Partasen kioskilla

Pääsiäisen pyhinä oli aikaa rauhoittua Matildassa. Vintin remontti on reilassa ja puutarhatöihin ei ihan vielä pääse. Hedelmäpuiden leikkuuta lukuunottamatta.

Oli aikaa penkoa vanhoja aarteita. Eeteeni tuli useita vanhoja valokuvia Niiralasta.

Oheinen kuva on Partasen kioskilta. Kioski sijaitsi radan varressa. Aikalailla samassa paikassa josta nyt tie kääntyy huolinta-alueella.
Kuvan oton aikaan ei tietysti ollut alikulkua radan ali vaan ylikäytävä. Moniraiteinen ja ilman mitään turvalaitteita. Monta läheltäpiti tilannetta
tasoristeyksessä tapahtui mutta en muista että onnettomuuksia olisi sattunut. Joku voi muistaakin koska mahdollista se on ollut.

Kioski oli siis heti tasoristeyksen jälkeen vasemalla puolella tietä kirkolle mentäessä. Kioskin ja radan väliin jäi pieni metsikkö. Puolenhehtaarin metsä sanoisi Nalle Puh. Metsikkö oli ikäänkuin kioskin terassi. Toki suojaisa paikka eikä tielläkulkijat häirinneet terasilla olijoita eikä terassin väki tiellä kulkijoita.

Minulta paikka oli kuitenkin ehdottomasti kielletty. Se oli aikuisten paikka.
Puhuttiin että pusikossa pelaittaisiin korttia rahasta ja juopoteltaisiinkin. En tiedä kun en ole koskaan siellä juopotellut tai korttia pelannut.
Päiväsaikaan siellä kyllä poikien kanssa käytiin. Jännää oli. Olihan se kiellettyä.

Partasen kioski oli kaikkinensa hieno paikka. Oikein sisäkioski. Siellä tuoksui mantelille. Olen joskus kirjoitellutkin näillä sivuilla elämäni tähtihetkestä kun ostin ensimäisellä palkallani Partasen kioskilta pullon Jiveä. Mikään limu ei ole sen jälkeen maistunut niin hyvälle.

Palkka tuli Väänäsen sokerijuurikas pellolta.Olin päässyt harvennushommiin. Pennin metriltä maksoivat. Kilometri tuli puhdasta jälkeä isännälle ja minulle kymppi riihikuivaa taskuun. Jive maksoi 40 penniä eli lohkaisi ison osan liksastani mutta olen edelleen sitä mieltä että investointi oli kannattava.
En ole myöhemmin isommallakaan rahalla saanut kokemusta joka olisi säilynyt niin hyvin muistoissani kuin Partasella nautittu Jive.

Share

13 comments for “Partasen kioskilla

  1. Poikamies kolmannessa polvessa
    6.4.2018 at 6:08

    Jive oli älyttömän hyvee, oisko se ollut Cociksen edeltäjä, kun se hävis yhtäkkiä markkinoilta Coca-Colan rynnittyä markkinoille. Mutta makuelämys pysyy mielessä:-)

  2. Telle
    6.4.2018 at 10:09

    Minulla ei oo minkäänlaista mielikuvaa
    tuosta Pyynikin Jive-limonadista.
    Sen sijaan jiven tanssiaskeleita opeteltiin
    meikäläisen nuoruudessa ahkerasti.

  3. Alpoaatos
    6.4.2018 at 10:37

    Partasen kioski taisi olla aikaansa edellä kun tupakkapaikka on järjestetty ulos, ainakin tässä kuvassa. En kyllä yhtään muista tätä kioskia enkä Jive limsaakaan. En kyllä oppinut jive tanssikaan.

    Kyllä on mukava lukea tällaisia nuoruuden mukavia muisteloita. Kiitos Jore.

  4. Tarja
    6.4.2018 at 18:13

    Muistatkos Jore kuvassa olevat miehet? Minä tunnistin kolme.

  5. Riitta A
    6.4.2018 at 18:19

    Ajattelin että kyllä Tarja tunnistaa ne. Minä tunnistin varmaksi vain yhden. Eka vasemmalta Lötjösen Henrikki.?

  6. tapani näätänen
    7.4.2018 at 9:18

    yhtä tärkeetä sen colan maun kanssa oli tähtikorkin alla olleet hollywood näyttelijöiden kuvat.sunnuntaiaamuna heti
    herättyä pyöräiltiin kaurilan lavalle olisko siellä mitään erikoista ja olihan siellä.tanssit oli loppuneet yöllä ja humalai-
    silta oli tippunut yhtä sun toista .kolikoita ja tähtikorkkeja .nämä ukot,jotka istuvat penkillä ovat sodan käyneitä mie-
    hiä,kuka milläkin tavalla.meidän isät ja äidit joutuivat sen kokemaan ”ystävällisen”naapurin takia.tänä päivänä sama
    naapurin uho tuntuu vain jatkuvan.olen havainnut täällä itäsuomessa,että venäjän ystäviä on yllättävän paljon,sentakia
    sanansa pitää aina valita huolella.tarja vois paljastaa nimet,ettei tarvitse jännittää.luulen hennun lisäksi on armas ja
    arkko(arvi t)

  7. Jore
    7.4.2018 at 16:23

    Lötjösen Henrikin muistan.Hänen vieressään valkopaitainen herra Honkanen tai sitten ei😅
    Kaikki miehet muistan kasvoiltaan,vastaan on raitilla tultu ja päivää sanottu,nimiä en vain muista.
    Kuvan on ottanut veljeni,hän varmasti muistaa kaikki herrat myös nimeltään.

  8. Tarja
    7.4.2018 at 17:38

    Ensimmäinen oikealta:Varosen(Kypärän) Ville. Toinen on Koukun Heikki,kolmatta en tiedä ja sitten Lötjösen Henrikki.

  9. S'Anita
    8.4.2018 at 9:00

    Tuttuja miehiä istuksii Niiralan kesäkioskin ulukopenkillä. Toista vasemmalta en tunnista kuvan perusteella. Koukun Heikkikin istuu siellä. Heikki ei ollut ”ryyppyymiehiä”.
    Muistan kioskin, monet kerrat tuli ostettua pastilleja yms sieltä.

  10. S'Anita
    9.4.2018 at 9:05

    Muistan mie yhen onnettomuuden junan radalla siihen aikaan kun ei ollut vielä sitä alikulkutunnelia.
    Laakkosen Onnin ja hänen vaimon ainoa lapsi poika Reino (?) lähti kovalla kiireellä hevosella. Hevonen kerkis mennä, mutta Reino jäi junan alle ja kuoli. Surullinen tapaus. Koko kylä järkyttyi.

  11. gambler
    15.4.2018 at 11:39

    Minäkin muistan S’Anitan kertoman todella surullisen onnettomuuden.Se tapahtui Pinomäen kohdalla olleessa tasoristeyksessä.Olin sattumalta lähistöllä ja kuulin onnettomuudesta aiheutuneitä ääniä.Miltei samassa näinkin jo hevosen juoksevan yksinään laanille.Muistini mukaan Onni olisi ollut laanilla ja hevonen olisi juossut hänen luokse.

    Kioskin kohdalle kaavailtiin alikulkua varmaan jo 50- ja 60 lukujen vaihteessa.Suoritettiin nimittäin kaverin kanssa virallista liikenteenlaskentaa nimenomaan tasoristeyksen osalta.Tarkkailimme liikennettä kioskilta,joka silloin oli vielä Mustosen omistuksessa.Liikennemääriä en muista,mutta autoliikenne oli siihen aikaan hyvin vähäistä.

  12. S'Anita
    15.4.2018 at 14:24

    Olihan Niiralassa toinenkin tasoristeys, junaradan ylittävä maantie.
    Mutta nyt siitä toisesta ei ajeta enää autolla eikä hevosellakaan. Ei ole ajettu pitkiin aikoihin. Puomi on edessä.
    En tiedä, en muista tarkkaan kummassa risteksessä se onnettomuus tapahtui.
    Eihän niitä autoja siihen aikaan vielä ollut kovin paljon.

  13. tapani näätänen
    15.4.2018 at 16:14

    hevosmiesten tietotoimiston mukaan lötjösen hennulla oli ollut ilm.50-luvulla t tai a-foordi.oli hevoskaupoissa tullut si-
    vutuotteena.henrikillä ei ollut ajokorttia,joten jonkun piti olla kuskina.todisteena olen nähnyt jollakin vuosikymmenellä
    hennun ladossa nahkaisen istuinosan ja taka-akselin.värtsilän autot 50- ja 60-luvun puoliväliin oli varmasti yhden
    käden sormissa.muurari jonka nimeä en muista,seisotti ifa f8 :a viikonloppuisin sillankorvassa kotimme vieressä.mitä
    lie tehneet.kettusen lassilla oli pobeda,myöhempää autoa en muista ja kaartisella olli rambler .kuorma-autoja oli enem-
    pi .kunnallakin oli ilmeisesti mersu?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *