Joensuuta Niiralaan asti?

Kysymyksiä asioita paremmin tietäville.

Onko koskaan pohdittu vakavasti Tohmajärven yhdistymistä osaksi Joensuun kaupunkia? Jos asia on ollut esillä, niin mikä on ollut Joensuun ja Tohmajärven päättäjien kanta asiaan?

Mitkä olisivat kuntaliitoksen edut ja haitat Tohmajärven ja Värtsilän asukkaiden näkökulmasta? Millaisia kokemuksia joensuulaisilla, tuupovaaralaisilla ja ilomantsilaisilla on kuntaliitoksesta ollut.

Millaisena voimavarana mahdollisen kuntaliitoksen neuvotteluosapuolet näkisivät vakiintuneen liikenneyhteyden Venäjälle ja miten he suhtautuisivat Värtsilän (Niiralan) raja-asematoiminnan kehittämiseen?

Oletukset ja henkilökohtaiset mielipiteet kelpaavat vastauksiksi.

Share

22 comments for “Joensuuta Niiralaan asti?

  1. 11.6.2018 at 15:51

    Kuka sitten ajaa Tohmajärveläisesten asioita jos me menemme riippakiveksi Joenkaupugin kylkee. Täältä saisimme ehkä kaksi ehdokasta kaupunginvaltuustoon ja hallitukseen ei yhtään.

  2. Esko Tarvainen
    11.6.2018 at 19:15

    Minun mielestäni nykypäivänä yhdistyminen on etu niin suomelle kuin kansalaisille. En ole enkä ajattele kuten poliitikot. Jos minulta kysytään kuntaliitos asiaa on vastaukseni: Suomi jaetaan maakuntiin ja maakunnilla on hallinnollinen vaaleilla valittu hallinto. Ei tämä maa jaksa rahottaa kolmea isoa hallinto organisaatiota. Kahdessakin virkamies kuntineen on maksamista.

  3. Esko Tarvainen
    11.6.2018 at 21:16

    Kertoiko edellinen tarina mitään oikeasti. Tarvitaanko kuntia jatkossa jäi hämärän peittoon tarinan syövereisiin. Ihmisiä tarvitaan, mutta laajennetaan ajatusta.
    Me vähä lukuinen kansa noustaan maakunta tasolle. Onhan meillä maakunta laulut valmiina.

  4. 12.6.2018 at 13:04

    Ei ole mitään järkeä hajoittaa toimiva hallinto ja ottaa tilalle sellaista, jonka toimivuutta ei kukaan tiedä, Sitten korjataan ja korjataan. Se vasta kalliiksi tulee.

    Mutta kysymykseen ulotetanko Joensuun kaupunki Niiralaan asti ei kuaan ole tohtinut kirjoittaa vielä sanaakaan. Ruotsissa tehtiin aluehallintouudistus vissiin 1990 luvulla, Alueet tulivat niin suuriksi, että niitä oli pilkottava pienenpiin osiin. Tohmajärvellä vakituiset asukkaat tuntevat suurinpiirtein kaikki kuntapäättäjät. Joensuussa on jo nyt alueita, etteivät ihmiset tunne niitä, jotka heidän asioistaan päätökset tekevät. Näin katkeaa se suoran palautteen antamisen mahdollisuus päätöksissä mukana olevalle ihmiselle ja virkamiesten osuus hallinnon johtamiseen kasvaa edelleen.

    Sanotaan rahan olevan hyvän konsultin, mutta se on tyly ja tunteeton eikä välitä hallintoalamaisistaan pätkääkään.

  5. Esko Tarvainen
    12.6.2018 at 17:00

    Kaustan mökiltä 5km Joensuuhun. Olen opiskellut 9v Joensuussa eikä minulla ole mitään huonoa sanottavaa niiltä ajoilta. Vapaudutaan vähitellen sisäsiittoisesta sisäänlämpiävästä maailmankuvasta ja tehdään ja ollaan yksilönä ja yhteisönä vähän suuremman joukon osana.

  6. 12.6.2018 at 19:45

    Eikö kukaan kunassa asuva halua osallistua keskusteluun siitä jatkettaisiinko itsenäisenä kuntana vai liitytäänkö möhöjuutta potevaan Joensuun kaupunkiin. Kuntalaisena asia minua kiinnostaa sikäli, että kuinka sitten palvelut järjestetään ison kaupungin syrjäalueena eläen. Olettamuksia terveyskeskus kiinni, vanhustenhoitodon päätökset tähdään keskustaajamassa, kouluverkostoa supistetaan entisestään ja kuntopolut ja laitteet jätetään heitteille.

    Kesämökkiläisille on samantekevää minkänimisessä kunnassa mökki sijaitsee. Edellä mainitsemieni kunnallisten palvelujen käytöllä ei heille ole merkitystä. Kuntalaiset ääntä kuuluviin tai sitten koko osion saa siirtää bittiavaruuteen.

  7. Leo Härkönen
    12.6.2018 at 21:41

    Hohoi!!! Onpa hiljaista. Onneksi Esko ja Kalevi.

    Olisipa tosiaan kiinnostavaa saada paremmin tietäviltä vastauksia kysymyksiin – vaikka Joensuu ei liene Tohmajärven ovia vielä kolkutellutkaan,

    Ja kiireesti – ennenkuin Kalevi poistaa koko jutun linjoilta!!!

  8. Joensuulainen
    13.6.2018 at 6:27

    ”Entiset Kaustajärven pojat” liittämässä Tohmajärveä Joensuuhun.

    Luulisin, että Värtsi-lehteen kirjoituskommenteilla kuntaliitoksia ei tehdä.
    Mielestäni niissä puuhasteluissa on ”isommat pojat ja tytöt” asialla.
    Hyvä esimerkki kuntaliitoksesta, kun Värtsilä liitettiin Tohmajärveen.
    Mitä palveluita on enää Värtsilässä jäljellä?
    Onhan siellä lukolliset jäteastiat, jonka käytöstä kesäasukkaat joutuvat
    maksamaan kohtuuttoman isoa maksua yhdestä jätepussukasta.
    Eipä taida Joensuun olevan kiinnostunut kyseisestä liitoksesta.

  9. Ilmari Majoinen
    13.6.2018 at 11:47

    Jospa sitten tulis katuvalotkin Kenraalinkylään ja Kaustajärvelle.
    Saarivaara odottaa niitä sieltä olis sitten lyhyt matka naapuri
    kyliin. Vakavasti puhuen tälläinen vaihtoehto saattaa olla jossakin
    vaiheessa edessä. Aika näyttää ? mikä onko se Kitee vain Joensuu.

  10. Alpoaatos
    13.6.2018 at 11:56

    Kyllä se on parasta päättää tässä, mitä siitä venkoilemaan. Tietysti Joensuun voisi ensin pakkoliittää Liperiin. Kun mennään ajassa taakse päin niin eikös Joensuu jo kuulunut Liperiin

  11. Telle
    13.6.2018 at 13:13

    Ei oo mökkiläiselle se ja sama mihin kuntaan
    kuulutaan, vaikka joku niin kommentissaan arveleekin.

    Tosin alustaja ei ole tarkoittanut tätä areenaa ”stadi/vastaan
    lande” palstaksi.

    Tohmikseen on mökiltämme matkaa 30 km, suunnilleen kerran
    viikossa siellä asioidaan. Viimeksikin oli kymmenen käyntipistettä.
    Palatessa tuumin, että onneksi nämä asiat sai hoidettua Tohmajärvellä,
    tosin joskus on mentävä Kiteelle tai Ilomantsiinkin saakka. Ellei peräti
    Joensuuhun.
    Kuten kaikkien vakiasukkaiden ympäri vuoden. Meikä kuitenkin vain
    puolet vuodesta.

    En ole oikea henkilö vastaamaan kuntaliitos asioihin, mutta palveluiden
    toivoisi säilyvän – ja jopa lisääntyvänkin – näillä kulmilla. Kaikkien
    yhteiseksi hyvinvoinniksi.

  12. Alpoaatos
    13.6.2018 at 13:32

    Saahan sitä irvuilla, mutta kuuluipa minkä kunnan syrjäkylään tahansa niin aina sitä on lapsipuolen asemassa verrattuna siihen isoon kylään

  13. Esko Tarvainen
    13.6.2018 at 17:27

    Lappeenrannassa on onnistuneita kuntaliitoksia. Ylämaa, Joutseno liittyivät Lappeenrantaan. Pieni rajakunta Ylämaa ja iso naapuri Joutseno. Nopeasti sopeutuminen ja yhteinen sävel on löytynyt.

  14. Esko Tarvainen
    13.6.2018 at 18:01

    On pienikunta tai iso on sama ongelma olemassa. Harva taitaja ja ammantinsa osaaja ei menee ehdokkaaksi vaaleissa. Panee miettimään. Samat hakeutuu yhä uudelleen, kun uusia ei kiinnosta. Tämä on Suomalaista demokratiaa.

  15. Alpoaatos
    14.6.2018 at 10:31

    Olin Värtsilässä aika paljonkin ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. Sain jonkin verran seurata autottoman ja pankkikortittoman ikä-ihmisen selviytymistä eteenpäin elämässä. Tosin silloin oli vielä kauppa ja sen vieressä posti ja postin kylkiäisenä pieni lääkekaappi. Valtakirjalla sai nostettua rahaa postista.
    Niitä aikoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta on niissä paljon yhteistä. Kun käy yksin elävän vanhuksen luona niin huomaa monta asiaa. Silmiinpistävää on kuinka monessa asiassa hän tarvitsisi pientä apua. Mitä esimerkiksi pitäisi pöydälle kertyneille lapuille. Osa niistä on laskuja jostain. Nyt ei ole pankkiakaan missä maksaa. Linja-auto kuulemma veisi pankkiin joskus mutta linja-autollekin pitäisi mennä taksilla. Tuleepa pikku laskulle hintaa.

  16. Tyytyväinen elämään
    14.6.2018 at 17:32

    Ennen oli kaikki paremmin mutta nykyäänki asiat hyvin. Entiseen ei ole paluuta. Ikäihmisille voi auttaa laskut suoraveloitukseen. Ei ole kallista…me valittiin asuinpaikka niin ettei ole kaupungissa eikä syrjässä. 10 km ja kaikki palvelut löytyy. Nämä on myös niitä valintoja..

  17. Esko Tarvainen
    14.6.2018 at 19:08

    Tärkeintä meille suomalaisille on yhteen hiileen puhallus. Olipa kuntamuoto mikä hyvänsä. Pidetään vanhuksista, sairaista ja vähäosaisista huolta. Kaveria ei jätetä.

  18. 15.6.2018 at 20:11

    Seuraavaksi esitän tuumimista siitä kuinka onnistuisi kuntaliitos Sortavalan kanssa. Pääsisimme Laatokalle uistimen vetoon aivan kuntalaisen oikeuksilla.

  19. Tapio Sysi
    17.6.2018 at 2:15

    Kyllähän totuus on se että Värtsilän ihmisiä on Tohmajärveen liittymisen jälkeen kustu silmään oikein urakalla. En kerro esimerkkejä, eiköhän niitä ole jokainen nähnyt.

  20. Leo Härkönen
    17.6.2018 at 11:59

    Värtsissä voimme toistaiseksi vapaasti ja päättäjistä piittaamatta puhua halustamme tai haluttomuudestamme olla osa Tohmajärveä, Joensuuta, Eurooppaa tai mitä hyvänsä yhteisöä. Tyylilajikin on vapaa: voimme olla vakavissamme, vitsailla ja kaikkea siltä väliltä. Hyvä on sekin, että käytössämme on muitakin vaikuttamiskeinoja kuin sinänsä välttämätön mutta usein uomaansa kuivahtanut edustuksellinen demokratia, joka sananmukaisesti on usein vain henkilökohtaista “edustamista”.

    Olisi kiinnostanut kuulla enemmänkin värtsiläisten (ja muidenkin) kokemuksia kuntaliitosten vaikutuksesta elinoloihin. Eipä ole paljon tarinaa tihkunut. Asia voi olla liian vaikea, henkilökohtainen tai vähäpätöinen kommentoitava. Värtsilän ja Tohmajärven yhtyminen kahden vaivaisen vaakunanvaihtoseremoniana tuskin erityisiä odotuksia aiheuttikaan. Kurjuus tuskin kasvoi mutta tuskin vähenikään.

    Arvaukseni on että kuntaliitokset yleensä ovat ajan mittaan osoittautuneet kansalaisille myös positiivisiksi, vaikka muutosvastarinta alussa onkin ollut ankaraa. Järjettömistäkin syistä koemme olemattoman itsenäisyytemme ja vaikutusvaltamme menettämisen pelkoa.

    *****

    Syyn heittää kysymys “Joensuuta Niiralaan asti?” antoi oikeastaan vuosi sitten herännyt keskustelu Niirala Shopping Villagesta. Se muistutti taas kerran että Tohmajärvellä on takataskussaan toistaiseksi hiomaton Niiralan raja-asema-niminen raakatimantti. Eikä Tohmajärvellä sitten juuri muuta kauppatavaraa olekaan.

    Joensuu ei tietenkään ole esiintynyt Village-hankkeen taustapiruna, sehän on Keski-Karjalan heiniä. Olisi kuitenkin aikamoista näköalattomuutta, ellei Joensuuta raja-aseman suurimpana hyötyjänä tuo kohde kiinnostaisi.
    Rajakauppa ja muukin vuorovaikutus itänaapurin kanssa on viime vuosina merkittävästi piristänyt taloutta itäisessä Suomessa. Ostosmatkailun hyödyt ovat luonnollisesti painottuneet keskuksiin Kuopiota myöten – mutta jotain jää aina matkan varrellekin. Se mitä on saatu, on saatu vain olosuhteiden ansiosta, tekemättä aktiivisesti juuri mitään. Se lienee meille karjalaisille tyypillistä: paljon puhetta, vähän villoja. Annetaan ajan kulua, katsotaan mitä se tuo tullessaan…

    Siitä voimme kuitenkin olla satavarmoja, että Venäjän suurelta väestöpotentiaalilta emme voi sulkea korviamme ja silmiämme. Niin hyvässä kuin pahassakin se lyö leimansa itä-Suomen elämään.
    Tuskin Värtsilän ja Tohmajärven yhdistyminen näille kunnille viimeiseksi jää. Kunhan sote- ja maakuntauudistushässäkästä selvitään, liitoshankkeet viriävät uudelleen.

    *****

    Silmäilin Värtsin sivuja takavuosilta, jolloin keskustelu tuoreesta kuntaliitoksesta – kuten monesta muustakin ajankohtaisesta asiasta – kävi Värtsissäkin vilkkaana.

    12.3.2012 Erkki Lintunen esitti sloganiksi VÄRTSILÄ NOUSUUN NIIRALAN AVULLA ja vähän myöhemmin samassa viestiketjussa hän kysyy: Mitä mieltä ollaan Tohmajärven kunnan asemasta rakennemuutosten epäselvässä prosessissa? Onko esimerkiksi siinä järkeä, mitä äskettäin Karjalaisessa julkaistu mielipide esittää. Nimittäin, että Niiralan kehittäminen vaatii Tohmajärven liittämistä Joensuuhun. Mielipide on made in Tohmajärvi! Minusta Niiralan kehittäminen – jos siihen eivät Tohmajärven voimat ja taidot riitä – on maakunnan asia. Niinkuin monet muutkin vaikeat, kalliit ja yhteistyötä vaativat yhteiskunnalliset velvoitteet.

  21. Poikamies kolmannessa polvessa
    18.6.2018 at 8:15

    Tää assii ol Leolta niin hyvin pohjusteltu ja kiännelty monelta er kantilta, jotta eipä tuohon oo oikein lisättävvee, eikä
    sitä vastoin myös poisotettavvoo. Näin kasvattiseuran näkökulumasta ajatellen kaikkia mahollisuuksia ei oo osattu
    (haluttu) hyövyntee ja assiit rullovvaa omalla painollaan, mutta siitä huolimati, hyvin mänöö, mutta mänköön:-)

  22. Alpoaatos
    22.6.2018 at 0:23

    Silloin markka-aikaan Värtsilän kunta vielä elää kituutteli itsenäisenä..rinta rottingilla kannatettiin itsenäisyyttä, vaikka tiedettiin, että veronmaksajia on liian vähän itsenäisenä kuntana elämiseen.

    Joka kerran kun tapasin Tiittasen Ramin niin joka kerran hän kysyi että milloin muutan kirjat Värtsilään. Kysymys oli puoliksi vitsi, mutta totta toinen puoli. Aina hän selvensi asiaa niin, että jos saisi yhden veronmaksajan kuntaan lisää niin se tarkoittaisi yhtä penniä veroäyrissä.

    Ramilla oli oikea asenne! Kun Värtsilän ja Tohmajärven yhdistymisen mielipiteitä kyseltiin niin itsenäisyyden kannattajilta olisi voinut kysyä lisäkysymyksen ”Sitoutuisitko maksamaan niin ja niin paljon korkeanpaa veroäyriä itsenäisenä kuntana?” Sitä sopisi kysyä muissakin vastaavissa mielipidemittauksissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *