Muutos

Jos ei maaliskuussa 1940 STT olisi kiirehtinyt tiedotuksessaan niin olisinko minä nyt jossain muualla?

Hei Värtsin lukijat, arvoisa ”raati”,

olin joku aika sitten koulussa oppimassa uutta. Sain opettajalta tehtäväksi kirjoittaa kertomus, jonka aiheena oli maailmassa tai maassamme tapahtunut iso muutos ja mitä se muutos on mahdollisesti vaikuttanut tai ei ole vaikuttanut minun asioihin. Kaksi juttua sain värkättyä, sen toisen esitin opettajalle. Tämä toinen luomiseni tulos ei kunnolla täytä tehtävästä annettuja määräyksiä, rohkenen sen nyt Värtsiin tyrkyttää.

Lähteenä tähän tekstiin olen käyttänyt Raimo Vänskän tekstiä Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n julkaisussa no 2/2014, josta tekstistä osa, hiukan lyhennettynä, tässä:

”Maaliskuussa 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välisissä rauhanneuvottelujen aikana tapahtui tiedotustoiminnassa virhe. Suomen hallitus päätti 6.3.1940 lähettää valtuuskuntansa Moskovaan. Neuvostoliitto oli kiristänyt rauhanehtojaan. Suomi halusi siirtää neuvotteluja länsivaltojen avun saamiseksi 12.3.1940 saakka. Vetoomusta avun saamiseksi ei kuitenkaan toimitettu. Talvisodan lopussa rauhanneuvottelujen loppuhetkillä tapahtui ennen näkemätön STT:n virhe, jonka seurauksena Suomi saattoi menettää Enson ja Värtsilän. STT antoi 11.3.1940 Tukholmaan uutisen, jonka mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli ”kuuleman mukaan” hyväksynyt Neuvostoliiton rauhanehtoja koskevan hallituksen ehdotuksen. Ruotsin uutistoimisto julkaisi tiedon, joka suomalaisissa asiakirjoissa on muodossa: ”Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on kuuleman mukaan hyväksynyt Venäjän rauhanehdotuksia koskevan hallituksen esityksen.” Uutisointi Ruotsissa tapahtui nopeasti. Perätön uutinen jatkoi kulkuaan. Sensuurin päällikön Kustaa Vilkunan ja ulkoministeri Väinö Tannerin uutisen eston yritykset valuivat hukkaan. Suomen neuvottelijat esittivät Moskovassa 11.3.1940 rajamuutoksia Neuvostoliiton määrittämiin rajoihin Värtsilän, Enson ja Jääsken osalta. Ulkoministeri Molotov lupasi välittää rajan muutosesitykset hallitukselleen. Molotov ilmoitti kuitenkin 12.3., ettei rajoja muuteta viitaten Ruotsin kautta saamiinsa tietoihin Suomen suostumisesta Neuvostoliiton ehtoihin. Uutisvuotoon luvan antaneen STT:n pääjohtaja Bergin seuraaja Kullervo Killinen kertoo, että ennen uutisvuotoa Suomella olisi ollut varsin hyviä toiveita esittämiensä rajamuutosten hyväksymisestä. Kun sitten Ryti raskain mielin rauhansopimuksen allekirjoitettuaan palasi Moskovasta, hän jo lentokentällä sanoi: Se, joka tämän järjesti, pannaan vankilaan. Suomen tietotoimiston johtaja E. A. Berg tuomittiin vankeuteen yhdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi. Kaksi tietotoimiston toimittajaa tuomittiin lyhyempiin vankeusrangaistuksiin. Presidentti Kyösti Kallio armahduksellaan lievensi Bergin vankeustuomion kahdeksi kuukaudeksi vankeutta ja toimittajien vankeustuomiot sakkorangaistuksiksi. Moskovan rauhansopimus astui rintamalla voimaan 13.3.1940 klo 11.00. Värtsilän – Matkaselän alueelta oli vetäydyttävä 26.3.1940 mennessä ja Laatokan Karjalasta jo viikkoa aiemmin.”

Isän koti oli Tohmajärven – Värtsilän rajamailla, Suurenjoen rannalla, Lempaankosken kohdalla.

Ukki-Heikillä oli tapana ottaa hakkuu-urakoita metsäyhtiöiltä, olihan hänellä liuta poikia metsätöihin ja uittohommiinkin. Ja töihin kykeneviä olivat tyttölapsetkin. Kuunnellessani isäni sisarusten tarinointia elämästään ennen sotaa ja sen jälkeen, muistiin puheista ovat jääneet ainakin Läskelä, Värtsilä, Pälkjärvi, Sortavalakin. Nuorena en osannut ajatella, että nuo paikat olivat nyt osin tavoittamattomissa. Sen ymmärsin, että Värtsilä oli ollut jotakin isompaa kuin silloinen elämän piiri, Lempaa, Saario, Vääräkoski tai Musko, äitini kotikylä. Värtsilässä oli käyty valokuvaamossa, elokuvissakin, jopa riijuulla. Tallessa on valokuvaamossa otettu valokuva, jossa komea setäni poseeraa kaunokaisten kanssa.

Haaveilla olisiko silloin voinut? Karjala takaisin, tai raja ainakin jonkun verran etemmäs?

Mitenkähän olisi käynyt, jos tuota mainittua uutisvuotoa ei olisi tapahtunut, jos neuvotteluissa 12.3.1940 olisi tehty toisenlainen päätös, jos vaikka Värtsilän kohdalla, olisikin raja määrätty hiukan kauemmas? Ei kai tällä ajatuksella leikkimistä kukaan voi kieltää.

Rauhanehtojen mukaiset rajamuutokset veivät alueen asukkailta perusteollisuuden antamat työpaikat. Myös näiltä, joiden kotipaikat jäivät Suomen puolelle. Pienet maatilat, torpparilain perusteella saadut pellot ja metsät eivät riittäneet ruokkimaan isojen perheitten koko lapsikatrasta heidän aikuistuttuaan.

Monien oli lähdettävä etsimään leivän kannikkaa ja kattoa päänsä päälle jostakin kauempaa. Kuka sitten mihinkin osui, siellä ruvettiin elämään. Sen olen tullut tietämään, että sopeutuminen uuteen paikkaan vaati aikaa. Vieraita olivat Karjalan pojat ja tytöt Länsi-Suomessa, outoja tapoja noudattavia kummallista murretta puhuvia. Ehkä pääkaupunkiseudulle muuttaneet sulautuivat joukkoon helpommin, lie siellä ollut jo muutenkin monenlaista kulkijaa. Kuitenkin selvisivät, kuka milläkin lailla.

Olisiko tuo kuvittelemani toisenlainen neuvottelutulos voinut vaikuttaa siihen, että vanhempani ja heidän sisarukset olisivatkin jääneet alueelle asumaan? Olisiko ollut elämisen mahdollisuuksia kaikille? Läskelän Saha ja Paperitehdas, Värtsilän Rautatehdas, näitten myötä tarvittavat palvelut, olisivatko antaneet työtä koko alueen väelle, myöskin Lempaan Turusten jälkikasvulle.

Missähän sitä sitten itse olisi loppusijoituspaikkaa odottelemassa?

Tuula T

Share

7 comments for “Muutos

  1. 16.7.2018 at 22:15

    Vuonna 1944 rauhanneuvottelujen yhteydessä menetimme lisää alueita verraten talvisodan rauhan rajaan. Nykyinen raja Venäjän kanssa on välirauhan sopimuksen raja vuodelta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1948.

  2. Irene peuhkurinen
    17.7.2018 at 7:00

    Oli mielenkiintoista luettavaa. Moisesta utisvuodosta en ole kuullutkaan.

  3. muuutos......
    17.7.2018 at 13:44

    muutos……lempaa löytyy vääräkosken yläpuolelta,ei sen kauenpana,isojoki tänäpänä jänessemmonen…..olis kiva tutkia tuomiopäätös….

  4. Tuula T
    17.7.2018 at 16:29

    Tuosta Jänisjoesta olen nähnyt joissakin vanhoissa papereissa nimen Suurijoki, muistelen nähneeni niin myös vanhoissa kartoissa, mutta en nyt löytänyt. Mikko Shemeikan Saarion historiassa myös mainitaan Suurijoki. Onko tuo nimi ollut virallinen, en löydä tietoa. Varmaan siellä joen rannan asukkailla enemmän tietoa kuin minulla.

  5. muutos...
    17.7.2018 at 20:33

    muutos…koitas yleishaulla lempaankoski ja juttuja löytyy…esmerkiksi maininta saasi-jalempaankoskien myllyistä ,saarikoski jo 1600-luvulla…..

  6. Tuula T
    17.7.2018 at 21:17

    Kiitos vinkistä, löytyihän sieltä tietoa. Saarion historia-kirja kertoo, että Lempaan myllystä lähetettiin kaurajauhoa Helsinkiin jo vuonna 1861. Käsitykseni mukaan myllytoimintaa ei Lempaalla ollut enää 1900 -luvun alussa ollut. Myllypaikan omistuksesta käytiin käräjiä 1914, tässä tilaisuudessa oli todistanut ukkini äiti, että hänen ja miehensä myllytuvassa asumisen aikana ei myllyä ollut.

  7. Esko Tarvainen
    19.7.2018 at 20:37

    Elkää te pojat poloiset tytöt tylleröiset ei kannata menneitä muistella. Mitenkähän maailma makaa sadanvuoden päästä. Siinä sitä pohtimista ja ajatuksia minkä tulevaisuuden annamme nykypäivän lapsille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *