Värtsilän pitäjäesittely 23.1.1995 Karjalatalolla Helsingissä

Vakuuttavana osoituksena karjalaispitäjien esittelysarjan saavuttamasta suuresta suosiosta oli järjestyksessä 20. tilaisuus Karjalatalolla tammikuisena maanantaina. Silloin koko eteläinen Suomi kamppaili raivoisan myrskyn kourissa. Se ei kuitenkaan säikyttänyt yleisöä, vaan sitä oli ihan normaaliin tapaan salin täydeltä. Läpi tuulten ja tuiskujen kuulijakuntaa oli saapunut Joensuusta ja Turusta asti.

Odotellaan taksia lumituiskun armoilla Pasilan asemalla.

Värtsilän esittelijänä tilaisuudessa toimi Joensuun Värtsiläseuran puheenjohtaja Aarre Partanen, joka edustaa synnyinpitäjänsä suurinta ja tunnetuinta sukua. Värtsilän seudun asutuksesta hän kertoi, että sieltä on todistettavasti löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Sortavalan pogostaan Värtsilä kuului vuonna 1500 ja määrättiin tuolloin kuulumaan Tohmajärven kappeliin. Tohmajärvestä Värtsilä irtautui itsenäiseksi pitäjäkseen vuonna 1920.

– Varsinainen teollisen kehityksen esivaihe käynnistyi Värtsilässä 1830-luvulla, kun koko Itä-Suomen teollisuuden merkkimies Nils Ludwig Arppe hankki omistukseensa Gustaf Lönnströmin Juvan joen Partalankoskeen vuonna 1835 rakentaman sahan.

– Erilaiset vaikeudet sahateollisuudessa ja sitä rajoittava toimintapolitiikka saivat Arppen suuntautumaan Värtsilässä rautateollisuuteen. Vuonna 1850 hän sai toimiluvan muun muassa masuunin ja konepajan rakentamiseen Juvajoen rannalle.

Aarre Partasen esityksestä käy ilmi, että tämän jälkeen alkoi teollinen kehitys luoda Värtsilään taloudellisesti ja henkisesti vireän asutuskeskuksen. Vuoden kuluttua itsenäiseksi kunnaksi tulonsa jälkeen eli vuonna 1921 Värtsilän kylään kuuluva tehdasalue ja keskustaajama julistettiin valtioneuvoston päätöksellä taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Pitäjän 6500 asukkaasta runsas 1000 henkeä oli tuolloin teollisuuden palveluksessa. Se merkitsi, että suunnilleen puolet väestöstä sai elantonsa vuonna 1907 perustetusta Oy Wärtsilä Ab:sta.

Aarre Partasen käsityksen mukaan ulkomaisten suhdanteiden vaikutuksesta, sekä myös tuotteiden hinnoittelussa ja markkinoinnissa ilmenneiden puutteiden vuoksi yhtiön talous ei ollut kunnossa, vaan vuonna 1926 yhtiö oli konkurssin partaalla. Tuolloin uudeksi toimitusjohtajaksi valittu insinööri Wilhelm Wahlforss veti tarmokkaan toimintansa ansiosta vähin erin yhtiön kuiville. 1932 oli jo voiton ja suuren läpimurron vuosi.

– Värtsilässä muotoutuikin legenda – Vauhti-Ville. Tämä tuttavallinen nimitys toimitusjohtaja Wahlforssista oli selkeä ilmaisu siitä arvonannosta ja kiintymyksestä, jota työntekijät ja kyläläiset tunsivat häntä kohtaan, Partanen valotti tätä temperamenttista ja räiskähtelevää johtajaa.

: Susanna Berner-Rasmussen os. Wahlforss, herra Berner-Rasmussen sekä Aarre Partanen Helsingin Karjalatalolla Värtsiläisten Seuran pitäjäesittelyssä

– Kun valtakunnalliseksi laajentunut yhtiö muuttui vuonna 1938 Wärtsilä-Yhtymäksi, tuli Vauhti-Villestä sen pääjohtaja toimipaikkana Helsinki.

Pienenä erikoisuutena Värtsilästä Aarre Partanen mainitsi, että siellä toimi vuosina 1872-1915 Värtsilän Oluttehdas. Se valmisti vuosittain 40-80 000 litran pulloa olutta, joka markkinoitiin ympäröivään maakuntaan. Vuosina 1919-23 samoissa tiloissa toimi Värtsilän Virvoitusjuomatehdas.

Värtsilän viimeisistä vaiheista Partanen totesi, että syyskuussa 1944 voimaan astunut välirauhasopimus pakotti evakuoimaan noin kaksi kolmasosaa pitäjästä. Pääosa asukkaista siirtyi Pohjanmaalle Nurmon kuntaan. Osa väestöstä palasi vähitellen takaisin lähelle alkuperäisiä asuinseutujaan Tohmajärvelle tai Värtsilän Suomen puolelle jääneeseen osaan. Suurin osa teollisuuden palveluksessa olleista sijoittui kuitenkin uusille asuinpaikoille.

: Emännät ja isännät myyntipöydän äärellä, jäljellä enää Martta vasemmalla ja Hilkka oikealla laidalla

Share

3 comments for “Värtsilän pitäjäesittely 23.1.1995 Karjalatalolla Helsingissä

  1. erkki lintunen
    30.7.2018 at 15:22

    Kiitos, Hilkka!!! Kun muutama päivä sitten ajelin Pohjanmaalla ja näin tienviitan, jossa luki Nurmo, ajattelin, että ai, täälläkö asti ne olivat evakossa. Juttusi viimeinen kuva pysäytti: ”jäljellä enää Martta…ja Hilkka”. Terveyttää Sinulle ja virilejä päiviä!!!

  2. Alpoaatos
    1.8.2018 at 22:30

    Kiitos Hilkka !

  3. Hilkka Partanen
    2.8.2018 at 11:19

    Kesän lämmin kiitos ”pojille” kiitännästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *