Laskiainen on kristillinen kirkkovuoden juhla. Nimitys tulee laskeutumisesta pääsiäistä edeltävään paastoon. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja se määrittää kaikkien muiden kevään kirkollisten merkkipäivien paikan kalenterissa. Laskiaissunnuntain jälkeisenä tiistaina vietetään laskiaistiistaita, jota seuraavana päivänä (tuhkakeskiviikkona) alkaa katollisten 40 arkipäivän kestävä paastoaminen.
Aikaisemmin laskiaiseen liittyi paljon uskomuksia ja enteitä, joiden takia taloissa tehtiin laskiaistiistaina erilaisia onnea tuottavia rituaaleja. Laskiaisesta kehittyi eräänlainen talonpoikainen työnjuhla. Lähes kaikki laskiaistiistain tekemiset tai tekemättä jättämiset liittyivät naisten aikaansaannoksiin ja naisten käsitöiden raaka-aineisiin, pellavaan ja villaan. Pellavaonnea etsittiin muun muassa mäkeä laskemalla. Mitä kauemmaksi kelkka tai muu liukumisväline liukui, sitä pidempiä tulisi seuraavan kesän pellavista.
Laskiaiseen liittyvät säännöt ovat peräisin katoliselta ajalta. Laskiaisena ei saanut esimerkiksi käsitellä teräaseita eikä tehdä töitä, mistä kuului liikaa ääntä. Välttämättä tehtävien kotitöiden tekeminen lopetettiin kuitenkin jo varhain iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Kun työt lopetettiin ajoissa, ehdittiin nauttia laskiaisen runsaista ja rasvaisista ruoista.
LASKIAISEN RUOKIA
Laskiaisena tarjottiin perinteisesti paljon ruokaa, jonka piti olla mahdollisimman rasvaista. Tällä uskottiin varmistettavan ruoan saatavuus seuraavaksi vuodeksi. Mitä enemmän rasva kiilsi syöjien sormissa ja suupielissä, sitä enemmän siat lihoivat ja lehmät lypsivät. Ruokien runsauden uskottiin jatkuvan koko vuoden, kun tarjoomusten annettiin olla pöydässä koko päivä.
Laskiaisena oli lupa herkutella ja syödä kunnolla, sillä alkoihan laskiaisen jälkeen pääsiäispaastoaminen, jonka aikana ruokavaliosta jätettiin pois liha, maitotuotteet ja kananmunat.
Hernerokka oli keskiajalla tavallinen ruoka, josta tehtiin laskiaisena tavallista lihaisampi ja rasvaisempi. Se valmistettiin herneistä ja joulusta jääneistä lopuista lihoista eli sian päästä ja sorkista. Laskiaisena tarjolla oli myös lämmitettyjä rasvamakkaroita ja juustoja.
Laskiaispulla puolestaan on peräisin 1600-luvun Ruotsista, josta se rantautui myös Suomen konditorioihin ja kahvipöytiin 1800-luvulla. Varakkaan väen suosima mantelimassatäyte kertoo laskiaispullan läntisestä alkuperästä. Köyhempi väki nautti pullansa kuuman maidon kanssa. Myöhemmin laskiaispulla on muotoutunut hillo- ja kermatäytteiseksi laskiaispullaksi.
1850-luvulla Suomeen tuli myös toinen Saksalaisen laskiaisperinteen leivonnainen, rasvassa kypsennetty hillolla täytetty munkki.
Venäjällä laskiaisperinteeseen kuului olennaisesti tattarijauhoista valmistetut kuohkeat ohukaiset eli blinit. Kuumia blinejä syödään smetanan, kaviaarin ja erilaisten lisäkkeiden mm. sipulin ja suolakurkun kanssa. Blinit ovat edelleen ortodoksisen kirkon laskiaisajan herkkua. Roomalaiskatollisen kirkon perinteiseen kuului, että ennen pääsiäispaaston alkua kuului syödä valkoista ruokaa, jota pidettiin erityisen pyhänä.
Jälkiruoaksi laskiaisena tarjottiin yleiseurooppalaista laskiaisajan herkkua eli pannukakkua, koska helposti pilaantuvat voi ja kananmunat tuli käyttää pois ennen pitkän paaston alkua.
Laskiaisajan ruuista suurin osa on säilyt osana tämän päivän suomalaista ruokakulttuuria.
Teksti: ruokatieto.fi
Pellavan seuraavan kesän pituus ja herne soppa pannu kakkuineen kuului meillä lapsuuteen. Kun me pennut laskimme järvellepäin laskiaisena suksilla. Mäenpäällä laskija huusi pitkiä pellavia. Kaatuminen sen pitkien pellavien latvoja nakersi lyhyämmiksi. En ole koskaan nähnyt kasvavaa pellavaa. Tarut oli siirtyneet legendana sukupolvelta toiselle. Pellavasta tehtiin vaatteita ja sitä kuitukasvia voitiin kasvattaa suomen sää olosuhteissa. Nyt vanhetessa on pellavan siemen oiva ummetuksen ehkäisijä.
paasto ruottinkielellä ja -mielellä on fasta.fastlagning paastoon valmistautuminen. laskiaissunnuntai on fastlagssöndag,köttsöndag, lihasunnuntai,latin. septiogesima seitsemästoista, laskiaistiistai puolestaan fet tisdag,semmeldag,fastlagningstisdag ,quiquagesima .laskiainen olisi suomenkieleen viääntyn tuosta fastlag plattyska vastel avent-fastelabend paaston aatto.laskiaissunnuntaiksi kerättiin ja koristeltiin pääsiäisvitsat joilla talon isäntä pitkänäperjantaina antoi väkensä tuta jeesuken kokemaa tuskaa. pääsiäipäivänä otettiin esille ne hiirenkorvalle ehtineet vihreät koivun/pajunoksat.huomisissa ruottalaisilla on askonsdag mahtaako kuulua suomeksi tuhkakeskiviikko. alkaahan kyllä se päivien lukeminen-laskeminen.