20 comments for “Viikon puheenaiheet vko 23

  1. Alpoaatos
    4.6.2018 at 14:34

    Juhlallista juhlapäivää, lajitoverit.
    4.6. on Suomen lipun päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä.

  2. pakkasen purema
    4.6.2018 at 15:50

    Mannerheim oli etulinjassa.
    Hän tarjosi ”markin maljan” sotilaille.
    Muuan sotilas kysyi:
    – Olisko Mannerheimilla kuppia.
    Marski vastasi:
    – On mulla aasialainen ja tavallinen.

  3. lintunen
    4.6.2018 at 16:12

    Kiitos Alpoaatokselle juhlapäivän toivotuksesta! Annoin aamulla Värtsilän viirille lepopäivän ja nostin Suomen lipun salkoon riehumaan. Kaustajärvellä on kova tuuli. Pitkät männyt taipuvat ihan pelottavan näköisesti. Aallot iskevät rantalaituriin. Mutta siitä huolimatta on tänään juhlapäivä.

    Minulle kesäkuun 4. päivä on todellinen juhlapäivä useasta syystä: – Puolustusvoiman lippujuhlan päivä, jonka paikka allakassa on sijoitettu Mannerheimin syntymäpäivän kohdalle. Eikä syyttä.

    – Päivä on tänään pappisvihkimykseni 54. vuosipäivä. Siitä on siis aikaa, kun piispa E.G.Gulin antoi minulle Tampereen tuomiokirkossa papin viran.

    – 11 vuotta sitten Värtsilän entinen, sittemmin Inkerin kirkon ensimmäinen piispa, Leino Hassinen vihki Toivon kappelini, jonka rakensin 70-vuotislahjakseni. Nimi on Toivo-isäni ja tietysti myös Maija-äitini ja kaikkien suomalaisten leiväntuottajien kunniaksi – lukemattomin ajatuksin ja muisteluin – rakennettu ”mökötyksen paikaksi”. Kuuntelen siellä usein Beethofenin ”Eroica”-sinfonian osaa ”Marcia funebre” (Surumarssi) ja Mari Rantasilan biisiä ”Vanha mies”.

    – 4.6.1987 minut valittiin Keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtajaksi. Kun puheenjohtajan nuija oli vahvistanut päätöksen, oli avoimesta ikkunasta alkanut kuulua torvisoittokunnan marssin tahteja. Lappeenrannan kadulla marssi sotilasparaati. Tapaus on jäänyt piiritoimikunnan muistiin.

    – Toivon päivänä vuosittain muistan myös yhtä vuonna 1972 saamaani tehtävää. Valmistin silloin kirkkomme nuorisotyön vuosiaiheen ”Toivo”, eli siis nuorisotyön toivovuoden suunnitelman. Kävin kaikissa hiippakunnissa kertomassa nuorisotyöntekijöille toivovuoden aiheesta ja toimintasuunnitelmista. Se oli kyllä aika rankka vuosi Tampereen seurakuntien nuorisotyönjohtajalle, joka avasi uraa uudelle organisaatiolle.

    Mari Rantasila laulaa: ”Tää kannatti elää, kun teitä sain mä koskettaa”.

  4. Esko Tarvainen
    4.6.2018 at 20:46

    Rintamamiehet saivat rintamalla 4.06 Marskin syntymäpäivänä leikattua konjakkia pienet paukut. Leikattu konjakki oli konjakkia, johon oli lisätty vodkaa. Oli Marski varmaan ajattelija landringin suhteen, kun näki asioita maailman koko kuvassa.

  5. Alpoaatos
    5.6.2018 at 8:44

    Minusta on ylevää juhlia isänmaallisia merkkipäiviä ja -tapahtumia. Jokainen juhlii niin halutessaan tavallaan ja taidoillaan. Monet radioamatöörit osallistuvat paikallisiin isänmaallisiin tapahtumiin Marskin syntymäpäivänä 4.6. sekä itsenäisyyspäiv’änä 6.12. omilla taidoillaan ja -laitteillaan.

    Noina päivinä amatöörit ovat pystyttäneet ”Marskin aikaisia” radioasemia ympäri Suomea. Mm Viestikeskus Lokkiin Mikkeliin, Marskin syntymäkotiin Louhisaaren kartanoon, ja moniin museoihin. Minä osallistuin tällä kertaa kotoa käsin yli 50 vuotta vanhalla sissiradiolla.

  6. Pentti Pakarinen
    6.6.2018 at 11:43

    Ostettiin Tohmajärven leipomosta tänään lanttukukko,oli se niin suussa sulavaa että hampaat pääsi helpolla.

  7. Esko Tarvainen
    6.6.2018 at 18:41

    Lanttukukko on jäänyt monesti kala- ja perunakukon varjoon. Lanttukukon tekijät olivat iäkkäitä naisia, jotka leipätaikinan juureen kotiuunissaan tekivät herkun perheen ruokapöytään. On kiva, että lanttukukko saisi uuden tulemisen.

  8. Reino A
    6.6.2018 at 19:45

    Meillä on ollut jo enemmän kuin 10 vuotta sellainen nimipäivärinki. jokainen vuorollaan laittaa purtavat. Meidän (siis Liisan) vuorolla tehdään aina lanttukukko. Täytyyy myöntää että sitä syödään ja kehutaan. Kaikki osaavat kyllä tehdä tarjoukset mutta tämä on meidän pravuuri.

  9. Hemppa Turunen
    6.6.2018 at 23:47

    Kukko kun kukko, paitsi ei se aamulla kukonlaulunaikaan kiekuva.
    Lihalanttukukko, lohikukko, muikkukukko ja lihakukko.
    Meillä oli yhteen aikaan tapana ihan vähintään kerranviikossa nauttia kotona tehdystä uunikuumasta kukosta. vaihdeltiin välillä edellä mainittujen kukkojen välillä ihan vain makunautintojen takia.
    Vanha sanonta miksi naapurinpulla ja leipä ovat maukkaampia?

    Sehän johtuu siitä, että jos syö päivästä päivään saman reseptin ruokaa niin pienikin makuero tuntuu herkulta.

  10. Reino A
    7.6.2018 at 8:38

    Hempan puheessa on vinha perä .Sen oppi huomaamaan silloin kun sain kierrellä melkeinpä talosta taloon. ja yleensä aina jotakin tarjottiin.

  11. Pentti Pakarinen
    7.6.2018 at 17:59

    Syksyllä -48 lanttukukko reppuun ja suuntana Värtsilä,sielä alkoi rippikoulun syyslukukausi. Kaustajärveltä huonojen liikenneyhteyksien johtuen majoituttiin
    Värtsilässä. Viikonlopuksi kotiin ja seuraavaksi viikoksi takaisin samanlaisin eväin.
    Keväällä -49 jatkuessa eväät olivat samanlaiset. Täytyy tunnustaa että ei se ollut pelkkää kukon vinkutusta,kortteeripaikan isäntä ja emäntä tarjosivat paikan ruoka pöydässä.

  12. Alpoaatos
    7.6.2018 at 19:46

    Kyllä kukko on mainio keksintö eväsruokana. Siinä on leipänsä ja särpimensä. Joku sanoikin aikoinaan Verkkolammen kämpillä, että hyvin sillä pärjää kun on sellainen parireellä vedettävä lanttukukko. Luulisi että sitä alkaa jo toivoa vaihtelua tuommoista parireellä vedettävää kukkoa jatkuvasti syödessä. Mutta ei ne kyllä valittaneet koska toinen vaihtoesto olisi nähdä nälkää. Hempan kommentissa sivuttiin tuota samaa asiaa.. Minullakin on sen verran kokemusta kukon syömisestä, että eräs emäntä Rajan keittiöllä teki varmaan kerran viikossa samana päivänä perunakukon. Se saattoi olla ihan hyvää, mutta se samanlaisuus alkoi tympiä.

    Teki mieli lukea jotain Värtsistä. Niinpä Googlasin ”Värtsi Fecebook” niin se arpoi luettavaksi vanhat viikon puheenaiheet. Niin on paljon luettavaa, etten jaksanut niitä lukea yhdellä rupeamalla.

    http://www.vartsi.net/2014/09/08/viikon-puheenaiheet-vko-37-2/

  13. Matti Jaatinen
    7.6.2018 at 19:57

    Tervetuloa Avoimet kylät tapahtumaan Värtsilän kylätalolle 9.6.2018 klo 10-14 niin ei tarvitse aina kukkoa syödä.

  14. Esko Tarvainen
    7.6.2018 at 20:09

    Minä teen jos saan pieniä ahvenia ruiskuoreen kietaistun kalakukon. Panen kerroksittain peruna viipaleita, ahvenia ja pekonia. Suolaa yhdistelmä tarvitsee ja pitkän hautumalla kypsymisen.

  15. Ilmari Majoinen
    8.6.2018 at 12:43

    Terveiset Virosta Hiiumaalta (Hiidenmaalta) .
    Teimme sinne matkan 04-07.06 se on pieni saari Saarenmaan
    kupeessa. Sinne ei ennen meidän käyntiä tietääksemme ole
    tehty Pk-karjalasta linjaautomatkoja .Saarta voin
    suositella yhdeksi käynti paikaksi luonto on rehevää päätiet
    ovat hyvässä kunnossa näntävyyksiäkin on ihan mukava
    määrä. Ja asiakas palvelu on ihan tyydyttävän hyvää.
    Värtiläisten Seuran ry pls:ta kiitän kaikkia mukana olleita
    mukavasta matkaseurasta ja Kallelle kiitos turvallisesta
    kyydistä ja hyvin järjestetystä matkasta.
    Toivottelee Ilmari Majoinen

  16. Leo Hukka
    8.6.2018 at 16:54

    Haluaisin kysyä,
    onko Värtsiläviirin käyttöoikeus vain ”venäjän Värtsilässä ” syntyneillä, vai voisiko sen pitää salossa Värtsilässä syntynyt ja jos saa niin onko mitään mahdollisuutta hankkia sellainen ?
    Leo Hukka

  17. Eira Varonen
    9.6.2018 at 10:13
  18. Alpoaatos
    10.6.2018 at 7:45

    Onko havaintoja kuhankeittäjistä (siis linnuista) tavallisesti ne ovat tulleet pesimäpaikoilleen pääskysten jälkeen mutta nyt ei ole kuulunut kuhankeittämistä.

  19. Sakari H
    10.6.2018 at 15:18

    Hyvä, että Alpo osaa ja jaksaa olla sanavalinnoissaan tarkkana palstoilla vaanivien näsäviisaiden varalta.
    Tarttuvat nääs tällä lailla teksteihin ja niitä sitten riepottelevat, että oikein (siis väärin) ja kuhan syövät, jos mitä keittävät.

  20. lintunen
    11.6.2018 at 13:38

    Värtsilän viiriä saa nostaa salkoon kuka tahansa ja missä vain. Seilaavathan Wärtsilä Oyj Abp:n laivatkin ympäri maailmaa. Nyt on vain niin, että viirilaatikko on tyhjä. Jos löytyy riittävä määrä uusien tarvitsijoita, niin tilataan niitä myyntiin. Samalla hankitaan uudet viirit vähän nykyistä lyhyempänä, ettei upea viirimme laahaa maahan asti. TOISAALTA — voisivathan täällä asuvista nykyistä useammat hankkia pihaansa —- VÄRTSILÄN viirin !!!! Eikö vain?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *