Hoitokalastusta

Uusikylä-Patsolan osakaskunnan hoitokunta järjesti 14.4. Sääperillä hoitonuottauksen, jonka tarkoituksena oli poistaa järvestä ”roskakalaa”. Poistettavaa kalaa oli luvassa halukkaille.

Jo aamuvarhaisella nuotta oli levitetty jäälle ja alettu uittaa Sääperin pohjoispuolisen rannan tuntumasta kohti Hiidenvaaraa.  Noin kello yhdeksän aikaan nuottaajat  olivat täydessä touhussa, osa nuotasta oli jo vedessä ja  Hiidenvaaran puoleisessa päässä veto käynnissä. Tapahtuma keräsi paikalle nuottamiesten seuraksi jonkin verran katselijoita, joista jotkut myös avustivat nuottamiehiä.

Lastenlorussa kerrotaan: ”Vedetään nuottaa, saadaan kaloja , kissalle kiisket, koiralle kuoreet, isot kalat sumppuun, pienet kaikki kattilaan, kups’, ja kalat konttiin.”  Vaan kuinkas sitten kävikään?

Tässä kuvakertomus

Nuottaa uitetaan jään alle.

Nuotan perässä on vähän sotkua jota selvitellään.

Nuottamestari tekee vielä viimeisen tarkastuksen ennen kuin perä uitetaan jään alle.

Aivan kohta on koko pyydys saatu veteen. Enää nuotan perä on jäällä.

Apajan toisessa päässä on koko ajan vedetty nuotaa moottorien avustuksella. Hitaasti, mutta varmasti nuotta liikkuu jään alla.

Jotkut katselemaan tulleet vieraatkin osallistuivat nuotan vetoon. Tässä edessä vasemmalla kaukaisin vieras, kanadalainen Bruce, ”Bruke” , joka oli Tohmajärvellä ja Värtsilässä vaihto-oppilaana 1985-86.

Vihdoin saadaan nuotta näkyviin nostoavannosta. Miesvoimaakin tarvitaan.

Suurin toivein aletaan koota nuottaa jäälle.

Vaan kuinkas kävikään. Nuotta saatiin ylös ja tuli täydellinen vesiperä, ei kalan kalaa.

Ei tullut kissalle kiiskiä, eikä koiralle kuoreita, puhumattakaan sumppuun tai kattilaan pantavista.  Nuotallekin näytti tulleen jonkin verran vahinkoa, mutta kokemus karttui.

Share

6 comments for “Hoitokalastusta

  1. Alpoaatos
    16.4.2018 at 15:42

    Kylläpä on suuritöinen tapa kalastaa. En ollut ennen nähnytkään. Nyt työnnyin kuokkavieraaksi Värtsilän kalamiesten kokoontumisajoihin. Seppo on tehnyt hienon kuvakoosteen.

    Muonituspäällikkö Matti Asikainen oli järjestänyt jäälle nuotion ja grillasi siinä työmiehille makkaraa ja keitteli kahvia. Nuotan vetäjillä oli vain niin kiire, että kahvit jäi mutta vesi kerkisi pannusta haihtumaan jo muutamaan kertaan.

    Valitettavasti nuottaan tuli vaurioita, naruja katkesi ja verkkoliinaa repesi. Liekö tarttunut johonkin pohjassa olleeseen sota-aikaiseen roinaan. Huhujen mukaan järven pohjassa saattaa olla vaikka lentokone.

  2. Eira Varonen
    16.4.2018 at 19:11

    Käykö usein noin nuottauksessa ettei tule mitään?

  3. Esko Tarvainen
    16.4.2018 at 19:45

    Etelä-Saimaalla rehevöitymisen ehkäisy ohjelma
    on ollut vuosia. Hoito kalastus oli ensimmäinen toimenpide. Etelä-Saimaan hulevesien puhdistus hulevesiä hulvesialtailla alettiin puhdistaa. Viimeisin ja suuri hanke on yhteistyö Lappeenrannan Yliopiston uusinta pumppu tekniikkaa hyädyntäen. Suursaimaan vettä pumpataan piensaimaalle.

  4. Jussi Raerinne
    17.4.2018 at 11:54

    Eira kyselee, että jäävätkö nuottamiehet mahdollisesti kuinkakin usein ilman saalista?
    Aivan tällainen tilanne lienee hyvin harvinainen; mm. lauantain kalastusmestarit Björn ja Pirhonen muistelivat heille sattuneen täydellisen vesiperän vain kerran aiemmin. Silloinkin nuotta oli takertunut pohjakiveen ja revennyt eli vastaavanlainen tapaus kuin nyt Sääperillä.
    Talvinuottauksesta minulla itselläni ei ole mitään aikaisempaa kokemusta, mutta silloinkin vuosikymmen takaperin kun Sääperiä nuotattiin sulan veden aikana niin saaliit toki vaihtelivat melkoisesti eli n. 200 – 3000 kg / veto. Tuhannen kilon raja kyllä pääsääntöisesti ylittyi, mutta mainituissa kesäolosuhteissa kalaparvet oli tietysti kaikuluotaimella varustetun moottoriveneen avulla suhteellisen helppo etsiä ja saartaa. Nuotta jäi silloinkin joskus kiinni, mutta se oli aina kohdaltaan helpompi irroitella ja vauriot jäivät vähäisiksi.
    Jäänalusnuottaus etenkin korkeammalla pyydyksellä on teknisesti helpompi toteuttaa syvässä vedessä, mutta kalojen runsaslukuisempi liikehdintä painottuu Sääperin kaltaisissa rehevöityneissä järvissä lähinnä heikentyneen happitilanteen vuoksi näin kevättalvella selkeästi rantavesiin. Saalis olisi siis voinut olla heikonpuoleinen ilman sattunutta haaveriakin, mutta toisaalta aivan matalasta nuottaaminenkaan ei siis etenkään talvella onnistu.

  5. Esko Tarvainen
    18.4.2018 at 19:33

    Läpivirtaava vesi on luonnon puhdistama vesi. Umpivesi on oman onnensa nojassa. Hiljais eloa viettävät umpeutumista odottavat suomen pienet lammet ja lammeiksi muodostuneet järvet.

  6. Eira Varonen
    18.4.2018 at 20:44

    Kiitos Jussille vastauksesta! Olen ollut kerran seuraamassa nuottauksessa talvella Oulun läänin Pyhäjärvellä. Muikkuja metsästävät muistaakseni. Toki muutakin tuli joukossa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *