19 comments for “Viikon puheenaiheet vko 7

  1. Esko Tarvainen
    12.2.2018 at 19:55

    On kaksi koulukuntaa: lumi kengät vaiko leveät pitkät sukset.
    Taitaa leveillä pitkillä suksilla olla käyttöä umpilumessa.

  2. susirajan poika
    12.2.2018 at 21:51

    Mie kaaduin ja sotkeuduin suksiin. Vaimo selvitteli jalat ja sukset solmusta.
    Sanoin, että tämä hiihto oli kaksi hiihtoa yhdellä kertaa, talven ensimmäinen
    ja viimeinen. Vein sukset varastoon. Ihan olivat kapeat sukset ja kilpamonot,
    ainakin minun mielestä.

  3. Esko Tarvainen
    13.2.2018 at 21:13

    Kaksi kertaa olemme vanhoilla uudelleen tervatuilla suksilla käyneet harrastamassa umpihanki hiihtoa. Meillä oli eväät ja kahvit lämpimänä pitävässä pullossa. Olimme todella tyytyväisiä uuden meille sopivan harrastuksen löytymiselle. Tarvitaan vain pitkät leveät sukset, sauvat ja siteisiin sopivat saappaat sekä ympäristöön katselevat silmät. Kannattaa kokeilla.

  4. Alpoaatos
    14.2.2018 at 0:17

    Onttolassa oli yhteen aikaan 280 pitkiä sissisuksia. Niillä kelpasi hiihtää, mutta kääntymistä varten piti etsiä melkeinpä lentokenttä missä ne sopi kääntymään. Mielestäni sellaiset pitkät sukset sopii jonnekin aukeille paikoille, mutta ei metsään. Kun Selkäkylän Piiroisen veljekset hiihtivät umpihangessa kiinni ilveksiä, niin suksien piti olla lyhyet ja leveät.
    Joku kertoi saaneesa jostain Venäjän kaupasta lyhyitä ja leveitä puisia suksia. Ovat kuulemma erinomaiset umpihankeen. Eikähän niillä mitään tekisikään valmiiksi höyätyillä laduilla kun ne latu-urat ovat on höylätty kapeille luistimille (siis suksille). Minäkin hiihdän kaikki vähäiset hiihtoni umpihangessa, tosin en vapaaehtoisesti, mutta kun täällä syrjäseudulla ei ole valmiita latuja. Ja jos olisi, niin eihän minun sissisukset ja mäystinsiteet niille laduille sopisi.

    Noiden metsäsuksien kanssa pitäisi löytää vielä kunnon suurisopaiset sauvat. Minulle on sattunut lähinnä vain huonoja sauvoja. Rottinkisauvat ja sommat nahkremmeillä lienevät kestävimmät. Ehkä jostain kirpputorilta löytyy.
    Leppoisia hiihtoretkiä Eskon lipsumattomille puusuksille!

  5. Alpoaatos
    14.2.2018 at 8:00

    Peukkuja Peetulle !

  6. Alpoaatos
    14.2.2018 at 8:47

    Vielä vähän (huonoja) kokemuksia noista suksisauvoista. Siis niistä suurisompaisista eräsauvoista. Eihän sompia nykyisin sidota rautalangalla kiinni vaan ne pitää saada paikoilleen helposti ja nopeasti. Ja se vuoksi ne kestää hyvin hiihtää ja nojata. Mutta jos ja kun sauva uppoaa syvään lumeen ja se kiskaistaan sieltä pois niin sompa jääkin sinne syvälle hangen alle. Näin on käynyt useita kertoja.

    Kerran ostin ihan eräkaupasta oikein hyvän näköiset sauvat. Ensimmäinen sompa murtui jo sadan metrin hiihtämisen jälkeen ja toinen vähän myöhemmin vaikka ei ollut edes pakkanen. Lunta oli sillä reissulla yli metri. Oli tuskallista päästä Koitajoen korvesta pois.

  7. suru tuli puseroon
    14.2.2018 at 14:41

    Sisko oli Suomen mestari tyttöjen sarjassa. Pappi Leino Hassinen sanoi, että valitse hiihto tai jumala.
    Sisko valitsi jumalan.

  8. 14.2.2018 at 21:40

    Oliko se Leo Jokela joka hiihti leiveillä ”persuksilla”, mistä lienee sellaiset saanut niillä olisi nyt käyttöä.

  9. Alpoaatos
    15.2.2018 at 10:01

    Tässä vielä lehtileike, jonka jutussa sivutaan pitkiä ja leveitä suksia. Lehtileikkeessä muistellaan ilveksien kiinni hiihtäjä Lauri Piiroista. Kuvassa Lauri katselee isoja sauvan sompia.
    http://www.vartsi.net/2016/07/05/arkistojen-katkoista-piiroisen-lauri-in-memoriam/

  10. jussi p:nen
    15.2.2018 at 12:34

    morjezta sulle alpo.olettaen jot tunnet asemantienoota.karttapaikan kiinteistönumero 848-424-12-58 ,metsikkö ,mikä rajautuu ratapihaan.
    metsän sisällä oli vielä -63 puolitoistakerroksinen mansardikattonen talo.oliko se mämmin vaiko mertasen,äiteen naapureita. lopotista sen verran,että on varmaankin tilan maita joutunut radan alle ,näyttää kartalla radan eteläpuolen tilusten rajat samansuuntaisilta tynkä-lopotin kaa.

  11. Alpoaatos
    15.2.2018 at 14:35

    Valitettavasti en tunne Niiralan seutua kovin hyvn. mm JORE tuntee ja moni muukin Värtsin lukija. Odotellaan jos joku selventäisi asiaa.

  12. S'Anita
    15.2.2018 at 17:12

    En tiiä mistä talosta on kyse. Metsikössä oli rajavartioston rakennuksia tien oikealla puolella asemalta mentäessä rajalle päin. Laakkosen Onni asui vähän ennen asemaa. Hänellä oli maatila ja vähän metsää kallion kupeessa. Kuosmaset omistivat metsää myös.

    mökkiläinen

  13. jussi p:nen
    15.2.2018 at 18:58

    jo silloin talo oli huonohkossa kondiksessa,ei näy kartalla. talo oli suhta näyttävä malliltaan ,mutta paremmat ajat menneessä. jossain siinä likellä oli toinenkin tuttavapaikka ,jossa kylästeltiin. vakaamman olonenpaikka oli koukun talo,olikohan talon emäntä lempi nimeltään,mutta sen vuotinen potsi oli mun kaima ,jussi. talossa oli 2 likkalasta,pellavapää ja ruskeat silmät,mikä oli uusnäky miul ja jonkun vuode minua vanhempi poika,joka juuri alkamassa viljankaadon,oisko ollut ruista. oli ruis ja kaataja samanmittasia ,kelpo ilmat ,aurinkoa ilmassa runsaasti. kasselin huomannin pihassa pohansuuntaan,missä siinteli sääperi . sain lainata talon fillaria,suunnistin sääperiä päin,näytti kuin olisi ollut ihan tuossa,körasin kunnantilalle asti,järvi hävis näkyviltä.
    pysähdyin sillanpäähän ja kattelin touhuja tilalla.mieleeni jumi maitoauto,en muistamerkkiä,oli kaksivärinen ,vihree ja vaaleeta.ovessa nimi nurmi. täällä tapasin -90-luvun alussa vätrsiläisen nimeltään teemu nurmi.isänsä oli kai tuohonaikaa vielä aktiivi autoilija siellä. mahtaako joku tuntea teemun?

  14. jussi p:nen
    15.2.2018 at 23:15

    mittailin karttapaikan kartalla kaikkien numerolla 848-405-4-alkuisten yhteis pinta-alat,sain summaksi noin 6 -neljökilometriä – kuutisensataa ha cirkus,mikä oli pitkäsen-paikan koko,mistä huovila on osa ja paikan kotipesä. …äiteen-äiteen ja joosenkin koto. olen tutteeraamassa onko sortavalansaariston pitkäsillä ja niiralan pitkäsillä yhteistä…..oliko -30-luvulla paikan myynyt matti p sama henkilö kuin mainitaan sortavaisten sukujutuissa?……

  15. Matti Jaatinen
    16.2.2018 at 7:46

    Hei.Valma Kaltiainen voisitko ottaa yhteyden minuun.Asia liittyy Kaustajärvi kirjaan.

  16. Irene peuhkurinen
    18.2.2018 at 10:01

    Tänä aamuna seurasin jännitysnäytelmää taivaalla postinhakureissulla. Ihan piti seisahtua katselemaan, mitä tapahtui. Suuri (enemmän kuin10) varisparvi lenteli raakkuen taivaalla. Raakunta se kiinnittikin huomioni. Sitä seurasi suurinpiirtein samankokoinen lintu. Ensin en saanut selvää, mikä se oli, mutta aavistus jo kävi. Nyt huomasin selvästi, että varikset pakenivat k.o. lintua. Siis haukkahan se oli.
    Yks kaks raakunta loppui ja yksi varis lähti haukkaa vastaan. Se ei kuitenkaan antautunut haukan ateriaksi heti, Se johdatteli lennollaan haukan kauaksi parvesta. Ihailin variksen taitavia harhautuksia, kun se pakeni haukkaa. Jäin katsomaan , kuinka taistelussa kävisi. lopputulosta en kuitenkaan nähnyt, koska lentelivät puiden sekaan näkymättömiin.
    Varis uhrautui kaikkien puolesta. Miten on ihmislajin laita? Yksi kaikkien puolesta?

  17. jussi p:nen
    19.2.2018 at 0:06

    lentävistä ;onko lintunen lintu vai ka…nen,yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/arestoteleen-kantapaa–otso-mesikammen-ja-nalle

  18. 19.2.2018 at 20:29

    Irene havaintojeni mukaisesti varis lopulta menee metsään puiden sekaan. Haukka on oksien välissä hitaanpi kuin varis. Kerran pikkireissulla katselin kun vari nappasi harmaalokin edestä kalan ja alkoi vimmattu takaa-ajo. Varis kohti lähintä saaren metsikköä ja lokki perästä. Takaa-ajo loppui metsän reunaan.

  19. Matti Majoinen
    19.2.2018 at 22:42

    Sama havainto kuin Kalevilla. Vuosia olen rannassa siivonnut ahvenia ja jättänyt kalanperkeet varisperheelle – pesivät vastarannan niemessä. Äiti-varis on kesiintynyt niin, että tulee muutaman metrin päästä hakemaan syötävää.
    Ja sitten lento pesälle lokkien ahdistamana. Jos menee peli tiukaksi, varis koukkaa metsän kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *