Värtsilän vaakuna ja ryijy

Vaakunakuviot:

Alasin esiintyy Jokioisten, Noormarkun, Nurmon, Raution ja Värtsilän vaakunoissa

Värtsilän kunnan vaakuna:

Suunnitellut taiteilija Olof Eriksson vuonna 1958.

Vaakunaselitys: Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska.

Vaakuna-aihe: Viittaa vanhaan rautateollisuuteen.

Suomen vaakunan on uudelleen piirtänyt 1978 Olof Eriksson. Vaakunan leijona on peräisin Ruotsin suuresta valtakunnan vaakunasta. Juhana herttua otti sen kilpeensä 1557. Koko Suomea edustavana se tuli käyttöön luultavasti Juhana III:n otettua Suomen suurruhtinaan arvonimen. Leijonan aseet, rajamaan tunnukset, ovat peräisin Karjalan vaakunasta, joka tunnetaan vuodelta 1562. Heraldiset ruusut lisättiin kentän täytteeksi. Tällaisena se on vielä nykyäänkin Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Upsalan tuomiokirkossa. Muistomerkki oli paikoillaan kirkossa jo 1562.

Värtsilän vaakuna-aiheisen ryijyn on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson ja sen on kutonut värtsiläinen Elna Wegelius 1959. Eva Hiltusen muistin mukaan ryijyjä oli ollut alun perin tarkoitus kutoa neljä, joista yksi lahjoitettiin vuorineuvos ja rouva Wilhelm Wahlforssille Värtsilän kunnantalolla 29.06.1959. Tilaisuudesta otetussa lehtikuvassa on teksti: ”Rouvat Maire Sippola ja Maija Lintunen luovuttivat Värtsilän kolmen marttayhdistyksen yhteisenä lahjana vuorineuvospari Wilhelm ja Siri Wahlforssille taiteilija Olof Erikssonin suunnitteleman ja neiti Elna Wegeliuksen kutoman arvokkaan ryijyn.”

Eva Hiltunen muistelee vielä, että ryijylankoja tuli niin runsaasti, että niistä saatiin kudottua vielä ylimääräinenkin ryijy. Ryijyjä saivat/ostivat: Ritva Hallberg, Eva Hiltunen, Inkeri Ojala ja Seija Nevalainen (Vornanen). Lahjoittaja marttayhdistykset olivat: Patsolan (Maija Lintunen), Värtsilän ja Kenraalinkylän Marttayhdistys. Taimi Myller, joka oli ollut Kenraalinkylän yhdistyksen puheenjohtajana, kertoi W. W:n lähettäneen lahjoittaja-yhdistyksille rahasumman kiitokseksi, joista Kenraalinkylä pienimpänä oli saanut vähemmän.

Värtsilän seurakunnalle oli lahjoitettu myös samanlainen ryijy, kertoi mukana ollut Saara Mämmi. Hän muisteli, että lahjoitukseen osallistuivat Uudenkylän, Patsolan ja Värtsilän marttayhdistykset sekä Värtsilän nuorisoseura. Senkin ryijyn kutoi Elna Wegelius. Onko ryijyjä kudottu vielä muita, ei ole tiedossa.

 

 

 

Muistiin merkitty Joensuussa 13.10.2002

Aarre Partanen

Irja Turunen luovuttaa tekemänsä vaakuna ryijyn kunnanjohtaja Uuno Matikaiselle. Tietääköhän kukaan olisiko ryijy vielä josssain tallessa?

9 comments for “Värtsilän vaakuna ja ryijy

  1. Käsitöistä kiinnostuneena oli mielenkiintoista lukea ryijyistä. kiitos Hilkka!

  2. Värtsilän kirkossa oleva ryijy siirrettiin 1990-luvulla kirkon etupuolelta takaseinälle ulosmenosuuntaan vasemmalle.Siellä on myös valokuva ryijyn lahjoitustilaisuudesta.

    Ryijyn siirrolle oli kaksi syytä. Ensinnäkin ryijyn vanhalle paikalle tehtiin sivualttari, jonka yläpuolelle siirrettiin vuonna 1941 palaneen kirkon alttaritaulu. Pietarissa työskennelleiden lahja. Toinen syy oli se, että ryijyn uusi paikka muistuttaa messsusta kotiin palaavia arjen jumalanpalveluksesta (Room.12:1-2). Olemme myös kunnan jäseniä. Tämä teema toistuu.kun mennään kellotapulin alta tielle: krusifiksi (kirkkoon saavuttaessa) on muuttunut pelkäksi ristiksi: Ylösnoussut Kristus on arjessa, jonne sovituksen sanan kuulleet menevät elämään kristittyinä.

    Edellä sanottu on voimassa myös kunta- ja seurakuntaliitosten jälkeen. Värtsilän vaakuna on nyt Tohmajärven kunnan ja Värtsilän kirkko Tohmajärven seurakunnan. Kirkon kunnostamista varten on edelleen voimassa lahjoitustili. Pidetään ryijyn paikasta huolta!

  3. En lakkaa ihmettelemästä Hilkan kykyä tallettaa pikkutarkkaa tietoa. Mihin hän vain iskeytyy kiinni niin sen hän tekee viimeisen päälle ja enemmänkin. Ake- puoliso on tässä merkitty muistiin merkitsijäksi.

    Arvokas lahja tuo ryijy, vieläpä kaunis. Toivottavasti ryijy säilyy eikä mene pilalle kylmässä kirkossa. Ehkä kannattaisi siirtää lämmitetylle puolelle turvaan.

  4. Jos tuollainen ryijy olisi tuotannossa sille olisi varmasti kysyntää. Ohjeethan ryijyn tekoon ovat olemassa?

    Olof Eriksson on Suomen ehkä nimekkäin heraldikko. Minulla on ollut ilo keskustella tämän loistavan ammattilaisen kanssa nuorena miehenä junamatkalla. Satuttiin samaan makuuvaunuun matkalla Helsingistä Kemiin.

  5. Ovatkohan ohjeet tallella? Jos ovat, niin missä? Tietääkö kukaan? Tekijöitähän kyllä löytyy!!! Tässä voisi olla yksi vireän Värtsilän tavoite!!!

  6. Partasen perhe sai omistukseensa Värtsilä -ryijyn edesmenneen jäsenemme Eva Hiltusen välikäden kautta useita vuosia sitten. Eva tiesi kertoa, että Lappeenrannassa asuvat johtaja-opettaja Eero Siitosen jälkeläiset ovat luopumassa omasta ryijystään. Puhelimet kuumaksi, ja kaupat syntyi. Ostohintaa en enää muista. Tuo harmaa osuus vaikuttaisi olevan oikeata lammasvillalankaa. Tyylikäs kokonaisuus.

    Hilkka

    J.K. Lämmin kiitos lämpimistä sanoista Alpo Aatokselle.

  7. Värtsilän vaakuna on yksi upeimmista Suomen kuntavaakunoista ja Olof Erikssonin suunnittelema ryijy hieno jatkojaloste vaakunan pohjalta.

    On mainiota että Värtsilän vaakuna säilyy Tohmajärven vaakunana – vaikka sen rautatehdas-symboliikka onkin vieras kunnan nykyiselle todellisuudelle.

  8. TÅRKEÄÄ JA MIELENKIINTOISTA Värtsilän pitäjän historiaa Tohmajärven kunnassa. Siksi palautan sen tähän kertauksena luettavaksi.

  9. Elna Wegeliuksesta olisi mielenkiintoista kuulla enemmän. Muistan sekä äitini, että oman mummoni Siirin maininneen hänet useammankin kerran. Olisiko Elnallakin joku yhteys Wetterhoffin käsityökouluun, kuten mummollani oli…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *