Turvaa maaseudelle-hanke

Keväällä 2017 oli Liperin paikallislehdessä värikäs kuva, jossa ihmishahmot kannattelivat Pohjois-Karjalan karttaa ja esitteessä otsikkona teksi ”Turvaa maaseudulle”. Esitteessä oli maininta, että kurssituksen tarkoituksena on perustaa kylien pelastusryhmiä vapaaehtoisista kyläläisistä.
Kurssin järjestäjänä PK-Pelastuslaitos.

 

Olen aina ollut jonkin verran kallellaan turvallisuusasioiden suuntaan ja niinpä työnnyin kuunteluoppilaaksi viikonlopun kurssille. Vaikka kieltämättä tuo ylevältä vaikuttava nimi ”pelastusryhmä” hiukan hirvittikin.

Mistä on kysymys
Samassa esitteessä oli tiivistetysti kerrottu mistä on kysymys;

 

Kylän pelastusryhmäkoulutus
Maaria Leinosen runo kävi hyvin alustukseksi siitä, miten naapuriavun tulisi toimia ja on ennen toiminutkin.. Nyt vain tuntuu asiat olevan toisin ?

Tämä kansa osasi kerran kantaa vastuutaan vähäeleisesti.
Katsoi aamulla naapurin mökin suuntaan, nouseeko yksineläjämummon piisistä kahvinkeittosavut, että vieläkö siellä hengissä.
Asteli lämpiäisleipä kainalossa oikopolkua pellontorppaan
kertomaan omat kolottamiset ja kyselemään naapurin hengenahdistukset.
Niitti kesällä lesken lampaille heinät ja syksyllä nosti sokean mummon perunat. Eli todeksi arkipäivän toveruutta, tietämättä, että sillä on niin hieno nimi kuin ystäväpalvelu.
Maaria Leinonen

=========================================================

Pilottihanke; alkanut Kesälahdelta. Tavoitteena saada 50 ryhmää

Koulutettuja pelastusryhmiä voidaan käyttää aputehtäviin silloin, kun pelastusviranomaisten voimavarat eivät riittäisi. Tällaisia tehtäviä olisi esimerkiksi erilaiset tiedustelutehtävät ja huoltotoimet. Pelastusryhmäläiset ovat vakuutettuja tehtävässään ja saavat siitä palkkaa.
Kaikissa ”Turvaa maaseudulle” koulutustilaisuuksissa koulutetaan samat asiat.
Teoriatuntien jälkeen harjoiteltiin alkusammuttimen käyttöä sekä kesällä, toisena viikonloppuna maastossa myös muita sammuttimia.


Hätäensiapukurssi kuuluu luonnollisesti koulutukseen. Myös ”sydäniskuri” eli defibilaattorin käyttöä harjoiteltiin.

Eri sammutusvälineitä tutkittiin. Käynnistystä ja tankkaamista myös opeteltiin.


Jokaista opetettiin henkilökohtaisesti ihan kädestä pitäen käyttämään näitä välineitä.
Tukeva asento, pistesuihkua ja ”sumuseinää”


Sumua ja sateenkaarta


Ryhmät varustettiin huomioliivein.

Paikallislehdessä oli tammikuulla 2017 Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen tiedote, jossa kerrottiin ”Turvaa maaseudulle” – hankkeen nykytilasta. Alla tiedote koknaisuudessaan.

Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen tiedote
Turvaa maaseudulle-hankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi Pohjois-Karjalassa. Maakunnan alueella toimii tällä hetkellä jo 50 kylän pelastusryhmää.

Hanke aloitettiin heinäkuussa 2015. Sen keskeisenä tavoitteena on ollut muodostaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle vähintään 50 kylän pelastusryhmää, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Tällä hetkellä maakunnan alueella toimii siis tavoitteen mukaisesti 50 kylän pelastusryhmää.

Kylien pelastusryhmiä on tähän mennessä perustettu ja koulutettu Outokumpua lukuun ottamatta kaikkien maakunnan kuntien alueille. Yhteensä 50 kylän pelastusryhmässä on mukana 460 henkilöä ja lisää koulutetaan koko ajan. Tavoitteena ylittää 500 henkilön määrä. Turvaa maaseudulle-hankkeen erilaisiin tilaisuuksiin on osallistunut yli 6000 eri kylien asukasta.

Hanketyö jatkuu kevään aikana vilkkaana. Pelastusryhmien kokoaminen ja koulutus aloitetaan maaliskuussa Outokummun alueen kylissä. Pelastusryhmien peruskoulutusta järjestetään myös Joensuun Kiihtelysvaarassa ja Keski-Karjalan alueella. Peruskoulutusten lisäksi järjestetään myös täydennyskoulutusta, esimerkiksi Selviydy sähköttä-kurssi Pielisen Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan lisäksi tavoitteena on laajentaa hanketta yhteistyössä Heinäveden kunnan ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa myös Heinäveden kunnan alueelle, koska Heinäveden kunta liittyy vuonna 2020 alusta alkaen Pohjois-Karjalan maakuntaan.

Vs. ensihoitopäällikkönä nykyisin toimiva Kari Törrönen opasti osallistujia muun muassa maallikkodefibrillaattorin käyttöön Kontiolahden paloasemalla keväällä 2016.
Lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelut sijoittaa tämän kevään aikana pelastuslaitoksen käytössä olleita sydäniskureita kyliin eri puolille maakuntaa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun laitteiden luovutustilaisuus ja koulutus kylille on ajankohtainen. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään helmikuussa Kesälahdella, mistä Turvaa maaseudulle-hanke aloitettiin.

Kylien pelastusryhmiltä saa naapuriapua

Vuodenvaihteen tykkylumitilanne osoitti jälleen kerran yhteiskunnan haavoittuvuuden erilaisille häiriötilanteille kuten sähkönjakelun suurhäiriöille. Näissä tilanteissa korostuu viranomaisavun lisäksi omatoiminen varautuminen, kriisinkestokyky sekä lähimmäisistä huolehtiminen eli naapuriaputoiminta. Nämä tilanteet ovat juuri sellaisia, jota varten kylän pelastusryhmät ovat olemassa, ja mihin kylien pelastusryhmän jäseniä on koulutettu.

Kylän pelastusryhmätoiminnassa mukana olevilla ihmisillä on keskivertoa paremmat valmiudet omatoimiseen varautumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen sekä naapuriavun antamiseen erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Ennen kaikkea heillä on vahva lähimmäisen auttamisen halu, joka on tärkein ominaisuus pelastusryhmätoimintaan osallistuttaessa.

Pohjois-Karjalan tykkylumitilanteen johdosta kylän pelastusryhmiä ei kutsuttu auttamaan pelastuslaitosta, mutta heidän valmiuttaan auttaa tarvittaessa tiedusteltiin etukäteen pahimmilla tykkylumialueilla. Lisäksi useat pelastusryhmäläiset ovat esimerkillisesti aktivoituneet omatoimisesti naapuriapuun. Pelastuslaitos kannustaa myös jatkossa pelastusryhmäläisiä omatoimiseen naapuriapuun tarpeen havaittuaan, eikä toimimaan pelkästään pelastuslaitoksen pyynnöstä.

Turvaa maaseudulla-hankkeen ja kylien pelastusryhmätoiminnan avulla tuetaan erinomaisen hyvin myös sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteita kuten yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn ylläpitoa ja parantamista. Toiminnan avulla ylläpidetään myös ihmisten turvallisuuden tunnetta erityisesti maaseudulla. Pohjois-Karjalan kokemukset hankkeen myötä ovat niin hyviä, että Turvaa maaseudulle-hankeen toimintamallissa olisi potentiaalia jopa kansalliseksi toimintamalliksi – tavoitteena yhteistyöllä turvallinen ja elävä maaseutu koko Suomessa.

Ensi heinäkuun jälkeen pysyväksi toiminnaksi

Turvaa maaseudulle-hanke toimii Pohjois-Karjalan maakunnan alueella 30.7.2018 saakka, jonka jälkeen kylien pelastusryhmätoiminnan on tarkoitus jäädä pysyväksi toimintamalliksi maakunnan alueelle.

Turvaa maaseudulle-hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos ja hankekumppaneina toimivat Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ja Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluetoimisto. Hankkeen taustalla on vuonna 2012 käynnistynyt pilotointi, jossa kokeiltiin käytännössä pelastusryhmien kokoamista ja kouluttamista Kiteen Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kylissä. Hankkeen avulla tuetaan kylien ja maaseudun kehittämistä sekä lisätään asuinympäristön turvallisuutta.

Hankkeen yleistavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa. Hankkeen tavoitteina on muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelastusryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa, lisätä asukkaiden osallistumista kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen ja kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen.

Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 18.1.2018

Juttu: Alpo Rummukainen

Share

9 comments for “Turvaa maaseudelle-hanke

  1. lintunen
    20.2.2018 at 10:05

    Voisiko tähän sijoittaa myös rajavyöhykevalvonnan tehtäviä rajavartiolaitoksen avuksi? Se olisi paluuta entisaikojen toimineeseen tapaan – nykyisyyteen sopivalla tavalla. Rajavyöhykkeen tuntumassa asuvat olisi voimavara turvallisuuden lisäämiseksi. Samalla paranisi monen kansalaisen kansalaisoikeuksien määrä.

    Alpoaatos – lobbaapa kun Sinulla on verkosto auki!

  2. Alpoaatos
    20.2.2018 at 13:03

    Ei voi. Rajan valvonta kuuluu käsittääkseni yksin rajaviranomaisille. Tällä hankkeella ei myöskään kouluteta palomieniä palomiesten tilalle. Sen sijaan tällä hankkeella yritetään herätellä henkiin sitä kansalaistoimintaa, joka on niin minulta, kuin monelta muultakin päässyt pahasti unohtumaan, nimittäin naapuriapu ja lähimmäisestä huolehtiminen. Kuten tuossa ylläolevassa Pelastuslaitoksen tiedotteessa kauniisti kerrotaan.

    Tämän lisäksi koulutetuille ryhmille tarjotaan häiriötilanteissa ihan palkkatyönä sellaisia aputehtäviä, joihin ei tarvita palomiehiltä vaadittavaa koulutusta.

    Alpo Aatos Rummukainen

  3. Alpoaatos
    20.2.2018 at 13:15

    Sain alustevasti tietää, että seuraava kurssi on Kiteellä 23.-24.3.2018

  4. Vyöhykkeellä syntynyt
    20.2.2018 at 16:52

    Johan mie sanoin, vaikka en virkkanut mittään, ettäkö rajanpinnan
    asukkaat rajavyöhykkeenvalvontaan, itsekkin rajavyöhykkeellä
    syntyneenä ja useampana vuosikymmenenä siellä asuneena.
    Ei silloinkaan rajavartiosto tarvinnut meitä nuoria siviilimiehiä
    rajavyöhykkeenvalvontaan, kyllä he itse hommansa hoitivat.
    Ihmettelen, miksi tänä päivänä rajanpinnan asukkaiden pitäisi
    osallistua kyseiseen valvontatehtävään?
    Luulisin tämän päivän rajojen valvonnan olevan toisen tyyppistä
    ja valvojia on koulutettu nykytekniikkaan, joten meidän olisi parempi
    pysytellä pois noista tehtävistä.

    Tänäkin päivänä ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja
    rajavyöhykkeellä liikkumisluvan saamaan niin he sen saavat.

  5. lintunen
    20.2.2018 at 19:37

    Harashoo, vyöhykkeellä syntynyt!!!

  6. jussi p:nen
    20.2.2018 at 22:37

    olik männä viikol rajavartiolaitos uutisjutussa;tehostaa valvontaa lisäämällä droneja ,drönarei,kuhnureit—–kamerakoptereita

  7. Alpoaatos
    21.2.2018 at 10:29

    Yritän kääntää tätä vilkasta keskustelua varovasti otsikon suuntaan, pois raja vyöhykkeeltä. Netistä löytyi kylien pelastusryhmiin suoraan liittyvä artikkeli, jossa kerrotaan defibrillaattoreiden sijoittamisesta niille kylille, joilla toimii koulutettuja pelastusryhmiä. Ensimmäisen laitteen luovutus tapahtuu huomenna 22.2. Kesälahden Villalan kylän Nesteen huoltoesemalle. Kesälahti saa ensimmäisen ”dehfan” siksi, että ”Turvaa maaseudulle”- hanke alkoi juuri sieltä.

    http://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/sydaniskuri-mukaan-kesalahden-nesteelta-pohjois-karjalan-kyliin-15-defibrillaattoria/

    Tässä suoraa lainausta kyseiseen tekstiin:
    ”” … Pohjois-Karjalan pikkukylät saavat tämän vuoden aikana 15 defibrillaattoria eli sydäniskuria.

    Ajatus sydäniskureiden lahjoittamisesta kylien pelastusryhmille syntyi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella, kun laitos hankki maakunnan paloasemille uudet sydäniskurit. Vanhat, käyttökelpoiset laitteet annettiin kylien käyttöön.

    ”Osa laitteista oli vain pari vuotta vanhoja. Katsoimme, että 15 laitetta voisi antaa eteenpäin. Mietimme, mikä olisi oikea kohde. Sitten totesimme, että annetaan ne Turvaa maaseudulle -hankkeelle”, kertoo ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Kari Törrönen.””

  8. Jussi Raerinne
    28.2.2018 at 21:29

    Alpon juttu käsittelee tärkeää asiaa. Sekä siinä että siihen liitetyssä Pelastuslaitoksen tiedotteessa kerrotaan mielestäni erittäin selkeästi, minkä tyyppisestä toiminnasta on kysymys. Tämänpäiväisessä Koti-Karjalassa on artikkeli koskien jutussa mainittua defibrillaattorin luovutusta Villalan huoltoasemalle.
    Tohmajärvellekin on perustettu jo v. 2015 neljä kylien pelastusryhmää; eteläinen, pohjoinen, läntinen ja itäinen ryhmä. Mainittuihin ryhmiin on ilmoittautunut yhteensä 41 vapaaehtoista miestä ja naista, joista 33 on ollut mukana koulutuksissa.

    Itäiseen eli ns. Värtsilän ryhmään kuuluu 12 henkilöä, joiden yhteystiedot uskaltanen laittaa tähän kaikille nähtäväksi koska auttajiksihan me kaikki olemme kuitenkin lupautuneet:
    Raerinne Jussi 041 483 62 61
    Kunnas Pekka 0400 172 748
    Varonen Juha 0400 245 429
    Väyrynen Arto 0400 184 144
    Kahelin Ari 0500 674 586
    Kosonen Jukka 0500 914 308
    Piiroinen Mika 0400 130 666

    Kosunen Kimmo 050 368 0308
    Miettinen Vesa 0400 528 685
    Purmonen Sami 050 567 5489
    Repo Pentti 0400 996 092
    Räsänen Petri 050 520 4673

    Lisäksi Tuupovaarasta on luvannut antaa virka-apua Värtsilän suuntaan sikäläinen pelastusryhmäläinen
    Nissinen Teuvo 050 355 20 46

    Käytännössähän homma toimii niin, että saamme tarvittaessa Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta ryhmätekstiviestin, jossa ilmoitetaan kohotetusta valmiudesta ja myös sen purkamisesta esim. sääennusteen perusteella. Näin tiedämme olla lähtövalmiina sinne, missä apua tarvitaan. Tositoimiin ei ole ainakaan minun vielä tarvinnut itse lähteä, vaikka tällainen valmiudenkohotus on pari kertaa ollutkin päällä. Me emme tietenkään kukaan toivo mitään ongelmia, mutta toisaalta oppiminen tietysti tapahtuisi parhaiten kovassa tilanteessa.
    Meihin saavat luonnollisesti olla yhteydessä suoraan myös yksityiset joko itse apua tarvitsevat tai jonkun muun asialla olevat ihmiset; laittakaa oheiset puhelinnumerotiedot itsellenne muistiin.

    Ryhmiin mahtuu vielä lisääkin jäseniä; yhteyshenkilönä on Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö ja itsekin pelastusryhmäläinen Liisa Laasonen puh. 040 105 4015. Tervetuloa mukaan toimintaan!

  9. Alpoaatos
    10.3.2018 at 14:09

    Jussille kiitokset tietojen päivittämisestä. Hienoa, että ryhmiä on jo olemassa. Enpä ennen tiennytkään.

    PK Pelastuslaitoksen Facebook sivulla on ilmoitus koulutuksesta Kiteellä. Kirjoitan tähän tekstiosan ilmoituksesta.

    PELASTUSRYHMÄKOULUTUS KITEELLÄ 23.-24.3.2018

    Perjantai 23.3.2018 klo 18.00- 21.00 Kiteen paloasema
    Lauantai 24.3.2018 klo 09.00-15.00 Kiteen paloasema

    Turvallisuustietoa omaan käyttöön ja kylien arkeen
    Jokainen on tärkeä lenkki turvallisuuden ketjussa.

    TERVETULOA KAIKKI TURVALLISUUDESTA KIINNOSTUNEET
    Keski-Karjalan alueelta!

    Koulutus on maksuton, lounas ja kahvi tarjotaan.

    Lisätietoja ja tarkempi ohjelma, ilmoittautumiset, erityisruokavaliot 19.3.mennessä (viesti tai sähköposti)

    Eeva Kröger turvallisuuskoordinaattori
    p. 045 604 0388, eeva.kroger@msl.fi

    ========================================

    Koulutus on saman sisältöinen jokaisessa koulutuksessa, eli Kiteelläkin on mahdollisuus käydä paikkaamassa puutteellisia tietojaan kuuluipa mihin pelastusryhmään tahansa tai ei vielä kuulu mihinkään ryhmään.

    Mielestäni ryhmissä pitäisi olla lupautuneita henkilöitä monikertainen määrä verrattuna oletettuun tarpeeseen. Eli suomeksi sanottuna; jos ”kovassa tilanteessa” tarvitaan vaikkapa viisi (5) henkilöä niin ryhmässä pitäisi olla parikymmentä hälytettävää. Koskapa hälytykset tapahtuvat poikkeuksellina aikoina esim myrskyjen tai sähkökatkojen kiusatessa elämää. Silloin on todennäköisesti hälytettävien oman perheen ja työasiatkin jonkun verran sekaisin ja ne on hoidettava tavallisesti ensin.

    Vapaaehtoisten valmiusasioista tunnen paremmin Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa. Siellähän hälytykset tulevat lähes aina yllättäen. Keskimäärin vain joka neljäs hälytetyistä pääsee silloin lähtemään toimintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *