatokan niemiä ja saaria, joiden rannat ovat säilyneet liki koskemattomina.

Puisto ulottuu Karjalan tasavallassa Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan kuntien alueille. Puolet kansallispuistosta on metsää, ja puolet vesistöä. Parinkymmenen vuoden ajan myös Suomen luonnonsuojeluliitto oli ponnisteluissa mukana yhdessä venäläisten ympäristöjärjestöjen kanssa tätä hanketta ajamassa.

 

Vuosituhannen vaihteen vuosina ehdin itse tehdä luontoretkiä näille ainutlaatuisille vesille yli 50 reissun verran. Pääasiassa kalastusveneellä, mutta myös meloen, ja jokunen retki ihan kirkkoveneellä matkaten. Laatokan reissuni lopetin vuonna 2003. Sortavalassa vieraillessani seurailin sittemmin sikäläisen venekannan kasvua sekä länsimaistumista, monesti miettien että se luonnonrauha ja hiljaisuus jonka matkoillani sain kokea, olisi vain kaunis muisto. Enkä tätä idylliä enää halunnut mielestäni rikkoa. Vihdoin heinä-elokuun vaihteessa uskaltauduin takaisin Laatokalle. 14 vuoden tauon jälkeen. Jos joskus ennen olin saanut matkailla neljäkin päivää törmäämättä yhteenkään veneeseen, saati ihmiseen, nyt veneitä aina silloin tällöin ulapalla, salmissa ja saarien rannoilla näkyi. Muttei ei luontoa tai muita järviluonnossa liikkuvia häiritsevästi.

 

Vaikka Valamon luostarisaari kärsii jo häiritsevällä tavalla massaturismista, on muu järvierämaa-alue vielä edelleen kuin rauhan tyyssija. Kun kartalta tätä suurjärveä, jota myös Karjalan mereksi kutsutaan, tarkastelee, ei uskoisi että Pohjois-Laatokan saaristo käsittää n. 600 saarta joista lähes kaikki asumattomia ja rakentamattomia. Joissain saarissa näkee edelleen suomalaisasutuksen jäljiltä vanhoja kivijalkoja, sekä upeita kukkaniittyjä.

Ohessa kuvia viime kesäiseltä retkisoudultani.

Share

12 comments for “50 km päässä alkava Euroopan viimeisin järvierämaa suojelun piiriin

  1. Tuula Turunen
    24.1.2018 at 8:22

    Tamä kiva, sekä asia että kertomus.

  2. Poikamies kolmannessa polvessa
    24.1.2018 at 8:40

    Tämä on sarjassamme: Hyvä Uutinen:-)

  3. Alpoaatos
    24.1.2018 at 10:17

    Kiitos Eero-Matti hienosta uutisesta ja kertomuksesta. Kyllä kelpaa Laatokan kuvia katsella. Todella upeaa !

  4. Telle
    24.1.2018 at 10:39

    Ihania ovat rannat. Just funtsailen uusisinko vielä
    viisumini.

  5. Poikamies kolmannessa polvessa
    24.1.2018 at 10:44

    Ka eläpä funtsoo pitempään,käy vuan uusimassa:-)

  6. erkki lintunen
    24.1.2018 at 10:56

    Hyvä uutinen, että Venäjällä toimii luonnonsuojelukin. Kiitos Eero-Matti antamastasi uutisesta!

  7. Jussi Raerinne
    24.1.2018 at 12:40

    En ole koskaan käynyt Laatokalla, kun olen hyvin huono (Venäjän) matkailija muutenkin. Joskus neuvostoaikaan muistan mittailleeni jostakin tietosanakirjan liitekartasta etäisyyden linnuntietä myöten olevan meidän Värtsilämme kirkonkylästä lähimmäksi valtakunnanrajaa yltävään rantaan (Kirjavalanlahti ?) n. 37 km.
    Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana!

    Suojelualue on järkevällä lainsäädännöllä pohjustettuna varmastikin aivan hyvä asia. Rohkenen ajatella ja tässä jopa aivan julkisesti heittää väitteen, että Laatokalla on riittävästi suojeluarvoa ja suojeltavaa juuri siitä syystä kun se ei ole v. -44 rajankäynnin jälkeen enää kuulunut meille!

  8. Raija Träff
    24.1.2018 at 19:17

    Hienoja kuvia Laatokan rannoilta!

  9. 24.1.2018 at 22:55

    Hyvä info Eero-Matti ! Laittelan lisää tietoa kun saat ,Tarkempi aluerajaus on luultavasti suunnittelu asteella.(rajat).Suuri suunnitelma ehkä pitkä prosessi myös ajallisesti.
    Onhan se Laatokan osa aivan ainutlaatuinen lahtineen,niemineen ja saarineen sekä kalliorantoineen.

  10. Esko Tarvainen
    25.1.2018 at 21:09

    Panee miettimään onkohan Venäjä sen ympristö ystävällisempi kun on Yhdysvallat. Molemmat toimivat silmät ummistettuina. Maailmassa porataan öljyä maalta ja merenpohjasta, uraania ydinpommeihin ja voimaloiden tarpeisiin, on paljon kemian teollisuutta ja ihmisten tuottamat viemärijätteet maailmalla menevät suoraan mereen. Sähköauto on saasteeton mutta, onko koko tuotantoketjun millä sähkö tehdään ympäristö ystävällistä.

  11. Esko Tarvainen
    2.2.2018 at 21:32

    En ole sähköauton vastustaja mutta pitäisi selvittää mistä sähköautojen monimuotoisten kokonaisuuksien ja akkujen mineraalit on louhittu. Miljoonat sähköautot tulevaisuudessa tarvitsevat uutta teknologiaa.

  12. Esko Tarvainen
    12.2.2018 at 21:13

    Miksi ajattelu ohitetaan. Ajatellaan ympäristö kuormistus sähköauto ja äly kännykkä. Onko kukaan ajatellut kuinka paljon tarvitaan louhia maata ku niiden komponetit ovat valmis tuote.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *